Ymto

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Ympäristöterveyden osasto (YMTO) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) osasto, joka toimii Kuopiossa tutkimuskeskus Neulasessa. Se on perustettu 1982 ja siellä on noin 90 työntekijää (2014).

YMTOn lakisääteisiä tehtäviä

Alla ei ole käsitelty viranomaisluonteisia tehtäviä, joista ei ole laeissa tai asetuksissa spesifiä mainintaa. [1]

Valmiusjärjestelmä
THLn valmiustoiminnan piiriin kuuluvat biologiset, kemialliset ja tuntemattomat uhkat (Asetus pelastustoimesta 787/2003, Laki Maailman terveysjärjestön kansainvälinen terveyssäännöstö 254/2007, Yhteiskunnan turvallisuussuunnitelma 2010).
Asiantuntijalaitos
  • ilmanlaadussa, melussa, muussa ympäristönsuojelussa, YVA menettelyssä (YMTO) (Ympäristönsuojeluasetus 169/2000).
  • geenitekniikassa (YTOK) (Geenitekniikkalaki 17.3.1995/377)
  • jäteasioissa (YMTO) (Valtioneuvoston asetus jätteistä 19.4.2012/179)
  • pelastustoimi (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 4.9.2003/787)


Dioksiini- ja PCB-analytiikan referenssilaboratorio (YKEM)
Rehu- (86/2008) ja elintarvikelaki (23/2006)
Vesiepidemiat (YVES)
THL antaa vesiepidemioissa sekä vakavissa vesien kontaminaatiotilanteissa asiantuntija-apua sekä ylläpitää erikoislaboratoriopalveluja ja valmiutta vesiepidemioiden kannalta olennaisten taudinaiheuttajamikrobien sekä niitä ilmentävien indikaattorimikrobien analysoimiseksi vesinäytteistä siltä osin, kuin näitä analyysejä ei ole saatavissa paikallislaboratorioista.
THL ottaa vastaan vesiepidemioiden yhteydessä vedestä eristetyt mikrobikannat, genominäytteet ja sekvenssit ja vastaa niiden tarkemmasta tutkimuksesta, tyypityksestä ja seurannasta yhdessä TATOn kanssa.
(Terveydensuojelulaki 763/1994, 20 a §)
(STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä 251/2007, 3 §)
Tutkimuslaboratoriot ja menetelmien hyväksyminen (YVES, YMIK)
THL antaa Eviralle lausuntoja, jotka koskevat terveydensuojelulain mukaisia tutkimuksia tekevien laboratorioiden arviointimenettelyä ja laboratorioiden vesimikrobiologisissa määrityksissä käyttämiä menetelmiä
(Terveydensuojelulaki 763/1994, 49 a §)
Zoonoosikeskus (YVES + )
(Valtioneuvoston asetus Zoonoosikeskuksesta 1166/2006, 3§)
Juomavesidirektiivin edellyttämä raportointi (YVES)
THL vastaa juomavesidirektiivien 98/83/EY edellyttämästä raportoinnista EU:lle.
(STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000, 16 §)
Uimavesidirektiivin edellyttämät raportoinnit (YVES)
THL vastaa uimavesidirektiivin 2006/7/EY edellyttämistä raportoinneista EU:lle.
(STM:n asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta 177/2008, 12 §)

Ympäristöterveys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävänä on tuottaa päättäjille ja kunnille tietoa keskeisistä ympäristöterveyden riskeistä ja niiden torjuntavaihtoehtojen arvioinnista. Ympäristöön keskittyvän terveystutkimuksen tavoitteena on, että suomalaiset voisivat syödä, juoda ja hengittää, liikkua ympäristössään ja käyttää kulutustuotteita ilman terveysuhkia. Aineistot sijaitsevat Kansanterveyslaitoksen (KTL) vanhalla sivustolla.

Kosteusvaurioiden tutkiminen ja korjaaminen sekä homeiden aiheuttamat terveyshaitat ja niiden tutkiminen.

Tutkimuksia ilman epäpuhtauksista ja niille altistumisesta.

Ympäristöterveyden valvonnan ja tutkimuksen erityisenä kohteena olevat kemikaalit.

Tietoa kaivo-, talous- ja uimavesien tutkimuksesta sekä vesiepidemioista.

Lisätietoja keskeisistä ympäristön ongelmakemikaaleista.

Kemikaalit

THL:n kemikaaleihin liittyvä tutkimus on keskitetty muutamaan harvaan kemikaaliryhmään, joita pidetään tärkeinä ja joista tarvitaan uutta tietoa. Näitä ovat mm. kalan ja saastuneiden maiden dioksiinit ja PCB:t, pohjaveden uraani ja arseeni sekä juomaveden syöpävaaralliseksi epäillyt aineet. Lisäksi mm. ulko- ja sisäilmatutkimuksissa voidaan joutua perehtymään myös hiukkasten ja bioaerosolien sisältämiin kemikaaleihin. Asiantuntemusta pidetään yllä kaikista keskeisistä ympäristön ongelmakemikaaleista, jotta niistä aiheutuvaa terveysriskiä pystytään arvioimaan.

Kemikaalitutkimuksen viimeaikaisia tutkimusprojekteja ovat:

  • Hormonitoimintaa häiritsevät yhdisteet, EDEN
  • Miesten sukupuolielinten kehityshäiriöiden tutkimus, EXPORED
  • POP-yhdisteiden biokertyminen Itämeren kalaan, DIOXMODE
  • Orgaaniset tinayhdisteet ympäristössä, ihmisissä ja mahdolliset vaikutuksen ihmisen endokriinijärjestelmään, Organotinatutkimus
  • Luun kehitys ja fysiologinen tasapaino kemikaalien toksisuuden kohteina - BONETOX

Aiemmat projektit:

  • Klooratun juomaveden mutageeniset aineet ja syövän mekanismit - MX

Astma ja allergia

Astma on krooninen kansantauti, jonka yleisyys Suomessa on noin 6%. Astmaatikon keuhkoputkissa on krooninen tulehdustila, lisäksi keuhkoputkien sileän lihaksen supistumisherkkyys on korostunut. Monet erilaiset ulkoiset ärsykkeet kuten rasitus, kylmä ilma, ilman epäpuhtaudet tai voimakkaat hajut voivat aikaansaada äkillisen asmakohtauksen. Suurin osa astmasta on kuitenkin lievää ja hoidettavissa täysin tai lähes täysin oireettomaksi nykyaikaisella lääkityksellä.

Noin puolet astmaatikoista on allergisia jollekin hengitettävälle allergeenille. Astmaa ja allergioita tutkitaankin usein kokonaisuutena. Kokonaisuuteen luetaan mukaan vielä atopia, vahvasti perinnöllinen taipumus reagoida allergeeneihin IgE-tyyppisesti, atooppisen nuhan tai atooppisen ihottuman muodossa.

Tutkimusprojektejamme

Ympäristöterveyden osaston astma- ja allergiatutkimus painottuu lapsuuden astmaan ja allergiohin. Erityiskiinostuksen kohteena ovat ympäristöperäisten altisteiden, kuten maatilaympäristön, merkitys ja geeni-ympäristö yhteisvaikutukset. Projekteja ovat mm.:

Maanviljelijöiden Allergiat ja Hengitystieoireet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko maatiloilla työskentelevillä naisilla lisääntynyt vai alentunut riski allergiaan/hengitystieoireiluun. Tutkimuksessa on mukana 750 itäsuomalaista naista.

Tutkimuksessa on tutkittu astmaattisten lasten altistuneisuutta kosteusvaurioituneille asunnoille ja kosteusvauriomikrobeille, etenkin homeille.

Prevalence and Determinants of Childhood Asthma and Allergies across Europe. Kansainvälinen tutkimus, jossa on tutkittu lasten astman ja allergian yleisyyttä eri puolilla maailmaa. Lisäksi on selvitetty 10-vuotiaiden lasten kotona olevan pölyn allergeenipitoisuuksia sekä heidän koulujensa ulkoilman typpidioksidipitoisuuksia.

Lapsuuden kasvuympäristö ja allergiat. Kansainvälinen monikeskustutkimus, jossa tutkitaan varhaislapsuuden kasvuympäristön, erityisesti maatilalla kasvamisen, merkitystä lapsuusiän astman ilmaantumiseen ja allergisoitumiseen.

Yhdyskuntailma

Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston viimeaikaisia yhdyskuntailman epäpuhtauksille tai polttomoottoreiden päästöille altistumista ja terveysvaikutuksia koskevia tutkimushankkeita

  • ilmansaasteiden vaikutukset tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksiin veressä sydäninfarktin sairastaneilla, ja geeniperimän vaikutus tulehdusvasteeseen (AIRGENE)
  • integroidut säätietojen, ilmanlaadun ja väestöaltistuksen mallit (FUMAPEX)
  • liikenteen aiheuttamat terveysvaikutukset ja riskit (HEARTS)
  • ilmansaasteiden yhteydet ensimmäisen sydäninfarktin syntyyn, ja sydäninfarktin jo sairastaneiden muihin sydänsairauksiin (HEAPSS)
  • sisä- ja ulkoilman hiukkasten väliset yhteydet, ja hiukkasten vaikutus hengityselinten terveyteen (RUPIOH)
  • Eurooppalainen altistustietokanta (EXPOFACTS)

Riskianalyysi

Suomen Akatemian vuosiksi 2002-2007 nimittämä Ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikkö kokoaa yhteen suuren osan YTOSissa tehtävästä tutkimuksesta. Huippuyksikön tavoitteena on parantaa ympäristöterveysriskien arvioinnin menetelmiä.

Ympäristön saastumisen esimerkkeinä käytetään dioksiineja ja kaupunki-ilman pienhiukkasia. Nämä tarjoavat kaksi erilaista haastetta riskinarvioinnille ja -hallinnalle: Dioksiinien biologisia vaikutuksia koskeva tieto on peräisin pääasiassa kokeellisista eläintutkimuksista, kun taas ilmansaasteiden terveysvaikutuksia koskeva tieto perustuu valtaosin epidemiologisiin tutkimuksiin. Riskinarviointimenetelmiä tutkitaan sekä teoriassa että käytännön tapaustutkimuksina. Tavoitteena on kehittää yhtenäisempi lähestymistapa riskianalyysiin. Myös parempia mallitusmenetelmiä tarvitaan, joiden avulla voidaan analysoida monimutkaisia altistus- ja vaikutussuhteita sekä huomoida paremmin riskeihin liittyviä epävarmuuksia.

Ympäristöterveydellisen riskianalyysin täytyy olla korkealaatuista ja monitieteistä. Tähän pyrimme keskittymällä valittuihin teemoihin ja tarkastelemalla niitä lähtien altistuksesta ja edeten terveysvaikutuksiin. Huippuyksikön tutkimusta toteutetaan monikeskustutkimuksina pätevimpien kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tutkimushankkeita

  • Yhdistelmäliikenneprojekti: Terveys- ympäristö- ja muut kustannukset yksityisautoilusta kaupungissa ja uudesta vaihtoehtoisesta kutsuohjatusta joukkoliikenteestä. Projektikuvaus: Yhdistelmäliikenne, englanniksi COMPOSITE TRAFFIC
  • Kaupunki-ilman aiheuttamien terveysvaikutusten arviointi Helsingin alueen joukkoliikenteen kehittämistä varten Projektikuvaus englanniksi: HEAT
  • Kokonaismalli pienhiukkasten päästöjen, leviämisen ja riskin arviointiin. Projektikuvaus englanniksi: KOPRA
  • Bussien primääristen pienhiukkaspäästöjen (PM2.5) aiheuttamat terveysvaikutukset Helsingin metropolialueella. Projektikuvaus englanniksi: GASBUS
  • Viljellyn lohen ravintokäytön hyöty-haitta –analyysi. Projektikuvaus englanniksi: FARMED SALMON
  • Kattava dioksiinien riskianalyysi: menetelmien kehittäminen kehityshäiriöille ja syövälle altistavan geneettisen herkkyyden arvioimiseksi. Projektikuvaus englanniksi: DIOXIN RISK ASSESSMENT


Riskianalyysin englanninkieliset sivut


Spatiaalisen epidemiologian tutkimus

MX, arseeni, fluoridi ja uraani juomaveden epäpuhtauksina

Juomaveden epäpuhtauksien selvittäminen on tärkeää, koska ihmiset altistuvat niille päivittäin. KTL on ollut mukana Suomessa tutkimuksissa, joissa on selvitetty veden epäpuhtauksia kuten arseenia, fluoridia ja uraania, jotka kaikki esiintyvät vedessä luonnostaan.

KTL:ssä on tutkittu myös kloorattuun juomaveteen liittyvää syöpäriskiä, erityisesti yhtä kloorauksessa syntyvää epäpuhtautta, MX:ää. MX on kloorattu furanoni, joita syntyy, kun juomavettä valmistetaan humusta sisältävästä pintavedestä. Lisätietoja MX:stä ja muista veden puhdistuksen yhteydessä syntyvistä epäpuhtauksista löytyy KTL:n vesisivuilta.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. YMTOa koskevia lainkohtia / Juha Pekkanen 30.1.2013

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Työlista

YMTO on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Ympäristöterveyden osaston lyhenne.

Tässä on ehdotus sivurakenteeksi YMTOn uusille sivuille. Sivut laitetaan Opasnetiin noudattaen näitä sääntöjä:

  1. Suomenkieliset sivut laitetaan suomenkieliseen ja englanninkieliset englanninkieliseen Opasnetiin.
  2. Sisältö laitetaan samannimiselle sivulle kuin mikä on sivun nimi THL:n (KTL:n) sivuillakin, ellei erikseen mainita. Jos sisältö laitetaan erinimiselle sivulle, sivun nimi mainitaan ennen linkkiä.
  3. KAIKKI nyt luotavat sivut ja myös sivut, joille siirretään tätä materiaalia, luokitellaan luokkaan [[Luokka:YMTO]].
  4. Jos useita sivuja listataan yhden bulletin alle, kyseiset sivut yhdistetään Opasnetissä.
  5. Sivut ovat oletusarvoisesti tyyppiä ensyklopedia-artikkeli. Poikkeamat mainitaan: S = study, V = variable, A = assessment, N = nugget, M= method (suomenkielisellä puolella käytetään tietenkin vastaavia suomenkielisiä nimityksiä).
  6. Sivuilla olevat liitetiedostot (pdf ym) tallennetaan M-filesiin kyseisen sivun kohdalle. Tekstiin voidaan tehdä linkit M-filesissä oleviin tiedostoihin.
  7. Vastaavat erikieliset sivut linkataan toisiinsa [[op_en:Page]] ja [[op_fi:Sivu]] -linkeillä.
  8. Jos ehdotetun niminen sivu jo löytyy Opasnetistä, teksti lisätään olemassaolevalle sivulle. Tällöin on kuitenkin varmistuttava siitä, että aihe todella on sama eikä vain samanniminen.
  9. Sivuilla näkyvät kuvatiedostot ladataan Opasnet-wikiin ja näytetään ko. Opasnet-sivulla. Kuitenkaan logoja ja muita ripellyksiä EI lähtökohtaisesti siirretä Opasnetiin, ainoastaan substanssikuvat.



Nämä seuraavat kuvaukset kyseisen henkilön käyttäjäsivulle (esim. User:Jouni). Sivutyyppiä ei määritellä