Ilma

Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli. Sivutunniste: Op_fi2145
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Ilman epäpuhtauksille altistuminen

• Pienhiukkaset pahin ilman epäpuhtaus ihmisen terveydelle
• Ohje- ja raja-arvot
• KTL:n yhdyskuntailmatutkimuksia
• Linkkejä

Ilman epäpuhtaudet ovat ihmisen toiminnasta ilmaan joutuvia kaasumaisia ja hiukkasmaisia yhdisteitä. Suomessa suurimpia lähteitä ovat liikenne, teollisuus, energiantuotanto ja pientalojen lämmitys. Myös kaukokulkeuma naapurimaista ja Keski-Euroopasta aiheuttaa epäpuhtauksia. Terveydelle haitallisia epäpuhtauksia ovat hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset, hiilimonoksidi, typpidioksidi, otsoni, rikkidioksidi ja haisevat rikkiyhdisteet. Lisäksi helposti haihtuvat hiilivedyt, polysykliset aromaattiset hiilivedyt ja raskasmetallit aiheuttavat terveysriskejä.

Altistuminen on voimakkainta liikenneympäristössä ja kiinteiden päästölähteiden välittömässä läheisyydessä. Muun muassa typpidioksidi ja pienhiukkaset kulkeutuvat hyvin myös sisätiloihin. Merkittäviä päästölähteitä voi olla sisälläkin. Esimerkiksi kaasuliesi, huonosti vetävä takka, tupakointi, rakenteiden homevaurio kodissa tai jäähallin jäänhoitokone tai kartinghallin mikroautot aiheuttavat päästöjä.

Päästöt sisätiloissa kohottavat sisäilman epäpuhtauksien pitoisuudet selvästi korkeammiksi kuin ulkoa tulevat päästöt. Erityisesti lapset, astmaatikot, muut keuhkosairaat sekä sydänsairaat ovat ilmansaasteiden vaikutukselle herkkä. Hengitettyyn annokseen vaikuttavat epäpuhtauden ominaisuudet kuten kaasun vesiliukoisuus tai hiukkasten aerodynaaminen halkaisija. Myös nenä- tai suuhengitys ja ruumiillinen rasitus vaikuttavat aineen kulkeutumiseen keuhkoihin. Erityisen alttiita ovat astmaatikot. Heille aiheutuu hengityselinoireita tai keuhkojen toiminnan heikkenemistä terveisiin verrattuna jo saasteidn kymmenesosan pitoisuuksilla.

Pienhiukkaset pahin ilman epäpuhtaus ihmisen terveydelle

Terveydelle haitallisia epäpuhtauksia ovat hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset, hiilimonoksidi, typpidioksidi, otsoni, rikkidioksidi ja haisevat rikkiyhdisteet, helposti haihtuvat hiilivedyt, polysykliset aromaattiset hiilivedyt ja raskasmetallit. Jatkuva epäpuhtaalle ilmalle altistuminen lisää väestötasolla tarkastellen keuhkoinfektioita ja kuolleisuutta sekä lyhentää odotettavissa olevaa elinikää.

Viimeaikaisten väestötutkimusten sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Yhdysvaltojen ympäristöviraston (USEPA) tekemien terveysvaikutusarvioiden mukaan yhdyskuntailman epäpuhtauspitoisuuksien lyhytaikaisvaihtelut vaikuttavat:

• ikääntyneiden keuhko- ja sydänsairaiden päivittäiseen kuolleisuuteen ja sairaalaan ottoihin
• astmaatikkojen lääkkeenkäyttöön ja kohtauksiin
• väestön hengityselinoireisiin ja keuhkojen toiminnan muutoksiin.

Yhdyskuntailman epäpuhtauksien vakavimmat haitat liittyvät nykytiedon mukaan pienhiukkasiin (PM2.5) . Kansallisessa ympäristöterveysohjelmassa (STM ja YM 1997) on arvioitu yhdyskuntailman epäpuhtauksien, erityisesti hiukkasten aiheuttavan Suomessa vuosittain 200 - 400 ennenaikaista kuolemaa, 30 000 astmaoireiden pahentumista ja 30 000 - 40 000 lasten hengitystieinfektiota.

Lisäksi on arvioitu (Nevalainen ja Pekkanen 1998), että jatkuvasta pienhiukkasaltistumisesta aiheutuvat haitat ovat paljon tätäkin suurempia. Ne lyhentävät merkittävästi suomalaisen väestön odotettavissa olevaa elinikää. Pakkanen saattaa voimistaa ärsyttävien epäpuhtauksien kuten rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten vaikutuksia hengitysteihin. Vastaavasti otsoni ja typpidioksidi saattavat voimistaa siitepölyjen aiheuttamia haittoja allergisilla astmaatikoilla.

Ohje- ja raja-arvot

Ympäristönsuojelulain (86/2000) perusteella valtioneuvosto voi vahvistaa yhdyskuntailman epäpuhtauksien pitoisuuksille ohje- ja raja-arvoja, joilla suojellaan terveyttä ja luonnonympäristöjä sekä elinympäristön viihtyisyyttä. Ohjearvot ovat ilmansuojelun suunnittelun ja valvonnan ohjeellisia apuvälineitä eikä niiden ylityksiin liity automaattisia velvoitteita. Sen sijaan EU-raja-arvon ylitys velvoittaa raportoimaan ylityksen syyt ja ryhtymään toimiin ilmanlaadun parantamiseksi.

KTL:n yhdyskuntailmatutkimuksia

Joitain Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osaston yhdyskuntailman epäpuhtauksille tai polttomoottoreiden päästöille altistumista ja terveysvaikutuksia koskevia tutkimushankkeita:

• ilmansaasteiden vaikutukset tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksiin veressä sydäninfarktin sairastaneilla, ja geeniperimän vaikutus tulehdusvasteeseen (AIRGENE)
• yhdyskuntailman ja dieselpakokaasujen hiukkasten fysikaalis-kemialliset ominaisuudet ja hengityselintoksisuus (PAMTOX)
• integroidut säätietojen, ilmanlaadun ja väestöaltistuksen mallit (FUMAPEX)
• liikenteen aiheuttamat terveysvaikutukset ja riskit (HEARTS)
• ilmansaasteiden yhteydet ensimmäisen sydäninfarktin syntyyn, ja sydäninfarktin jo sairastaneiden muihin sydänsairauksiin (HEAPSS)
• sisä- ja ulkoilman hiukkasten väliset yhteydet, ja hiukkasten vaikutus hengityselinten terveyteen (RUPIOH)
• Eurooppalainen altistustietokanta (EXPOFACTS)
• Aiempia projekteja

Katso myös

• Hengitysliitto (HELI)

Hengitysilmapuhelin ja oppaita ilmansuojelusta

• Ilmatieteen laitos (IL)

Suomen kaupunkien ilmanlaatu

• Ilmatieteen laitos (IL)

Ilmakehän tutkimusta

• Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV)

Tietoja pääkaupunkiseudun ilmanlaadusta

• Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Monipuolista tietoa Suomen ilmansuojelusta

• Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT)

Liikenteen ja energiantuotannon päästöt ja teknologiat

• Ympäristöministeriö (YM)

Suomen ilmansuojelulainsäädäntö

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>