Ero sivun ”Luonto ja yhteiskunta SHO 2011” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
p (poistettu linkki elonkeha.fi sivustolle, koska se ohjaa pikavippisivustolle.)
 
(8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 10: Rivi 10:
== Tulos ==
== Tulos ==


{{Todo|Muutin hieman argumentatiotanne, mm. kohtuullistamalla palkattujen työntekijöiden määriä. Ehkä kaikkien kannattaa käyttää lukua 50 000 E yhden henkilötyövuoden hintana (1 htv), jos ei toisin sovita. Perusteet olivat ihan hyvin kirjattuja, mutta lukuihin pitää aina saada viite mukaan (tai selitys logiikasta, jos arvio tulee omasta päästä). Katsokaa esim. kohtaa 1. jos löydätte luotettavamman referenssin niin lisätkää listaan. Myös kohtaan 4. pitää lisätä viitteet. |Minttu, Joona|project=}}
# '''Eläinten hyvinvointi''' <br /> Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
# '''Eläinten hyvinvointi''' <ref name = Elonkeha2011> [http://www.elonkeha.fi/jutut/elonkeha-luovutti-varjohallitusohjelman Elonkehä ry:n hallitusohjelmatavoitteet] </ref> <br /> Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
# '''Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan.''' <br /> Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin <ref name = simola> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden dosentti Heikki Simola </ref>.
# '''Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan.''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin <ref name = simola> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden dosentti Heikki Simola </ref>.
# '''Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto''' <br /> Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen <ref name = pukkala> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala </ref>.
# '''Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen <ref name = pukkala> Lähde: Itä-Suomen yliopisto, metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala </ref>.
# '''Kuitupuun korjaaminen lopetetaan''' <br /> Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
# '''Kuitupuun korjaaminen lopetetaan''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
# '''Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle''' <br /> Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
# '''Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle''' <ref name = Elonkeha2011></ref> <br /> Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
#'''Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.'''
#'''Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.'''


{| {{prettytable}}
<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
| Nro
1.|Eläinten hyvinvointi|-50
| Ehdotus
2.|Suot ennallistetaan|-10
| Hinta n.(€)
3.|Jatkuva metsien kasvatus|-260
|----
4.|Kuitupuita ei korjata|-4800
| 1.
5.|Luonnon tarpeet yhdenvertaisiksi ihmisten tarpeiden kanssa|MÄÄRITTELEMÄTÖN
| Eläinten hyvinvointi
6.|Fortumille ei ydinvoimalupaa|MÄÄRITTELEMÄTÖN
| -50 milj.
</t2b>
|----
| 2.
| Suot ennallistetaan
| -10 milj
|----
| 3.
| Jatkuva metsien kasvatus
| -0.26 mrd
|----
| 4.
| Kuitupuita ei korjata
| -162milj
|----
| 5.
| Luonnon tarpeet yhdenvertaisiksi ihmisten tarpeiden kanssa
| MÄÄRITTELEMÄTÖN
|----
|}


== Perustelut ==
== Perustelut ==


*Taulukoinnin perusteet:
'''Taulukoinnin perusteet:
#''Turkistuotteiden vientitulot [http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/2181542/turkistarhauksesta-huomattavat-vientitulot arvioitu] olevan n. 200 milj. Oletetaan että vientituloista veroina palautuu n. 25% eli 50 milj. E. E. Eläinoikeusvalvojan virka (1 htv 50 000 E). Yhteensä nämä kustantavat n. 50 milj. E.
#''Turkistuotteiden vientitulojen on arvioitu olevan n. 200 M€/v (miljoonaa euroa vuodessa)<ref>Kansan Uutiset: Turkistarhauksesta huomattavat vientitulot [http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/2181542/turkistarhauksesta-huomattavat-vientitulot]</ref>. Oletetaan että vientituloista veroina palautuu n. 25% eli 50 M€/v. Eläinoikeusvalvojan virka (1 htv 50 000 €). Yhteensä nämä kustantavat n. 50 M€/v.
#''Jos soiden ennalistamistyöhön palkataan 100 ihmistä niin hinnaksi tulee 100*50 000 E = 5 milj. E (1 htv = 50 000 E). Koneisiin ja materiaalikuluihin varataan 5 milj. E. Yhteensä 10 milj. E.
#''Jos soiden ennallistamistyöhön palkataan 100 ihmistä niin hinnaksi tulee 100*50 000 € = 5 M€ (1 htv = 50 000 €). Koneisiin ja materiaalikuluihin varataan 5 M€/v. Yhteensä 10 M€/v.
#''Jatkuvasta kasvatuksesta metsähehtaaria kohti arvioidut kulumenetykset vaihtelevat välillä 1000E-7500E koko kasvatusjaksolta (oletetaan 50 vuodeksi alla). Jättäen valtion metsät pois laskuista tulee puhtaasti yksityisestä metsänomistuksesta tämän mukaan tappioita 345 000 ([http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/06B23F9F4F7A208BC2257744002B2485?OpenDocument yksityismetsänomistajia, suodatettu moniosakkuus])* 30 heht. ([http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/06B23F9F4F7A208BC2257744002B2485?OpenDocument keskimääräinen tilakoko]) * 1000 E/heht. * (1/50 v) ([http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/e08b8e8ec1ec10efc225735300474668?OpenDocument#popup alaraja-arvio tappioista]) = 0.2 mrd E/v. Tämä luku on pelkkä alaraja-arvio tappiopotentiaalille, joka ei realisoidu kokonaisuudessaan. . Koska [http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/0/2060D041E6A0B051C2256F25003E4B8D?Opendocument yksityismetsien osuus markkinahakkusista] on 77%, kerrotaan tulos vielä luvulla 1/0.77 jolloin varsinaiseksi kustannukseksi tulee 0.2/0.77 mrd E/v = 0.26 mrd E/v. Metsien monimuotoisuudesta saadut hyödyt on jätetty huomioimatta.
#''Jatkuvasta kasvatuksesta metsähehtaaria kohti arvioidut kulumenetykset vaihtelevat välillä 1000E-7500E koko kasvatusjaksolta (oletetaan 50 vuodeksi alla). Jättäen valtion metsät pois laskuista tulee puhtaasti yksityisestä metsänomistuksesta tämän mukaan tappioita 345 000 ([http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/06B23F9F4F7A208BC2257744002B2485?OpenDocument yksityismetsänomistajia, suodatettu moniosakkuus])* 30 heht. ([http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/allbyid/06B23F9F4F7A208BC2257744002B2485?OpenDocument keskimääräinen tilakoko]) * 1000 E/heht. * (1/50 v) ([http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6d0062e8cc/e08b8e8ec1ec10efc225735300474668?OpenDocument#popup alaraja-arvio tappioista]) = 0.2 mrd E/v. Tämä luku on pelkkä alaraja-arvio tappiopotentiaalille, joka ei realisoidu kokonaisuudessaan. . Koska [http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/0/2060D041E6A0B051C2256F25003E4B8D?Opendocument yksityismetsien osuus markkinahakkusista] on 77%, kerrotaan tulos vielä luvulla 1/0.77 jolloin varsinaiseksi kustannukseksi tulee 0.2/0.77 mrd E/v = 0.26 mrd E/v. Metsien monimuotoisuudesta saadut hyödyt on jätetty huomioimatta.
#''Kuitupuita korjataan Suomessa n. 5.4milj. kuutiometriä/vuosi ('''Viite?''') ja kuutiometriltä saa noin 30€ ('''Viite?''') joten hinnaksi tlee n.160milj €. Huom! [http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article511803.ece V. 2010 jo tammi-elokuussa kuitupuuta saatiin 18.7 milj/m^3].
#''Kuitupuita korjataan Suomessa [http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article511803.ece n. 28milj] kuutiometriä/vuosi ja kuutiometriltä saa noin [http://www.mhy.fi/pohjoissuomi/ajankohtaista/fi_FI/puuntuottajatjasahurittoivovat/_print/ 30€], joten hinnaksi tulee n.4800M€/v.
#''Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.
#''Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.
#''Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.
'''Eduskunnan mielipiteitä aiheeseen Helsingin Sanomien vaalikoneessa:


*Eduskunnan mielipiteitä aiheeseen Helsingin Sanomien vaalikoneessa:
'''Kysymys 3''': Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
'''Kysymys 3''': Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
:*106 Ei.
:*106 Ei.
Rivi 61: Rivi 44:
Yhteensä vastauksia 179.
Yhteensä vastauksia 179.


Enemmistö eduskunnasta ei antaisi Fortumille ydinvoimalupaa.
Enemmistö eduskunnasta ei antaisi Fortumille ydinvoimalupaa.


[[Kansanedustajien arvot]]
[[Kansanedustajien arvot]]
=== Data ===
* Elonkehä ry <ref name = Elonkeha2011></ref> on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.


=== Riippuvuudet ===
=== Riippuvuudet ===


* Ei määritelty.
* Ei määritelty.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 82: Rivi 60:


Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko
Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


== Viitteet ==
== Viitteet ==


<references/>
<references/>


==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==

Nykyinen versio 23. marraskuuta 2016 kello 13.33




Rajaus

Millaista luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Eläinten hyvinvointi
    Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
  2. Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan.
    Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin [1].
  3. Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto
    Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen [2].
  4. Kuitupuun korjaaminen lopetetaan
    Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
  5. Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle
    Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
  6. Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.
Luonto ja yhteiskunta SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11.Eläinten hyvinvointi-50
22.Suot ennallistetaan-10
33.Jatkuva metsien kasvatus-260
44.Kuitupuita ei korjata-4800
55.Luonnon tarpeet yhdenvertaisiksi ihmisten tarpeiden kanssaMÄÄRITTELEMÄTÖN
66.Fortumille ei ydinvoimalupaaMÄÄRITTELEMÄTÖN

Perustelut

Taulukoinnin perusteet:

  1. Turkistuotteiden vientitulojen on arvioitu olevan n. 200 M€/v (miljoonaa euroa vuodessa)[3]. Oletetaan että vientituloista veroina palautuu n. 25% eli 50 M€/v. Eläinoikeusvalvojan virka (1 htv 50 000 €). Yhteensä nämä kustantavat n. 50 M€/v.
  2. Jos soiden ennallistamistyöhön palkataan 100 ihmistä niin hinnaksi tulee 100*50 000 € = 5 M€ (1 htv = 50 000 €). Koneisiin ja materiaalikuluihin varataan 5 M€/v. Yhteensä 10 M€/v.
  3. Jatkuvasta kasvatuksesta metsähehtaaria kohti arvioidut kulumenetykset vaihtelevat välillä 1000E-7500E koko kasvatusjaksolta (oletetaan 50 vuodeksi alla). Jättäen valtion metsät pois laskuista tulee puhtaasti yksityisestä metsänomistuksesta tämän mukaan tappioita 345 000 (yksityismetsänomistajia, suodatettu moniosakkuus)* 30 heht. (keskimääräinen tilakoko) * 1000 E/heht. * (1/50 v) (alaraja-arvio tappioista) = 0.2 mrd E/v. Tämä luku on pelkkä alaraja-arvio tappiopotentiaalille, joka ei realisoidu kokonaisuudessaan. . Koska yksityismetsien osuus markkinahakkusista on 77%, kerrotaan tulos vielä luvulla 1/0.77 jolloin varsinaiseksi kustannukseksi tulee 0.2/0.77 mrd E/v = 0.26 mrd E/v. Metsien monimuotoisuudesta saadut hyödyt on jätetty huomioimatta.
  4. Kuitupuita korjataan Suomessa n. 28milj kuutiometriä/vuosi ja kuutiometriltä saa noin 30€, joten hinnaksi tulee n.4800M€/v.
  5. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.
  6. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.


Eduskunnan mielipiteitä aiheeseen Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

  • 106 Ei.
  • 73 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Enemmistö eduskunnasta ei antaisi Fortumille ydinvoimalupaa.

Kansanedustajien arvot

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

  1. ↑ Lähde: Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteiden dosentti Heikki Simola
  2. ↑ Lähde: Itä-Suomen yliopisto, metsäsuunnittelun professori Timo Pukkala
  3. ↑ Kansan Uutiset: Turkistarhauksesta huomattavat vientitulot [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Luonto_ja_yhteiskunta_SHO_2011&oldid=33378”