Ero sivun ”Luonto ja yhteiskunta SHO 2011” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
p (poistettu linkki elonkeha.fi sivustolle, koska se ohjaa pikavippisivustolle.)
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
[[Luokka:Suomen hallitusohjelma 2011]]
[[Luokka:Suomen hallitusohjelma 2011]]
{{muuttuja|moderator=Smxb}}
{{muuttuja|moderator=Smxb}}
{{kommentti|#:|Tässä teknisiä kommentteja kaikkien hallitusohjelman sivujen muokkaamiseen.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. kesäkuuta 2011 kello 17.06 (EEST)}}
* Hintataulukko tehdään tämän sivun mallin mukaiseksi.
** Sarakkeet ovat Nro, Ehdotus ja Hinta. Kaksi ensimmäistä ovat indeksejä.
** Yksikkö (unit) on "M€/v" eli miljoonaa euroa vuodessa. Yksikkö näkyy otsikossa ja sitä ei laiteta taulukon ruutuun. Ruutuun laitetaan pelkkä luku jos mahdollista, koska ruudun sisältöä käytetään automaattisessa laskennassa. Jos lukuja pitää perustella, asiat kuvataan kohdassa Perustelut.
** Jos jokin kulu ei olekaan jatkuva vaan kertainvestointi, se jaetaan investoinnin käyttöajalla. Jos tämä ei ole tiedossa, käytetään 20 vuotta.
** Hinnoissa voi käyttää myös vaihteluväliä. Silloin asia kirjataan muodossa esim. "-23 - -10" tai "-10 - +20". Vaihteluvälin kanssa on syytä aina käyttää lukujen kanssa etumerkkiä, jotta ajatusviiva ei sekoitu miinusmerkkiin. Miinus kirjoitetaan yhteen luvun kanssa ja ajatusviiva aina välilyönnillä erotettuna.
* Perustelut-otsikon alaotsikko "Data" on turha ja se poistetaan, koska käytännössä melkein kaikki Perustelujen alla on Dataa.
** "Riippuvuudet"-alaotsikon alle pistetään linkit niille sivuille, joiden sisällön muuttuminen vaikuttaa suoraan myös tämän sivun sisältöön. Esimerkiksi [[Verovähennyskortti]]-idean muuttuminen vaikuttaa siihen, mikä on sivun [[Veropolitiikka Suomessa]] tuloksen sisältö.
* Kun käytetään ulkopuolisia viitteitä perustelemaan sivun asioita, käytetään ref-tägiä lauseen lopussa mieluummin kuin muuttamalla jokin lauseen sanoista linkiksi.
* Yksityiskohta: Fortumin ydinvoimalupa ei kuulu tiede- ja innovaatiopolitiikkaan.
* Elonkehä ry ei ansaitse esittelyä joka sivulle, jolla on sen ehdotuksia. Sen sijaan voisi tehdä sivun [[Elonkehä]], jossa yhdistys lyhyesti esitellään. Kun Elonkehän ehdotuksia esitellään, viitteessä oleva yhdistyksen nimi linkataan tuolle sivulle, ja linkki Elonkehän hallitusohjelmaan laitetaan viitteen loppuun, ei viitteessä olevaan tekstiin. Katso tämän sivun esimerkki.
* Pitäisikö miettiä hintaa eri toimijoiden näkökulmasta? Näin kustannustaulukoihin saattaisi tulla useampi havaintosarake indeksillä toimija (valtio, kunnat, kansalainen, yrityselämä,...). Toistaiseksi ei tehdä mutta pidetään mielessä
* Myös toimenpiteiden vaikutukset pitäisi hinnoitella, nythän tässä ovat vain toimeenpanon kustannukset.
{{Todo|Kannatan ehdotuksia. Tosin eikö aika harvan suunnitelman kohdalta oteta esim. luontoarvojen tms. diskonttaus mukaan oikeassakin hallitusohjelmassa ja budjetissa? Kerrannaisvaikutusten arviointiin tarvitaan Syvä mieli? Tosin kannatan selkeissä tapauksissa että yritetään. Mitä hyviä esimerkkejä on oikeassa budjetissa vaikutuskustannuslaskennasta, jota voisimme soveltaa ilman monimutkaisia malleja? Joissain kohdin olen huomioinut vain toimenpiteestä palautuvat verotulot.|Jouni Tuomisto|project=Hallitusohjelma}}
{{Todo|Kaikille tiedoksi yllä olevat ohjeet. Välittäkää muillekin eteenpäin.|Jouni Tuomisto, Minttu, Aino, Joona, Tiinu, Smxb|project=Hallitusohjelma}}


== Rajaus ==
== Rajaus ==
Rivi 26: Rivi 10:
== Tulos ==
== Tulos ==


# '''Eläinten hyvinvointi''' <ref name = Elonkeha2011>[[Elonkehä]] ry:n hallitusohjelmatavoitteet [http://www.elonkeha.fi/jutut/elonkeha-luovutti-varjohallitusohjelman]</ref> <br /> Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
# '''Eläinten hyvinvointi''' <br /> Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
# '''Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan.''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin <ref name = simola> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden dosentti Heikki Simola </ref>.
# '''Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan.''' <br /> Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin <ref name = simola> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden dosentti Heikki Simola </ref>.
# '''Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen <ref name = pukkala> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala </ref>.
# '''Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto''' <br /> Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen <ref name = pukkala> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala </ref>.
# '''Kuitupuun korjaaminen lopetetaan''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
# '''Kuitupuun korjaaminen lopetetaan''' <br /> Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
# '''Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
# '''Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle''' <br /> Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
#'''Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.'''
#'''Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.'''


Rivi 43: Rivi 27:


== Perustelut ==
== Perustelut ==
{{Todo|Muutin hieman argumentatiotanne, mm. kohtuullistamalla palkattujen työntekijöiden määriä. Ehkä kaikkien kannattaa käyttää lukua 50 000 € yhden henkilötyövuoden hintana (1 htv), jos ei toisin sovita. Perusteet olivat ihan hyvin kirjattuja, mutta lukuihin pitää aina saada viite mukaan (tai selitys logiikasta, jos arvio tulee omasta päästä). Katsokaa esim. kohtaa 1. jos löydätte luotettavamman referenssin niin lisätkää listaan. Myös kohtaan 4. pitää lisätä viitteet. |Minttu, Joona|project=Hallitusohjelma}}


'''Taulukoinnin perusteet:
'''Taulukoinnin perusteet:

Nykyinen versio 23. marraskuuta 2016 kello 13.33




Rajaus

Millaista luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Eläinten hyvinvointi
    Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
  2. Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan.
    Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin [1].
  3. Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto
    Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen [2].
  4. Kuitupuun korjaaminen lopetetaan
    Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
  5. Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle
    Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
  6. Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.
Luonto ja yhteiskunta SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11.Eläinten hyvinvointi-50
22.Suot ennallistetaan-10
33.Jatkuva metsien kasvatus-260
44.Kuitupuita ei korjata-4800
55.Luonnon tarpeet yhdenvertaisiksi ihmisten tarpeiden kanssaMÄÄRITTELEMÄTÖN
66.Fortumille ei ydinvoimalupaaMÄÄRITTELEMÄTÖN

Perustelut

Taulukoinnin perusteet:

  1. Turkistuotteiden vientitulojen on arvioitu olevan n. 200 M€/v (miljoonaa euroa vuodessa)[3]. Oletetaan että vientituloista veroina palautuu n. 25% eli 50 M€/v. Eläinoikeusvalvojan virka (1 htv 50 000 €). Yhteensä nämä kustantavat n. 50 M€/v.
  2. Jos soiden ennallistamistyöhön palkataan 100 ihmistä niin hinnaksi tulee 100*50 000 € = 5 M€ (1 htv = 50 000 €). Koneisiin ja materiaalikuluihin varataan 5 M€/v. Yhteensä 10 M€/v.
  3. Jatkuvasta kasvatuksesta metsähehtaaria kohti arvioidut kulumenetykset vaihtelevat välillä 1000E-7500E koko kasvatusjaksolta (oletetaan 50 vuodeksi alla). Jättäen valtion metsät pois laskuista tulee puhtaasti yksityisestä metsänomistuksesta tämän mukaan tappioita 345 000 (yksityismetsänomistajia, suodatettu moniosakkuus)* 30 heht. (keskimääräinen tilakoko) * 1000 E/heht. * (1/50 v) (alaraja-arvio tappioista) = 0.2 mrd E/v. Tämä luku on pelkkä alaraja-arvio tappiopotentiaalille, joka ei realisoidu kokonaisuudessaan. . Koska yksityismetsien osuus markkinahakkusista on 77%, kerrotaan tulos vielä luvulla 1/0.77 jolloin varsinaiseksi kustannukseksi tulee 0.2/0.77 mrd E/v = 0.26 mrd E/v. Metsien monimuotoisuudesta saadut hyödyt on jätetty huomioimatta.
  4. Kuitupuita korjataan Suomessa n. 28milj kuutiometriä/vuosi ja kuutiometriltä saa noin 30€, joten hinnaksi tulee n.4800M€/v.
  5. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.
  6. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.


Eduskunnan mielipiteitä aiheeseen Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

  • 106 Ei.
  • 73 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Enemmistö eduskunnasta ei antaisi Fortumille ydinvoimalupaa.

Kansanedustajien arvot

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

  1. ↑ Lähde: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden dosentti Heikki Simola
  2. ↑ Lähde: Itä-Suomen yliopisto, metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala
  3. ↑ Kansan Uutiset: Turkistarhauksesta huomattavat vientitulot [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Luonto_ja_yhteiskunta_SHO_2011&oldid=33378”