Ero sivun ”Eläkepolitiikka” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(5 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
{{muuttuja|moderator=smxb}}
{{muuttuja|moderator=smxb}}


== Rajaus ==
== Kysymys ==


Millaista '''eläkepolitiikkaa''' pitäisi harjoittaa tulevalla vaalikaudella? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Millaista '''eläkepolitiikkaa''' pitäisi harjoittaa tulevalla vaalikaudella? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?




== Tulos ==
== Vastaus ==
 
Ei vielä valmis. Ota osaa taustoitukseen [[Keskustelu:Eläkepolitiikka|Keskustelusivulla]].


# '''Työeläkejärjestelmä on avattava niin että ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset järjestelmän kehittämisessä voidaan ottaa paremmin huomioon''' <br /> Informaation siiloutuminen on johtanut tilanteeseen, jossa eläkejärjestelmästä on vaikea saada kokonaiskuvaa <ref name = HS9.4.2011> Helsingin Sanomat 9.4.2011 T. Pietiläinen: Selvitys: Valta työeläkejärjestelmässä on monimutkaiset asiat osaavalla sisäpiirillä</ref>.
# '''Työeläkejärjestelmä on avattava niin että ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset järjestelmän kehittämisessä voidaan ottaa paremmin huomioon''' <br /> Informaation siiloutuminen on johtanut tilanteeseen, jossa eläkejärjestelmästä on vaikea saada kokonaiskuvaa <ref name = HS9.4.2011> Helsingin Sanomat 9.4.2011 T. Pietiläinen: Selvitys: Valta työeläkejärjestelmässä on monimutkaiset asiat osaavalla sisäpiirillä</ref>.
Rivi 24: Rivi 22:
==Taulukointi==
==Taulukointi==


<t2b index="Nro,Projekti,Havainto" Locations="Hinta" unit="d">
<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
1|Työeläkejärjestelmän selkeytys| Selkkeyttämisen toteuttaa 15 henkilön työryhmä joten hinta on noin 525 000€.
1|Työeläkejärjestelmän selkeytys|+0
2|Vanhuspalvelulain hyväksyminen|Hinta sisältää lain määrittäjien palkan ja sen toteuttamista vaativan hinnan.
2|Vanhuspalvelulain hyväksyminen|määrittämätön
3|Eläkeläisköyhyyden korjaaminen|! Hinta määrittämätön.
3|Eläkeläisköyhyyden korjaaminen|määrittämätön
4|Osa-aikaeläkkeen muutos|Ilmeisesti kansalaiset säästäisivät veroissa? Kohta epäselvä.
4|Osa-aikaeläkkeen muutos|määrittämätön
5|Työttömyyskorvauksen muutos|Valtio tienaa rikkaampien välttäessä työttömyyskierrettä sen kannattamattomuuden vuoksi.
5|Työttömyyskorvauksen muutos|määrittämätön
6|Työeläkemaksujen nostot|! Hinta määrittämätön.
6|Työeläkemaksujen nostot|määrittämätön
7|Varhais- ja vanhuuseläkeiät sitominen elinajanodotteeseen|! Hinta määrittämätön.
7|Varhais- ja vanhuuseläkeiät sitominen elinajanodotteeseen|määrittämätön
8|Eduskunta ei päättäisi eläkeiästä tai lopettaisi työttömyysputkea|Tämä ei maksaisi muuttaisi nykyistä tilannetta mitenkään ja valtio jatkaisi työttömyyskorvauksien maksamista.
8|Eduskunta ei päättäisi eläkeiästä tai lopettaisi työttömyysputkea|määrittämätön
</t2b>
</t2b>


Rivi 38: Rivi 36:


*'''Taulukoinnin perusteet'''
*'''Taulukoinnin perusteet'''
1. Hinta tulisi määrittää työskentelevien "järjestelmänsiivojien" palkan mukaan.
1. Tavoitteesta ei aiheudu kustannuksia budjettiin normaalin virkamiesvalmistelun lisäksi.


2. Hinta koostuu kansanedustajien palkoista noin kuukauden ajalta.  
2. Hinta koostuu kansanedustajien palkoista noin kuukauden ajalta.  
Rivi 85: Rivi 83:


[[Kansanedustajien arvot]]
[[Kansanedustajien arvot]]
=== Data ===


* Eläkeläisjärjestöihin lukeutuvat vasemmistolainen Eläkeläiset ry ja kuuden eläkeläisjärjestön yhteiselin Eetu. Eetun takana ovat suurimpia puolueita lähellä olevat eläkeläisjärjestöt. Jäseniä niissä on kaikkiaan 270 000.
* Eläkeläisjärjestöihin lukeutuvat vasemmistolainen Eläkeläiset ry ja kuuden eläkeläisjärjestön yhteiselin Eetu. Eetun takana ovat suurimpia puolueita lähellä olevat eläkeläisjärjestöt. Jäseniä niissä on kaikkiaan 270 000.
Rivi 93: Rivi 90:
=== Riippuvuudet ===
=== Riippuvuudet ===


* Kts. [[Veropolitiikka Suomessa]] ja [[Verovähennyskortti]].
* Ks. [[Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa]], [[Veropolitiikka Suomessa]] ja [[Verovähennyskortti]].
 


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Nykyinen versio 14. kesäkuuta 2012 kello 11.43




Kysymys

Millaista eläkepolitiikkaa pitäisi harjoittaa tulevalla vaalikaudella? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Vastaus

  1. Työeläkejärjestelmä on avattava niin että ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset järjestelmän kehittämisessä voidaan ottaa paremmin huomioon
    Informaation siiloutuminen on johtanut tilanteeseen, jossa eläkejärjestelmästä on vaikea saada kokonaiskuvaa [1].
  2. Vanhuspalvelulain hyväksyminen [2]
    Tulevan hallituksen on vietävä eteenpäin jo edelliseltä hallitukselta odotetun vanhuspalvelulain. Vanhuspalvelulaissa määriteltäisiin muun muassa vanhusten hoidon laatukriteerit. Hoidon tasosta on toistaiseksi tehty vain suositukset, eikä niillä ole lain voimaa. Laissa olisi tärkeää määritellä kuinka paljon henkilökuntaa tarvitaan hoidettavaa kohti.
  3. Eläkeläisköyhyyden vähentäminen [2]
    Takuueläke on korjannut niiden pienituloisten eläkeläisten tilannetta, jotka aiemmin olivat pelkän kansaneläkkeen varassa. Vanhuusköyhyysloukku voi kuitenkin laueta lähitulevaisuudessa, jos kansaneläkkeeseen ei tehdä kunnollisia tasokorotuksia. Työeläkkeiden vuosittaiset korotukset määräävästä taitetusta indeksistä pitäisi Eetun (kts. kohta Data) mukaan luopua. Taitetussa indeksissä hintojen nousun painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Eetu lisäisi palkkojen painoa 20 prosentista ja soveltaisi kansaneläkkeisiin samaa indeksiä.
  4. Osa-aikaeläke vähennetään myöhemmin vanhuuseläkkeestä; etuus siis maksetaan lopulta itse [3]
    Perusteluja osa-aikaeläketttä vastaan: "Miten meillä voi olla tällainen järjestely, että suuri etu osa-aikaeläkeläiselle ja kustannus muille. Osa-aikaeläke on hyvin houkutteleva hyvätuloiselle ja juuri he sitä käyttävätkin".
  5. Vanhuuseläkettä edeltävästä työttömyysputkesta pois oikeus pidennettyyn ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen [3]
    Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sijaan jokainen saa putkijaksolta kiinteän summan, joka kuitenkin on enemmän kuin työttömän peruspäiväraha (noin 550 euroa) – esimerkiksi takuueläkkeen verran (noin 690 euroa). Argumentti ehdotetun politiikan puolesta: "Pienituloiset hyötyisivät tästä, mutta hyvätuloisille putki ei enää olisi niin houkutteleva".
  6. Työeläkemaksut nostettava vaadittavalle tasolle heti [3]
    Argumentti puolesta: "Korotettuja maksuja joutuvat maksamaan vain tulevat ikäluokat saadakseen saman eläkkeen, minkä me saamme nyt halvemmilla maksuilla. Miksi ei koroteta maksuja nyt heti meiltä kaikilta?" Nyt työeläkemaksu on keskimäärin 22 prosenttia palkoista, ja sitä pitäisi nostaa neljällä prosenttiyksiköllä. Korotustarvetta voi pienentää muilla muutoksilla, kuten tukkimalla varhaiseläkereittejä, poistamalla paremman eläkekarttuman 53–62-vuotiailta ja nostamalla vanhuuseläkkeen alaikärajaa.
  7. Varhais- ja vanhuuseläkeiät sidotaan elinajanodotteeseen [3]
  8. Eduskunta ei muuttaisi eläkeikää eikä yksimielisesti tekisi muutoksia työttömyysputken katkaisemiseksi.


Taulukointi

Ero sivun ”Eläkepolitiikka” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Työeläkejärjestelmän selkeytys+0
22Vanhuspalvelulain hyväksyminenmäärittämätön
33Eläkeläisköyhyyden korjaaminenmäärittämätön
44Osa-aikaeläkkeen muutosmäärittämätön
55Työttömyyskorvauksen muutosmäärittämätön
66Työeläkemaksujen nostotmäärittämätön
77Varhais- ja vanhuuseläkeiät sitominen elinajanodotteeseenmäärittämätön
88Eduskunta ei päättäisi eläkeiästä tai lopettaisi työttömyysputkeamäärittämätön

Perustelut

  • Taulukoinnin perusteet

1. Tavoitteesta ei aiheudu kustannuksia budjettiin normaalin virkamiesvalmistelun lisäksi.

2. Hinta koostuu kansanedustajien palkoista noin kuukauden ajalta.

3. Kansaneläkkeeseen tulevat korotukset tulevat verottamaan valtion rahastoa, mutta hinnasta ei pysty vielä sanomaan mitään, koska emme tiedä millä tavalla valtio aikoo työstää eläkkeitä.

4. Osa-aikaeläkkeen muuttaminen näin vähentäisi valtiolta lähteviä verorahoja, eli valtio jäisi "voitolle".

5.Valtio tienaa rikkaampien välttäessä työttömyyskierrettä sen kannattamattomuuden vuoksi.

6. Kohta epäselvä ja sisältää liian paljon muuttujia laskettavaksi.

7. Valtio säästää eläkkeen maksamisessa kun eläkkeen ikäraja nousee, mutta terveydenhuollonkulut nousevat työpaikoilla.

8. Valtion tulisi maksaa työttömyyskorvauksia.


  • Eduskunnan mielipiteitä asiaa Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella:

Kysymys 6: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63-68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

  • 147vastausta: pitää nykyisellään.
  • 30vastausta: nostaa vuodella.
  • 1 vastaus: nostaa usealla vuodella.
  • 1 vastaus: laskea.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 7: Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

  • 141 vastausta: En käyttäisi mitään näistä.
  • 22 vastausta: Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
  • 15 vastausta: Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
  • 1 vastaus: Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
  • 0 vastausta: Ottaisin käyttöön nämä kaikki.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 8: Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

  • 62 vastausta: Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
  • 54 vastausta: Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
  • 42 vastausta: Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
  • 11 vastausta: Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
  • 10 vastausta: Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.

Yhteensä vastauksia 179. 

Eduskunnan mielipide eläkeiän nostamisesta on melko yhtenevä.
Eduskunta ei nostaisi eikä laskisi eläkeikää.
Eläkkeen määrästä on erimielisyyksiä, mutta yleinen mielipide 
pyrkisi seuraamaan enemmän palkkojen nousua.

Kansanedustajien arvot

  • Eläkeläisjärjestöihin lukeutuvat vasemmistolainen Eläkeläiset ry ja kuuden eläkeläisjärjestön yhteiselin Eetu. Eetun takana ovat suurimpia puolueita lähellä olevat eläkeläisjärjestöt. Jäseniä niissä on kaikkiaan 270 000.
  • Eläkeläisjärjestöjen [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Etla:n [3] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ Helsingin Sanomat 9.4.2011 T. Pietiläinen: Selvitys: Valta työeläkejärjestelmässä on monimutkaiset asiat osaavalla sisäpiirillä
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Eläkeläisjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Etla:n hallitusohjelmatavoitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Eläkepolitiikka&oldid=12636”