Ero sivun ”Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. heinäkuuta 2011 kello 11.02

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2233
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2233}}

Rajaus

Millaista organisaatiorakenteiden ja niiden ohjauspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti ^[1]
Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen, ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet. Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin.
Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä organisaatiorakenne ^[1]
On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä ^[1]
Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää ^[1]
Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen ja hallinnon tasojen ^[1]
Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.
Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla ^[1]
Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Kuntapalvelujen laatu määritellään kansallisella tasolla ^[2]
Kuntapalvelujen laatutaso jätettävä valtion säädettäväksi, jotta kaikki kuntalaiset ympäri maata olisivat yhdenvertaisessa asemassa palveluihin nähden. Jos kunta luistaa palvelun laatutasosta, siitä pitäisi Akavan mukaan rangaista. Tämä ohjaa kuntia yhdistymään.
Kansanedustajien mielipiteet kunnista yhtenevät verotuksen ja yhteistyön suhteen paremmin kuin määrän ja palvelujen ulkoistamisen suhteen.

Taulukointi

Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa(M€/v)
Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Kunta- ja palvelurakenteen muutoksien jatkaminen	MÄÄRITTELEMÄTÖN
2	2	Hyvinvointipalveluiden organisaatiorakenne	MÄÄRITTELEMÄTÖN
3	3	Valtionhallinnonalojen yhdistäminen	MÄÄRITTELEMÄTÖN
4	4	Julkisenhallinnonohjelman tiivistäminen	MÄÄRITTELEMÄTÖN
5	5	Toimintojen yhdistäminen	MÄÄRITTELEMÄTÖN
6	6	Kuntatalouden vakaaminen	MÄÄRITTELEMÄTÖN
7	7	Kuntapalveluiden tason takaaminen	MÄÄRITTELEMÄTÖN

Perustelut

Eduskunnan mielipiteitä aiheesta Helsingin Sanomien vaalikoneen perusteella:

Kysymys 27: Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

75 vastausta: Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
74 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.

18 vastausta: Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.

8 vastausta: Ei mikään näistä.

4 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.

0 vastausta: Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.

Kysymys 28: Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

50 vastausta: 170-229
48 vastausta: 290-339
44 vastausta: 230-289
31 vastausta: Alle 170
4 vastausta: 340-400
2 vastausta: Yli 400

Kysymys 29: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

141 Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
22 Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
13 Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
3 Nykytilanne on hyvä.

Kysymys 30: Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

119Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
41Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
12 Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
7 Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.

Eduskunta on yksimielisempi kuntien yhteistyöstä ja verotuksesta kuin niiden määrästä ja palvelujen ulkoistamisesta.

Kansanedustajien arvot

Data

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. ^[1] Wikistetty versio
Akavan ^[2] vaatimukset on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

Ei määritelty.

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 ^1,4 ^1,5 ^1,6 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
↑ ^2,0 ^2,1 Akavan tavoitteita hallituskaudelle 2011

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

**Suomen hallitusohjelma 2011**
Osat: Kehitysyhteistyö \| Pelastustoimi \| Maanpuolustus \| Vakausrahastot \| Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa \| Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa \| Veropolitiikka Suomessa \| Talousrikosten torjunta \| Ihmisoikeuspolitiikka \| Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa \| Koulutuspolitiikka Suomessa \| Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka \| Maatalous \| Elintarvikepolitiikka \| Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa \| Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa \| Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa \| Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa \| Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa \| Energiapolitiikka \| Ilmastopolitiikka \| Aluepolitiikka \| Kuntareformi \| Yrityspolitiikka Suomessa \| Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa \| Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa \| Johtaminen ja henkilöstö Suomessa \| Työvoimapolitiikka Suomessa \| Sosiaali- ja terveyspolitiikka \| Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa \| Eläkepolitiikka \| Lapset ja nuoret \| Luonto ja yhteiskunta \| Vesiensuojelupolitiikka \| Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa \| Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa \| Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa \| Demokratiakehitys

[kttohjelma-1] 1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 ^1,4 ^1,5 ^1,6 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

[Akava2011-2] 2,0 ^2,1 Akavan tavoitteita hallituskaudelle 2011

[1]

[2]

@@ Rivi 6: / Rivi 6: @@
 Millaista '''organisaatiorakenteiden ja niiden ohjauspolitiikan''' pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
 == Tulos ==
-. Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen
+# '''Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti''' <ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref> <br /> Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen, ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet. Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin.
-mukaisesti. Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä
+# '''Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä organisaatiorakenne''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
-tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen,
+# '''Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
-ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet.
+# '''Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
-Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja
+# '''Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen ja hallinnon tasojen''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.
-muihin yhteistyöorganisaatioihin.
+# '''Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
-<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref>
+# '''Kuntapalvelujen laatu määritellään kansallisella tasolla''' <ref name = Akava2011> [http://www.hs.fi/juttusarja/hallitusohjelma2011/artikkeli/Korkeasti+koulutetut+haluavat+kevennyksi%C3%A4+ty%C3%B6tulojensa+veroihin/1135261841074 Akavan tavoitteita hallituskaudelle 2011] </ref> <br /> Kuntapalvelujen laatutaso jätettävä valtion säädettäväksi, jotta kaikki kuntalaiset ympäri maata olisivat yhdenvertaisessa asemassa palveluihin nähden. Jos kunta luistaa palvelun laatutasosta, siitä pitäisi Akavan mukaan rangaista. Tämä ohjaa kuntia yhdistymään.
+#'''Kansanedustajien mielipiteet kunnista yhtenevät verotuksen ja yhteistyön suhteen paremmin kuin määrän ja palvelujen ulkoistamisen suhteen.'''
+==Taulukointi==
+<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
+|Kunta- ja palvelurakenteen muutoksien jatkaminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
+|Hyvinvointipalveluiden organisaatiorakenne|MÄÄRITTELEMÄTÖN
+|Valtionhallinnonalojen yhdistäminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
+|Julkisenhallinnonohjelman tiivistäminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
+|Toimintojen yhdistäminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
+|Kuntatalouden vakaaminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
+|Kuntapalveluiden tason takaaminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
+</t2b>
+== Perustelut ==
-. Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä
+*Eduskunnan mielipiteitä aiheesta Helsingin Sanomien vaalikoneen perusteella:
-organisaatiorakenne. On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista
+'''Kysymys 27''': Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
-käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
+:*75 vastausta: Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
+:*74 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
+*:18 vastausta: Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
+*:8 vastausta: Ei mikään näistä.
+*:4 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
+*:0 vastausta: Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.
-. Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä
-poikkihallinnollista yhteistyötä. Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista
-suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
-. Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa
+'''Kysymys 28''': Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
-ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää. Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien
+:*50 vastausta: 170-229
-yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen
+:*48 vastausta: 290-339
-käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
+:*44 vastausta: 230-289
+:*31 vastausta: Alle 170
+:*4 vastausta: 340-400
+:*2 vastausta: Yli 400
-. Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen
-ja hallinnon tasojen. Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon
-tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.
-. Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen
+'''Kysymys 29''': Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?
-kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla. Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle
+:*141 Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
-menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille
+:*22 Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
-ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät
+:*13 Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
-kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen
+:*3 Nykytilanne on hyvä.
-yhteydessä.
-== Perustelut ==
-Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi [[Opasnet]]issä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.
+'''Kysymys 30''': Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
+:*119Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
+:*41Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
+:*12 Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
+:*7 Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
+ Eduskunta on yksimielisempi kuntien yhteistyöstä ja verotuksesta kuin niiden määrästä ja palvelujen ulkoistamisesta.
+[[Kansanedustajien arvot]]
 === Data ===
 * Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. <ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf])</ref> [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio]
+* Akavan <ref name = Akava2011></ref> vaatimukset on kerätty [http://www.hs.fi/juttusarja/hallitusohjelma2011/ Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011] -sarjasta.
 === Riippuvuudet ===
 * Ei määritelty.
 == Katso myös ==
 * [[Suomen hallitusohjelma 2011]]
+* [[Kansanedustajien arvot]]
 ==Avainsanat==
 Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko
 == Viitteet ==
 <references/>
 ==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==