Kalastajatutkimus

Tämä sivu on tutkimus. Sivutunniste: Op_fi2167
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Tutkimusryhmä

KTL/YTOS (koordinaattori)

• FT Hannu Kiviranta
• FT Panu Rantakokko
• HLT ThM Liisa Suominen-Taipale
• TtM Anu Turunen
• FT prof. Terttu Vartiainen
• LT dos. Pia Verkasalo

Suomen Syöpärekisteri

• FT dos. Eero Pukkala

KTL/TTO, Väestötutkimuslaboratorio

• LKT dos. Antti Jula
• LL Hannu Karanko
• FT dos. Jukka Marniemi

KTL/ETEO

• ETT dos. Satu Männistö

Yhteistyötahot

• Suomen Syöpärekisteri
• Helsingin yliopisto
• Lundin yliopisto (Ruotsi)

Rahoittajat

• Yrjö Jahnssonin säätiö
• Juho Vainion säätiö
• Syöpäjärjestöt
• Suomen Akatemia
• EU

Yhdyshenkilöt

• Pia Verkasalo
• Terttu Vartiainen

Tausta

Kala on erinomaista ravintoa, ja se on tärkeä omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Nykykäsityksen mukaan runsas kalan ja kalatuotteiden käyttö suojaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksilta sekä mahdollisesti joiltain syöpätaudeilta. Toisaalta Itämerestä pyydetyssä kalassa on ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiineja ja PCB:tä. Sisävesien petokalat saattavat sisältää suuria määriä elohopeaa. Kalastajat ja heidän perheenjäsenensä syövät tyypillisesti muuta väestöä runsaammin kalaa, ja tämän vuoksi heidän oletetaan saavan enemmän sekä kalaravinnon sisältämiä hyödyllisiä että haitallisia aineita.

Aikaisempien yksittäisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kalan käytön terveyshyödyt ovat suurempia kuin mahdolliset terveyshaitat. Kansanterveyslaitoksen Ympäristöterveyden osastolla tehdyn alustavan riskianalyysin mukaan terveyshyödyt ovat jopa satakertaiset haittoihin verrattuna. Kokonaisvaikutuksen arvioimiseksi tarvitaan lisää tutkimustietoa.

Tavoitteet

Tämän tutkimuksen avulla halutaan saada tietoa kalan käytön terveysvaikutuksista. Saadun tiedon avulla pyritään edistämään terveellisiä ruokatottumuksia ja vähentämään altistumista ympäristön haitallisille aineille. Tavoitteena on selvittää, perustuvatko runsaan kalan käytön ter-veyshyödyt kalan sisältämiin ravintoaineisiin vai mahdollisesti muihin kalan käyttöön liittyviin ra-vintotottumuksiin (esim. runsas kasvisten tai vähäinen punaisen lihan käyttö). Lisäksi halutaan selvittää kalan käytön yhteyttä väestön terveydentilaa kuvaaviin mittareihin, mm. seerumin glu-koosiin, insuliiniin, insuliiniherkkyyteen, seerumin lipideihin, verenpaineeseen, ateroskleroosiin, rytmihäiriötaipumusta kuvaaviin indikaattoreihin ja sydämen vasemman kammion hypertrofiaan (liikakasvuun) sekä henkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn.

Aineistot

Kalastajat ja heidän perheenjäsenensä tunnistettiin Maa- ja metsätalousministeriön ammattikalastajarekisteristä sekä Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmästä. Heistä 1 429 henkilöä vastasi keväällä 2004 postitse terveyskyselyyn, jossa kerättiin tietoa elämäntavoista, terveydentilasta ja hyvinvoinnista. Syventävään tutkimukseen Helsingissä (elokuussa 2004) ja Turussa (tammi–toukokuussa 2005) osallistui 309 kalastajaa ja heidän perheenjäsentään. Tutkimuskäynnin aikana heiltä mitattiin pituus, paino, verenpaine ja kehon rasvaprosentti, tehtiin kaulavaltimon ultraäänitutkimus sekä otettiin sydänfilmi ja verinäyte. Mittauksilla kerättiin tietoa tutkittavan verenkiertoelimistön kunnosta ja muusta terveydentilasta. Verinäytteestä on mitattu esimerkiksi kalasta saatujen hyödyllisten rasvahappojen ja ympäristöstä peräisin olevien haitallisten aineiden määriä. Lisäksi erillisissä osatutkimuksissa hyödynnetään Tilastokeskuksen kuolinsyytietoja ja Suomen Syöpärekisterin syöpäilmaantuvuustietoja. Suomalaista perusväestöä edustavana aineistona käytetään myös Terveys 2000 -tutkimuksessa kerättyä aineistoa. http://www.ktl.fi/terveys2000/julkaisusuunnitelma.html#rkjr (kohta 13.2.004)

Osatutkimuksia

• Kalastajien kuolleisuus(kohta 8.2.2.016)
• Kalastajien syöpäsairastuvuus
• Kalastajien ruoan käyttö ja ravinnon saanti (kohta 13.2.007)
• Kalastajien altistuminen POP-yhdisteille
• Kalan käyttö ja omega-3-rasvahappojen, dioksiinien ja metyylielohopean pitoisuudet seerumissa (kohta 8.2.1.050)
• Kalan käyttö ja sydän- ja verisuonitautien vaaratekijätasot
• Kalan käyttö ja ateroskleroosi
• Kalan käyttö ja sydämen vasemman kammion hypertrofia
• Kalan käyttö ja rytmihäiriötaipumus

Aikataulu

• aineiston kerääminen, tallentaminen ja tarkistaminen 2004–2005
• laboratorioanalyysit 2004–2007
• tilastolliset analyysit ja tieteellisten artikkelien kirjoittaminen 2006–2010

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

kalastaja.jpg Lähde: Pro Kala ry <mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>