Keskustelu:Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Opasnet-työ: Sonjan muistiinpanoja 10.3.2015

Opasnet-työn hyödyntäminen

Huomioita: Ohjelmatason tavoitteet kerätty seuraavista:

  • PEK
  • 30 % -selvitys
  • PK-seudun ilmastostrategia
  • BALTCICA-loppuraportti

SEAP, Ympäristötavoitetaulukko ja Sop. priorisointi-raporteista vain toimenpiteitä, ei tavoitteita

Kysymyksiä: Miten on selvitetty, että toimenpide "ei ole sama" kuin joku muu toimenpide? Onko ohjelmatason tavoitteita vain 18? Relaatioiden tunnistaminen

Tiekartta: Sonjan muistiinpanoja 3.3.2015

Kehitysideoita 23.2.2015 keskustelun perusteella

  • Toimenpiteiden ryhmittely tärkeää, jotta toimenpiteitä voidaan priorisoida -> tähän pitää kehittää joku järkevä systeemi
  • Onko mahdollista tunnistaa, mikä on konkreettinen vaikutus, johon toimenpiteellä pyritään -> yhdistellään samat vaikutukset samaan
  • Toimenpiteet haluttaisiin antaa hallintokunnille katsottaviksi ja priorisoitaviksi, koska Ympäristökeskus ei ole kaikkien alojen asiantuntija (oho). Tosin hallintokuntakohtaisten priorisointien / toimenpiteiden analysointien sijaan olisi parempi päästä siiloajattelusta pois ja käsitellä teemoittain toimenpiteitä (esim. liikenne: useiden hallintokuntien osallistujia)
  • Toimenpidelistausta ei voi sellaisenaan antaa analysoitavaksi, koska liian pelottava ja monimutkainen -> pitää antaa työkalut, joilla hallintokunnat voivat näitä luokitella
  • Seurannan kehittämisen työkaluksi: hallintokunnat voivat raksia pois niitä toimenpiteitä, jotka on jo tehty tai jotka ovat korvautuneet muilla
  • Kiinnostava kysymys on se, kuinka paljon hallintokunnat käytännössä noudattavat ohjelmissa ilmoitettuja toimenpiteitä -> onko niin, että käytännössä toteutuvat toimenpiteet ovat jotain muita? Tämä selviäisi vain haastatteluilla ja tutkimalla tulosraportointia.
  • Seurannan indikaattorien kehittäminen erittäin tärkeää, ja tästä keskustellaan myös MMM:n kanssa (sopeutuminen).
  • Kysyttiin, kuinka paljon toimenpiteissä on päällekkäisyyttä ja käytännössä samoja toimenpiteitä (joita ei tunnistettu samoiksi). Tätä on vielä selvitettävä.

Opasnet_Helsingin ilmastotiekartta 2050_23022015

Tiekartta: suunnitelma 19.11.2014

Helsingin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050

Helsingin ilmastotiekartan tarkoituksena on visualisoida kaupungin ilmastotavoitteet ja -haasteet sekä saada kaupungin työntekijät, kaupunkilaiset ja yritykset tekemään toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Tiekartassa hahmotellaan vuoteen 2050 asti tulevaisuusskenaarioita sekä hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteitä yhteiskunnan eri sektoreille: energiantuotanto, rakentaminen, maankäyttö, hankinnat ja resurssitehokkuus, asuminen, kuluttaminen ja kasvatus, viestintä ja ICT, elinkeinoelämä ja liikkuminen.

Helsingin ilmastotiekarttaan sisällytetään kaupungin nykyiset ilmastotavoitteet, -selvitykset, -ohjelmat, strategiat ja sitoumukset. Tiekartassa huomioidaan kansalliset tavoitteet (kansallinen energia- ja ilmastotiekartta 2050, ilmastolaki, kansallinen sopeutumisstrategia) ja alueelliset tavoitteet (pääkaupunkiseudun ilmastostrategiat, Uudenmaan ilmastotiekartta 2050) ja kuinka ne vaikuttavat Helsinkiin. Tarkoituksena ei siis ole asettaa uusia ilmastotavoitteita vaan muodostaa kokonaiskuva olemassa olevista ilmastotavoitteista ja keskeisistä toimista niiden toteuttamiseksi. Helsingin tiekartan päätarkoitus on sitouttaa kaupunkilaiset ja yritykset ilmastotyöhön. Tarkoitus on visualisoida ilmastotavoitteita ja -toimenpiteitä siten, että niistä tulee selkeitä ja ymmärrettäviä. Se olisi myös joustavasti valtuuston päätösten ym. ilmasto- ja muun tiedon mukaan päivittyvä.

Tiekartan valmistelu on käynnistetty keväällä 2014 ympäristökeskuksen ilmastoasiantuntijoiden toimesta. Ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu muiden kaupunkien tiekarttoja, koottu kaupungin omia ilmastosuunnitelmia ja -ohjelmia. Vuoden 2014 loppuvuoden aikana valmistuu visuaalinen tiekarttaa yhdessä mainosalan ammattilaisten, fasilitoijan ja kaupungin asiantuntijoiden toimesta, Internetsivusto Stadinilmasto.fi –sivuille ja pp-esitykset suomeksi ja englanniksi. Aineisto tuotetaan hyödyttämään kaikkia, jotka tarvitsevat tietoa tai esittelevät Helsingin ilmastotyötä. Ilmastotoimien jalkauttamisesta laaditaan myös alustava suunnitelma vuoden 2014 aikana. Siinä kartoitetaan olemassa olevat tavat (kuten ryhmät, verkostot, viestintävälineet). Tulevina vuosina toimenpiteiden jalkauttamista toteuttaa tiedotuksen, eri kohderyhmille räätälöityjen osallistavien teematyöpajojen, ilmastokampanjoiden jne. avulla. Visualisointia jatketaan esitteen valmistumisen jälkeen erilaisilla esittämistavoilla (somessa, videoilla, nettisivuilla jne.). Näiden laadintaan käytetään resurssien puitteissa viestinnän ammattilaisia ja opiskelijoita (esim. kilpailu). Helsingin lopullinen ”tiekartta” koostuukin monesta osaa erilaisia toimia, osallistamista ja visuaalisista elementeistä.

Aineistoa

Tiekarttatyö lyhyesti: http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/7/7d/Tiekartta_workshop_2014.pdf

www.stadinilmasto.fi, www.energiatehokashelsinki.fi, www.helen.fi/hiilineutraali, www.yleiskaava.fi

Tiekartan osallistamisen "starttityöpaja"

18.11.2014 pidettiin työpaja, johon kutsuttiin Helsingin kaupungin ilmasto- ja ympäristöasiantuntijoita sekä muutamia ulkopuolisia asiantuntijoita. Osallistujia oli lähes 50. Ympäristökeskuksessa on oltu erittäin tyytyväisiä konsulttimme Avanto Helsingin työhön työpajan suunnittelussa ja toteutuksessa. Työpajassa pohdittiin kaupungin ilmastotyötä perinteisen sektorijaon sijaan yksilön näkökulmasta ja seuraavien teemojen kautta:

  1. Rentouttava vapaa-aika
  2. Viihtyisä asuminen ja tulevaisuuden energia
  3. Joustava ja helppo liikkuminen
  4. Hyvä ja monipuolinen ruokakulttuuri
  5. Vähähiiliset työpaikat ja uusi talous

Työpajassa pureuduttiin seuraaviin asioihin:

  • mitkä annetut toimenpiteet liittyvät käsiteltävään teemaan?
  • onko olennaisia toimenpiteitä, jotka puuttuvat?
  • kuinka kiireellisiä ja vaikuttavia toimenpiteet ovat?
  • keitä toimenpiteet tavoittavat ja keitä ne eivät tavoita?
  • kuinka toimenpide voi parantaa ihmisen elämää?
  • kenen kanssa muutos tehdään, ketkä ovat portinvartijoita?
  • miten julkinen hallinto voi toimia mahdollistajana?

Tarkasteltavat toimenpiteet oli valittu seuraavista julkaisuista:

Nämä toimenpiteet valittiin, koska niiden oletettiin olevan tämänhetkisen arvion mukaan tärkeimpiä toimenpiteitä ja niistä on tehty eniten mm. kustannus ja vaikuttavuusarvioita. Ne myös yhdistävät monia tärkeitä aikaisemmin tunnistettuja toimia. #: . huom. on muistettava, että pitää tarkastella myös niitä aikaisemmin tunnistettuja toimia (esim. PEK ja muut sadat toimenpiteet) vaikka osa niistä sisältyykin nykyisiin. Pitää katsoa, kuinka niissä on edetty ja niitä ei saa unohtaa tulevaisuudessakaan. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 14.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment) Ehkä kaikkein keskeisin kysymys on, millä keinoilla kaupunkilaisia voidaan motivoida ilmastotyöhön ja mitä Helsingin kaupunki voi tehdä tässä.

Ilmastotyön jaottelu valituiksi teemoiksi osoittautui kiinnostavaksi lähestymistavaksi ja sai asiantuntijamme ajattelemaan ilmastotyötä uudesta näkökulmasta. Hankaluuksia tuli ryhmässä "hyvä ja monipuolinen ruokakulttuuri" - tähän teemaan ei ollut valmiina juuri lainkaan toimenpiteitä, vaikka ruoan ilmastovaikutukset ja merkitys yksilön arjessa on suuri. Avanto Helsinki tekee työpajasta yhteenvedon, jonka pohjalta tiekartan visualisointia jatketaan. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 19. marraskuuta 2014 kello 14.27 (UTC)

Starttityöpajan suunnittelua:

Työpajassa:

  1. rakennetaan visio
  2. miten visioon päästään: nostetaan esiin, mitkä ovat parhaita toimenpiteitä

Esitehtävä? Helsingin ilmastonmuutostavoitteet?

Tiekartan teemat (hillinnän ja sopeutumisen keinot sisältyvät näihin):

  • energiantuotanto,
  • rakentaminen (rakennusten energiatehokkuus),
  • maankäyttö (sis. myös esim. luonnonsuojelun, vihreä infra)
  • hankinnat ja resurssitehokkuus (rakennusten energiatehokkuus),
  • asuminen (rakennusten energiatehokkuus),
  • kuluttaminen ja kasvatus,
  • viestintä ja ICT,
  • elinkeinoelämä
  • liikkuminen

Työpajassa: Miten tiekartassa kannattaisi ryhmitellä näitä teemoja (esim. rakentaminen ja maankäyttö yhteen?)? Puuttuuko jotain?

Skenaario: mikä on tilanne 2050, mihin pyritään? IDEOITA
Backcasting: mitä pitää tehdä
Käydään läpi toimenpiteitä, toimenpiteiden tärkeys: 30 %-selvitys, sopeutumisen priorisointiraportti (tunnistettava, puuttuuko hyviä toimenpiteitä! tähän halutaan lisää)

Aikajanalle mitä toimenpiteitä tapahtuu milloinkin
Mitkä ovat parhaita toimenpiteitä? Nämä nostetaan tiekartassa esiin
SOPEUTUMINEN mukaan!!!

Lähtökohtia: miten näitä käydään läpi?

  • keskustellaan tiekarttatyölle asetetuista tavoitteista ja varmistetaan, että niille on hyväksyntä
  • keskustellaan tiekartan (esite) hahmotelmista ja valitaan parhaat havainnollistamistavat
  • luodaan yhteinen näkemys siitä, minkälainen on Helsingin ilmastotyön nykytilanne: mitä eri tahot tekevät (tämä on jo aika hyvällä mallilla)
  • luodaan yhteinen näkemys siitä, miten ilmastotavoitteita kannattaisi parhaiten edistää
  • tunnistetaan, mitkä ovat tehokkaan ilmastotyön esteet ja miten niihin voitaisiin puuttua
  • tunnistetaan tärkeimmät toimenpiteet
  • keskustellaan tiekarttatyön jatkosta
  • tiekartta (esite) voidaan laatia työpajan pohjalta

Tiekartta (esite):

  • esittelee Helsingissä tehtävää ilmastotyötä yleistajuisesti
  • auttaa hahmottamaan, mikä on minkäkin tahon tehtävä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa (esim. mitä kaupunki tekee, mitä kaupunkilaiset tekevät) #: . Tämä ei välttämättä toimi kovin hyvin, kun ei ole saatu kansalaispalautetta vielä yhtään tässä vaiheessa (virkamiestyöpaja). --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 16. lokakuuta 2014 kello 11.18 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  • tiekartassa on esitetty hillinnän ja sopeutumisen tavoitteet ja toimenpiteet selkeästi. Siitä näkee, mitkä ovat olennaisimmat toimenpiteet eri "teemoissa" ja milloin niitä kannattaa tehdä.
  • ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen esitetään luontevasti yhdessä.
  • ilmastotavoitteet esitetään siten, että ne kytkeytyvät kaupungin taloutta, hyvinvointia, vetovoimaisuutta jne. koskeviin muihin tavoitteisiin (ei nähdä pelkkänä ILMASTOtiekarttana vaan muukin kehitysnäkökulma).

Tehtävät, ohjeet ja työn etenemisen seuranta: case "rakennusten energiatehokkuus, hillintä ja sopeutuminen"

Tämä työ on osa tiekarttaa ja sen tuloksia hyödynnetään siinä. Työ keskittyy aluksi tarkasteltavien aineistojen sisältöjen tarkasteluun ja käsittelyyn. Käyttöliittymä- ja aineiston esittelemisen kysymyksiä pohditaan lisää kunhan nähdään minkälaista ja kuinka paljon sisältöä alkaa aineistoista löytyä ja kuinka työ etenee. Strategiakarttatyökalua lähdetään kehittämään Helsinki Challengessa.

Toimenpiteiden avainsanoitus
Toimenpiteet Tekijä Valmis?
15-100 Matleena kyllä.
101-200 Matleena joo.
201-300 Matleena tehty
301-400 Matleena oho, sepä oli nopea pätkä.
401-500 Matleena on
501-664 Pauli jep


Strategiatason aineistot
Aineisto Tekijä Wikistys Jakeistus Tavoitteiden nimeäminen muuttujasivulle
Strategiaohjelma_2013-2016_Kh_250313Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013-2016 Matleena juu juu juu
Ymparistopolitiikka_kvsto%2BhyvaksymaHelsingin kaupungin ympäristöpolitiikka Julia juu juu juu
Helsingin_kaupungin_energiapoliittisia_linjauksiaHelsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia Pauli juu juu juu
  1. Strategiatason aineistot wikistetään kokonaisuudessaan Opasnetiin ja jakeistetaan
  2. Aineistoista etsitään rakennusten energiatehokkuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä tavoitteenmäärittelyjä (kuvauksia siitä minkälaisia muutoksia halutaan tapahtuvan)
  3. Löydetyt tavoitteet nimetään sivulle Helsingin strategiset energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet kohtaan vastaus
    • ryhmittely esim. tausta-aineistoittain ja/tai aiheittain (i) rakennusten energiatehokkuus, ii) ilmastonmuutoksen hillintä, iii) ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
  4. Kunkin tavoitteen kohdalle merkitään myös missä kohdassa se esiintyy tausta-aineistossa
    • alkuperäisaineiston nimi + sivu(t)
    • jaenumero(t)


Ohjelmatason aineistot
Aineisto Tekijä Toimenpiteiden ja tavoitteiden nimeäminen muuttujasivulle Relaatioiden nimeäminen
SEAP_Helsinki_työversio_11 Matleena jooo joo
Ympäristötavoitetaulukko Pauli juu juu
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 Matleena joo juuu
PEK-raportti Matleena juh juu
Helsingin 30 prosentin päästövähennysselvitys Julia/Pauli juu juu
BaltCica-loppuraportti Matleena joo kyllä
11_2014_Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointi Matleena juh jeh
  1. Ohjelmatason aineistoja ei wikistetä Opasnetiin
  2. Aineistoista etsitään rakennusten energiatehokkuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä sekä toimenpiteitä (päätöksiä tai pyrkimyksiä tehdä jotain) että tavoitteenmäärittelyjä
    • Lisäksi huomioidaan myös muut aiheen kannalta oleelliset asiat, jotka eivät selvästi ole tunnistettavissa toimenpiteiksi tai tavoitteiksi
  3. Löydetyt toimenpiteet ja tavoitteet (ja mahdolliset muut oleelliset asiat) nimetään sivulle Helsingin kaupungin ohjelmalliset toimenpiteet ja tavoitteet rakennusten energiatehokkuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen kohtaan vastaus
    • ryhmittely esim. tausta-aineistoittain ja/tai aiheittain ( i) rakennusten energiatehokkuus, ii) ilmastonmuutoksen hillintä, iii) ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
  4. Kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) kohdalle merkitään myös missä kohdassa se esiintyy tausta-aineistossa
    • alkuperäisaineiston nimi + sivu(t) tai välilehti/rivi(t)/sara(k)ke(et)
  5. Lisäksi kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) osalta merkitään mihin strategiatason tavoitteeseen/tavoitteisiin se liittyy ja missä suhteessa
    • tukee
    • on ristiriidassa
    • ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin)
    • muu
  6. Taulukkoon syötettävien tietojen pitää olla entistä täsmällisemmässä muodossa. Jos yhteen toimenpiteeseen liittyy useampia eri tavoitetta, tavoiteet kirjoitetaan yhteen ruutuun näin: Raportti1 jae1, Raportti2 jae2, Raportti3 jae3. Sama pätee mihin tahansa asioihin, joita johonkin toiseen asiaan liittyy (kaksi raporttia puhuvat samasta toimenpiteestä, toimenpide liittyy useampaan osa-alueeseen jne.) Nämä sitten erotellaan pilkun kohdalta koneellisesti ja analysoidaan R:ssä. Samoin raportin nimi on toistettava pilkun jälkeen, koska muuten nimi jää vain toiseen puoliskoon.
    • Tiedot pidetään sivulla tavallisessa prettytablessa, jonka sisältö ajoittain ladataan Opasnet-kantaan ja kaivetaan sieltä analysoitavaksi. Siksi taulukoiden on oltava oikeassa formaatissa että koneluku toimii. Tällä tavalla voi vapaammin käyttää muotoiluja kuin t2b:ssä.
Hallintokuntatason aineistot
Aineisto Tekijä Toimenpiteiden ja tavoitteiden nimeäminen muuttujasivulle Relaatioden nimeäminen
EkoRak_ohjelma_B_osa_infra  ? ei ei
2712_HKI_YMK_Hulevesistrat  ? ei ei
TULVARAPORTTI_2010  ? ei ei
Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelma  ? ei ei
Rakennusviraston ympäristöohjelma  ? ei ei #: . tämä ekaks! --Mikko Pohjola (keskustelu) 28. lokakuuta 2014 kello 20.05 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
Toimintasuunnitelma_HKR  ? ei ei
Ympäristöraportti_hallintokunnittain_2013  ? ei ei
KSV Ympäristöohjelma 13 toteuma  ? ei ei
  1. Hallintokuntatason aineistoja ei wikistetä Opasnetiin
  2. Aineistoista etsitään rakennusten energiatehokkuuteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä sekä toimenpiteitä (päätöksiä tai pyrkimyksiä tehdä jotain) että tavoitteenmäärittelyjä
    • Lisäksi huomioidaan myös muut aiheen kannalta oleelliset asiat, jotka eivät selvästi ole tunnistettavissa toimenpiteiksi tai tavoitteiksi
  3. Löydetyt toimenpiteet tai tavoitteet (tai mahdolliset muut asiat) nimetään sivulle Helsingin kaupungin hallintokuntien toimenpiteet ja tavoitteet rakennusten energiatehokkuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen suhteen kohtaan vastaus
    • ryhmittely esim. tausta-aineistoittain ja/tai aiheittain ( i) rakennusten energiatehokkuus, ii) ilmastonmuutoksen hillintä, iii) ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
  4. Kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) kohdalle merkitään myös missä kohdassa se esiintyy tausta-aineistossa
    • alkuperäisaineiston nimi + sivu(t)
  5. Lisäksi kunkin toimenpiteen tai tavoitteen (tai muun) osalta merkitään mihin ohjelma- tai strategiatason tavoitteeseen/tavoitteisiin ja/tai toimenpiteisiin (ja/tai muihin) se liittyy ja missä suhteessa
    • tukee
    • on ristiriidassa
    • ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin)
    • muu

Harjoittelua ilmiöpohjaisuudella

#: . Avainsanaluokittelu ja starttityöpajan luokittelu ovat jalostuneet tästä, hyvä homma! --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 10.56 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

Tässä harjoitellaan yleisiä periaatteita siitä, miten ilmiöpohjaisesti pitäisi tarkastella erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä asioita.

#: . Jouni, oli tosi hyvä pointti kun sanoit siitä eilen, että kannattanee miettiä ilmiöittäin eikä organisaatioittain. Olen miettinyt, miten ilmiö nyt määritellään. Tarkastelunäkökulmaksi voi ottaa esim. ilmastonmuutoksen syyt:

Ilmastonmuutosasioissa yhteiskunta jaetaan pelkistetyimmin päästölähteittäin esim.

  • liikenne
  • energiantuotanto
  • asuminen
  • maankäyttö ja rakentaminen
  • ja lisäksi ehkä kulutus, jätteet jne.

Eli tällöin tarkasteltavat yksiköt ovat toimintoja, joista tulee päästöjä.

Ilmiöitä voidaan tarkastella myös ilmastonmuutoksen vaikutusten kautta, kuten sopeutumisessa. Vaikutukset

  • talouteen, elinkeinoihin
  • terveyteen ja turvallisuuteen
  • maankäyttöön ja infrastruktuuriin
  • energiantuotantoon
  • liikenteeseen
  • luontoon
  • jne.

Tästä tulee mieleen jonkinlainen DPSIR-malli (drivers, pressures, state, impacts, responses). Miten olit ajatellut tuossa esimerkissäsi ilmiön? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 12.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

Liikennesuoritteet jakautuvat ajoneuvotyypin mukaisiin luokkiin, ja tämän indeksin lokaatiot ovat:

  • Kävely omin jaloin (kävely)
  • Pyöräily omalla pyörällä (pyörä)
  • Asiakkaiden käyttöön tarkoitetut polkupyörät, jotka voi ottaa ja jättää pyöräpisteisiin (kaupunkipyörä)
  • Kävely, pyörä ja kaupunkipyörä ovat yhteensä kevyt liikenne.
  • Dieselpohjainen henkilöautoliikenne (dieselauto)
  • Bensiinipohjainen henkilöautoliikenne (bensa-auto)
  • Sähköpohjainen henkilöautoliikenne (sähköauto)
  • Ilman kuljettajaa liikkuva yhdistelmäliikenteen muoto, jonka energialähde on todennäköisesti sähkö (robottiauto)
  • Dieselpohjainen pakettiautoliikenne (pakettiauto)
  • Dieselpohjainen raskas liikenne tavaroiden kuljettamiseen (kuorma-auto)
  • Dieselpohjainen raskas liikenne henkilöiden kuljettamiseen (bussi)
  • Maakaasupohjainen raskas liikenne henkilöiden kuljettamiseen (kaasubussi)
  • Sähköpohjainen raskas liikenne henkilöiden kuljettamiseen (sähköbussi)
  • Hybrideillä ei ole omaa lokaatiota, koska ne sijoitetaan pääasiallisen energialähteen mukaan bensa- tai sähköautoihin.
  • Sähköpohjainen raitiovaunuliikenne (ratikka)
  • Sähköpohjainen paikallisjunaliikenne (juna)
  • Dieselpohjainen taksiliikenne (taksi)
  • Sähköpohjainen taksiliikenne (sähkötaksi)
  • Erilaiset bussit, ratikat, junat, robottiautot ja taksit ovat yhdessä joukkoliikenne.
  • Erilaiset robottiautot ja taksit ovat yhdessä kutsuohjattu joukkoliikenne.
  • Erilaiset bussit, ratikat ja junat ovat yhdessä reittijoukkoliikenne.

Seuraavat relaatiot ovat voimassa kaupungin liikennejärjestelmälle. Kaikki muutosrelaatiot on kirjoitettu muotoon, jossa ensimmäisen asian lisääntyminen tai yleistyminen vaikuttaa toiseen asiaan. Relaatiossa voi olla mukana erilaisia täsmentäviä sanoja.

  1. Tietyllä asuntojen, palvelujen ja työpaikkojen alueellisellä jakaumalla liikenteessä vietetty aika on melkein yhtä suuri kuin vakio arvo. Toisin sanoen matkojen nopeutuminen aiheuttaa sen, että ihmiset tekevät enemmän matkoja (ja siten saavat enemmän hyvinvointia itselleen kun ehtivät tehdä enemmän) ja päinvastoin.
  2. Liikenteen hiilidioksidipäästöt ovat yhtä suuret kuin eri liikennemuotojen suorien ja epäsuorien hiilidioksidipäästöjen summa.
  3. Liikenteen pienhiukkaspäästöt ovat yhtä suuret kuin eri liikennemuotojen suorien ja epäsuorien pienhiukkaspäästöjen summa.
  4. Robottiautojen yleistyminen vähentää henkilöautoliikennettä, koska sen palvelutaso on yhtä hyvä tai parempi ja joustavuus parempi.
  5. Robottiautojen yleistyminen vähentää taksiliikennettä, koska sen palvelutaso ja joustavuus ovat yhtä hyviä ja hinta halvempi.
  6. Robottiautojen yleistyminen lisää reittijoukkoliikennettä, koska näiden kahden liikkumismuodon yhdistäminen parantaa molempien palvelutasoa tai hintaa.
  7. Henkilöautoliikenteen rajoittaminen lisää kevyttä ja joukkoliikennettä. Tämän kanssa in identtistä: Henkilöautoliikenteen lisääntyminen vähentää kevyttä ja joukkoliikennettä. #: . Onko relaatio sama, jos pakotetaan vähenemään kuten tässä tai vähenee itsestään esim. tarpeen vähentyessä? On, koska pakottaminen on sama asia kuin Do-parametri Judea Pearlin kausaaliajattelussa[1], ja nimenomaan kausaalirelaatioita tässä haetaan. Jos on niin, että matkatarve pienenee ja sen takia henkilöautoliikenteen väheneminen ei näykään kevyen ja joukkoliikenteen lisääntymisenä, kyse on siitä että kausaalirelaatio on sinänsä olemassa mutta se ei realisoidu havaittavaksi muutokseksi näissä oloissa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  8. Henkilöautojen tarpeen lisääntyminen lisää sähköautojen hyötyjä, koska latausinfra hyödyntää (potentiaalisesti) suurempaa sähköautokantaa. #: . Autojen määrä ja autojen tarve ovat tietenkin kaksi eri asiaa. Kuitenkin tuntuu, että lähtökohtaisesti olisi miellyttävämpää käyttää relaatiokuvauksissa vain määrää. Mutta onko tämä yliyksinkertaistusta? Mitä tietoa menetetään? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  9. Henkilöautoliikenteen lisääntyminen lisää ruuhkia ja parkkipaikkojen tarvetta.
  10. Kotien, työpaikkojen ja palveluiden etäisyyden suureneminen lisää matka-aikoja.
  11. Kuitenkin kotien ja työpaikkojen sijoittuminen työssäkäyntialueella ovat melko riippumattomia eli työpaikan sijainti ohjaa vain vähän asunnon sijaintia.
  12. Autojen lämmitystolppien muuttaminen yhteiskäyttöisiksi akkulatauspisteiksi lisää edellytyksiä sähköautoille. #: . Sana edellytyksiä muuttaa relaation epämääräisemmäksi niin, että jää kaipaamaan lisäselvennystä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  13. Sähköautojen lisääntyminen lisää kapasiteettia sähkön lyhytaikaisvarastointiin.#: . Onko sama kuin tukee? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 12.24 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)


Päätelmä: Näyttää siis siltä, että aika pitkälle päästään näillä relaatioilla: #: . Näin suppean pohdinnan perusteella ei kannata vielä päätellä paljoakaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 16. syyskuuta 2014 kello 16.59 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)
#: . :D --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 12.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
#: . Kyllä kai noilla relaatioilla voi päästä jo aika pitkälle. On se huomattavasti tarkemmin määritelty jo kuin pelkkä asioiden "liittyminen" toisiinsa. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 12.27 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

  • On yhtä suuri kuin
  • Lisää
  • Vähentää
  • Kuuluu joukkoon (joukkoja on kätevä luoda erityisesti silloin, kun halutaan yhdellä relaatiolla viitata moneen asiaan kerralla.)
  • Tukee (A tukee B eli A on toimenpide, jonka tekeminen edistää sitä, että B tapahtuu)
  • On ristiriidassa (vastaavasti A:n tekeminen estää B:tä tapahtumasta)
  • Ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin; tätä käytetään korostamaan, että asiayhteyden perusteella relaation luulisi olevan olemassa muttei ole)
  • Muu (tätä käytetään, jos lukijalle on syytä kertoa että asioiden väliseen suhteeseen pitäisi kiinnittää huomiota mutta tarkan relaation määrittäminen ei ole onnistunut)
  • Lisämääreet, jotka voidaan yhdistää varsinaiseen relaatioon:
    • Sana melko tai melkein tarkoittaa, että relaation voiman tai suuruuden epävarmuus on merkittävä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen relaatiossa on yhtä suuri kuin, koska se on matemaattisesti yhtälö toisin kuin lisää, joka on epäyhtälö (ΔA>0 → ΔB>0) ja siten paljon epätäsmällisempi kvantitatiivisesti.
    • Sana ehkä puolestaan kertoo, että on epävarmaa onko relaatio lainkaan olemassa eli on varteenotettava mahdollisuus, ettei asioiden välillä ole todellisuudessa lainkaan relaatiota.
    • Sana edellytyksiä puolestaan kertoo, että ensin mainittu tekijä ei yksinään muodosta kausaalirelaatiota toiseen tekijään, vaan sen lisäksi vaaditaan joitakin muita tekijöitä ennen kuin voidaan havaita muutos toisessa tekijässä. Tiukasti ajatellen tämä tietenkin pätee kaikkiin kausaalirelaatioihin, mutta nyt on kyse siitä, että nuo muut tekijät ovat tarkasteltavassa tilanteessa niin harvinaisia, että olisi virhe olettaa, että muutos havaittaisiin yleensä tai aina. Tämän voi myös ajatella niin, että edellytyksiä kertoo, että arvioinnin rajauksen sisällä on tuollaisia merkittäviä lisätekijöitä ja sen puuttuminen puolestaan, että tällaisia ei ajatella olevan.

Viitteet

  1. [[en:Judea Pearl|]]: Causality: Models, Reasoning, and Inference, Cambridge University Press, 2000.

Kokousmuistiinpanoja, pohdintoja yms.

Avainsanaluokittelu

Avainsanaluokittelu on siirretty omaksi muuttujakseen: Ilmastopolitiikkojen vaikutusten luokittelu.

Työskentelyutopia 23.12.2014

  • Paikalla Jouni, Pauli, Matleena
  • Pauli hoitaa nämä työt 29.12. mennessä:
    • Avainsanaluokittelu on edennyt mutta vielä n. 150 toimenpidettä luokittelematta.
    • Välillisten hiilijalanjälkien tilastot vielä taulukoimatta.
    • Toimenpiteiden kustannuksia on arvioitu raportissa Helsingin 30 prosentin päästövähennysselvitys, mutta hinnat ovat kirjaamatta. Tätä varten tehdään uusi taulukko, johon tulee kolme saraketta: Toimenpide (sama teksti kuin 600 rivin taulukossa), Hinta ja Päästävähennys (raportissa arvioitu hinta ja päästövähennys). Lisäksi voi tehdä desc-sarakkeen Lisätietoja, jos tarpeen. Kannattaa katsoa erityisesti kuva 5.3. #: . Raporttia vilkaistuani huomasin, että kolme saraketta tarvitaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. joulukuuta 2014 kello 19.15 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  • Jouni (ja/tai Teemu) hoitaa tämän työn:
    • Koodi joka yhdistää toimenpide-, päästö- ja hintataulukot ja jonka avulla voi hakea listauksia toimijan, aiheen tai vaikutuksen perusteella.
  • 29.12.2014 klo 20.30 pidetään viimeinen palaveri, jossa tarkistetaan että kaikki on tehty ja selvitetään loput mahdolliset epäselvyydet.
  • 30.12.2014 ilmoitetaan Helsingille, että työ on valmis.

Työskentelyutopia 25.11.2014

  • Paikalla Jouni, Pauli, Matleena, Teemu, Julia.
  • Nykytyön viimeinen osa eli Ympäristötavoitetaulukko tehdään loppuun 2.12. mennessä:
    • Pauli käy läpi excelin ja hakee toimenpiteet
    • Matleena rakentaa toimenpiteiden relaatiot
  • Uusi työ on sovittu tehtäväksi Helsingin kaupungin kanssa ennen joulua. Tätä varten otetaan Kohdistamoon uusi työ, jonka nimi on vaikka Helsingin ilmastokartta 2 ja johon nämä tunnit kirjataan. Se sisältää seuravat osat:
    1. Jouni ja Mikko katsovat läpi sopivan avainsanalistan, jonka mukaisesti toimenpiteet luokitellaan kuuluviksi erilaisiin päästö- tai hiilijalanjälkiluokkiin. DL 2.12.
    2. Teemu rakentaa sopivan avainsanakoneen. Jounin kanssa mietitään, muutetaanko ohjelmatason toimenpidetaulukko t2b:ksi, jolloin se menee suoraan tietokantaan ja on siten helpommin jatkotyöstettävissä. #: . Kyllä muutetaan t2b:ksi, koska erityistoimintoja ei ole nytkään tarvittu ja t2b:ssähän on se rivien sorttaustoiminnallisuus jota joskus kaivattiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että samalla päivitetään koodi [1] joka kaivelee aiemman version toimenpiteet ja tekee niistä yhteenvedon. Teemu, teetkö? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 21.11 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)
    3. Kaikki ohjelmatason toimenpiteet käydään läpi ja avainsanoitetaan. Ainakin Pauli ja Matleena mutta muutkin saavat osallistua. DL 20.12.2014.
    4. Kyseisten luokkien ilmastopäästöistä tehdään oma taulukko, jotta voidaan kytkeä jokainen toimenpide tietynsuuruiseen päästöön (ei tietysti koske toimenpiteitä joiden tarkoitus ei ole vaikuttaa päästöihin tai hiilijalanjälkeen). DL 20.12.
    5. Käydään läpi strategiapaperit ja etsitään toimenpiteille arvioidut toteutuskustannukset ja vaikutukset hiilipäästöihin. Käsittääkseni näitä tietoja on vain yhdessä raportissa. Sonja tarkentanee. DL 20.12.#: . Tarkennan sen perusteella, kun näen, miten luokittelua tehdään. Lähinnä 30 %-selvitys ja PEK-raportti ovat tässä kyseessä. 30 %-selvitys sisältää suuren osan PEK-raportin toimista, joten katson vielä, kannattaako PEK:ia erikseen ottaa kustannusarvioihin kun se on vanhempi kuin 30 %-selvitys. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 12.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

Tässä työssä käytettävä avainsanaluokittelu. Ehdotuksessa alatason avainsana tarkoittaa automaattisesti ylätasoon kuulumista.

  • Asunto
    • Kulutussähkö
    • Lämmitys yleensä (toimenpide kohdistuu lämmönkulutukseen pikemmin kuin tuotantoon)
    • Maalämpö
    • Sähkölämmitys
    • Öljylämmitys
    • Kaukolämpö
    • Kiinteistöpalvelut
  • Liikkuminen
    • Auto
    • Julkinen liikenne
    • Lennot
    • Kevyt liikenne
  • Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat
    • Maatalous
  • Terveys ja koulutus
  • Sekalaiset tavarat ja palvelut
    • Teollisuus ja työkoneet
  • Virkistys ja kulttuuri
  • Sisustus ja kodinhoito
  • Ravintolat ja hotellit
  • Vaatetus ja jalkineet
  • Alkoholijuomat ja tupakka
  • Tietoliikenne
  • Infrastruktuuri, hallinto ja maanpuolustus#: . Tänne tulisivat myös kaupungin hankintoihin liittyvät asiat, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 12.28 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
    • Jätehuolto


Muualla käytetyt pohjaluokittelut

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

  • Maatalous
  • Jätehuolto
  • Teollisuus ja työkoneet
  • Liikenne
  • Kulutussähkö
  • Maalämpö
  • Sähkölämmitys
  • Öljylämmitys
  • Kaukolämpö

Suomalaisen ilmastovaikutukset hiilijalanjälkenä (hiilidiokdiekvivalenttitonnia)

  • Asunto (lämmitys, sähkö, kiinteistöpalvelut)
  • Liikkuminen (auto, julkinen liikenne, lennot)
  • Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat
  • Terveys ja koulutus
  • Sekalaiset tavarat ja palvelut
  • Virkistys ja kulttuuri
  • Sisustus ja kodinhoito
  • Ravintolat ja hotellit
  • Vaatetus ja jalkineet
  • Alkoholijuomat ja tupakka
  • Tietoliikenne
  • Infrastruktuuri, hallinto ja maanpuolustus

Muistiinpanot 20.11.

Kokous Viikissä, paikalla Jari, Markus, Petteri, Markus-Petteri, Sami, Jouni ja Sonja

Sami demosi strategiakarttatyökalua. Työkalu olisi hyödyllinen tavoitteiden ja toimenpiteiden priorisoinnissa, kustannusten ja toimenpiteiden onnistumisen seurannassa. Työkalun jatkokehityksen rahoitus on vielä epäselvä. Ympäristökeskus antaa mielellään kehitysehdotuksia ja testaa työkalua. Todettiin, että ympäristökeskuksen kannalta työ kannattaa tehdä ensin Opasnetissä ja sen jälkeen miettiä, miten sitä kannattaisi visuaalisesti esittää. Työkalun hyödyntämisideoita: Keskustelu:Helsingin_ilmastonmuutos_-tiekartta#Tarpeita.2Fideoita:.

Markus selvittää raha-asiat mahdollisimmen pian (max 2000 euroa). Opasnet-työssä seuraava vaihe on käydä läpi tunnistetut toimenpiteet ja luokitella ne päästölähteittäin. Sen jälkeen voidaan arvioida, kuinka suuret päästöt kuhunkin päästölähteeseen liittyy. Se, kuinka paljon toimenpiteet vähentävät päästöjä, on tehty osalle toimenpiteistä, muttei läheskään kaikille. Niille, joille se on jo tehty, päästövähennyspotentiaali kannattaisi kirjata ylös. Päästövähennyspotentiaalin uusiin arviointeihin ei lähdetä, koska se vaatisi paljon enemmän taustatietoa ja laskentaa. Päästölähteet ovat:

  • kaukolämpö
  • erillislämmitys
  • sähkölämmitys
  • kulutussähkö
  • liikenne
  • teollisuus ja työkoneet
  • jätteen ja jäteveden käsittely
  • maatalous

Hyvä esimerkki visualisoinnista

Sopeutumistoimenpiteiden luokittelulle on kehitettävä oma systeemi (Sonja ja Jari miettivät. Sopeutumisen toimenpiteissä on jonkin verran päällekkäisyyttä, kuten:

Hillintä- ja sopeutumistoimenpiteiden keskinäisistä suhteista on Auni Haapala tehnyt opinnäytetyön. Nämä tulokset kannattaisi ehkä myös lisätä Opasnet-tarkasteluun (Sonja ja Jari keskustelevat tästä.) https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80326/Haapala_Auni.pdf?sequence=1

Hallintokuntakohtaisia raportteja ei toistaiseksi käydä läpi vaan toteutetaan ensin jo tunnistettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden luokittelu.

Avanto Helsinki tekee yhteenvedon työpajasta 2.12. mennessä. Myös työpajassa tehty toimenpiteiden kiireellisyyden ja vaikuttavuuden arviointi sekä portinvartija-analyysin tulokset olisi hyvä saada Opasnettiin (mietitään, miten onnistuu).

Tavoitteet ja toimenpiteet voidaan luokitella päästölähteittäin tai hiilijalanjäljen mukaan (ks. kuvat alla). Helsinkiläisen hiilijalanjälki on suorat ja epäsuorat päästöt huomioon ottaen noin 2,4-kertainen pelkkään Helsingin alueella tapahtuvaan energiankulutukseen verrattuna. Esimerkiksi ruokaan ei ole juuri mitään valmiita toimenpiteitä, vaikka ruoan ilmastovaikutus on suuri. On vielä mietittävä, miten eri laskentatavat kannattaisi yhdistää (vai kannattaako?) ja esitetäänkö esim. ruoan toimenpiteet tyhjänä kenttänä (tämä osoittaa, että asia on tärkeä, vaikka sille ei ole vielä toimenpiteitä).

Siemensin City Performance Tool aiotaan ottaa käyttöön Helsingissä. Tässä on varmasti paljon yhtymäkohtia tehtyyn työhön.

Pohdintoja 19.11.

Edellinen miitti 14.11. Pullman Pubissa (Sami, Jouni, Sonja), seuraavat muistiinpanot sen pohjalta + muuta mieleen tullutta:

Kehitystarpeita/ideoita:

Voidaanko havainnollistaa kuvaa 1 käyttäen, mitkä kaikki toimenpiteet sisältyvät

  • peruskehitykseen ilman HELENin kehitysohjelmaa?
  • Helenin kehitysohjelman mukaiseen kehitykseen?
  • Kehitykseen lisätoimien kanssa (HELEN+lisätoimet)?

Mitä eri kehityspoluille pääseminen maksaa ja kenelle? Päästöjen kehitys: kuinka hyvin ollaan pääsemässä tavoitteeseen?

Päästöjen arviointi: Helsinkiläisen käyttöperusteiset khk-päästöt 2013: 4,7 t CO2-ekv. (http://www.helsinginymparistotilasto.fi/)
Helsinkiläisen hiilijalanjälki: 11,3 t CO2-ekv. (sisältää suorien päästöjen lisäksi epäsuorat päästöt kulutuksesta)

Päästötiedot saadaan seuraavista lähteistä (kuva 3)

#: . Miksi kuvassa on maalämpö, vaikkei y.tilastossa ole? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 20. marraskuuta 2014 kello 11.56 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment):

  • kaukolämpö
  • erillislämmitys
  • sähkölämmitys
  • kulutussähkö
  • liikenne
  • teollisuus ja työkoneet
  • jätteen ja jäteveden käsittely
  • maatalous
  • yhteensä

Tehdään tavoitteiden ja toimenpiteiden osa-aluejaottelu siten, että vastaavat yllä olevia lähteitä. On tiedot siitä, kuinka paljon kyseisestä lähteestä tulee päästöjä. (On arvioitava, kuinka paljon toimenpide vähentää kyseisen lähteen päästöjä. -> tämä voidaan tehdä vain niille, joille laskenta on jo tehty (käytännössä PEK ja 30 %))

Nykyinen osa-aluejaottelu:
  • rakennusten energiatehokkuus
  • muu IM hillintä
  • IM sopeutuminen
  • muut tärkeän tuntuiset, jotka eivät mahdu edellämainittuihin (käytännössä muutama energiapolitiikaksi luokiteltu)

PÄÄSTÖLÄHTEEN MERKITTÄVYYS & TOIMENPITEEN VAIKUTTAVUUS -> mihin kannattaa keskittää toimenpiteitä

Vaikuttavuus voidaan aluksi arvioida pelkästään päästöjen vähentämisen ja kustannusten kannalta ja tämän karkean priorisoinnin jälkeen otetaan muita kriteerejä.

Toimenpiteen valinnan kriteerit esim.

  • kuinka paljon vähentää päästöjä
  • kustannukset ja helppous toteuttaa (kuka maksaa, kuka hyötyy)
  • muut:
  • sosiaaliset vaikutukset (työllisyyteen, eri ihmisryhmiin, yksilönvapauteen, viihtyisyyteen)
  • vaikutukset luontoon ja ympäristöön
  • kiireellisyys

Ja aina arvioidaan sekä nollavaihtoehto että toimenpide.

Tarpeita/ideoita:

Tavoitteenmäärittelyn ja seurannan apuväline:

  • Mihin tavoitteeseen kyseinen tavoite liittyy
  • Onko tavoitteelle määritelty toimenpide
  • Onko toimenpide perusteltavissa johdonmukaisesti tavoitteilla
  • Onko tavoitteita priorisoitu
  • Kuinka monta toimenpidettä tavoitteeseen liittyy
  • Onko toimenpiteitä tarpeeksi suhteessa tavoitteen tärkeyteen
  • Millaisia suhteita tavoitteiden välillä on
  • Mihin muihin toimenpiteisiin kyseinen toimenpide liittyy
  • Millaisia suhteita toimenpiteiden välillä on (tukee, on ristiriidassa, vaatii jonkun toimenpiteen toteutuakseen, on vaihtoehtoinen jollekin toimenpiteelle)
  • Onko toimenpide toteutettu/toteutumassa/ei edes aloitettu
  • Kuinka hyvin tavoite ollaan saavuttamassa

Kokous 5.11. (skype)

Paikalla: Sami, Petteri, Jouni, Jari, Sonja

Käytiin läpi Opasnet-työn tilannetta. Strategiset ja ohjelmalliset tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu ylös. Hallintokuntakohtaisia ei ole vielä käyty läpi. Nämä ehditään käydä läpi ennen 18.11. työpajaa. Työpajassa esitellään lyhyesti tuloksia osana tiekarttatyötä. Tervetuloa!

Tavoitteet on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 1. rakennusten energiatehokkuus 2. muu IM hillintä 3. IM sopeutuminen 4. muut tärkeän tuntuiset, jotka eivät mahdu edellämainittuihin (käytännössä muutama energiapolitiikaksi luokiteltu)

Kategorioita 1-3 on pyritty tarkastelemaan samalla huolellisuudella. Työn rajaus on siis käytännössä ollut laajempi kuin alussa puhuttu "rakennusten energiatehokkuus suhteessa IM hillintän ja sopeutumiseen".

Rakennusten energiatehokkuus voisi mennä usean sektorin alle:

HILLINTÄ JA SOPEUTUMINEN:

  • energiantuotanto,
  • rakentaminen (rakennusten energiatehokkuus),
  • maankäyttö (sis. myös esim. luonnonsuojelun, vihreä infra)
  • hankinnat ja resurssitehokkuus (rakennusten energiatehokkuus),
  • asuminen (rakennusten energiatehokkuus),
  • kuluttaminen ja kasvatus,
  • viestintä ja ICT,
  • elinkeinoelämä
  • liikkuminen.

Toimenpiteille on tehty frekvenssianalyysiä (tosi hyvä!). Selvästi sopeutumiselle toimenpiteitä on hyvin vähän. Hallintokuntakohtaisissa niitä on tosin lisää.

  1. Strategisissa tavoitteissa 28/42 liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Näistä 18 on peräisin energiapoliittisista linjauksista.
  2. Ohjelmatason tavoitteista 16/17 liittyy ilmastonmuutoksen hillintään. Näiden lisäksi vain yksi rakennusten energiatehokkuustavoite, ei lainkaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä. Kolme tavoitetta määritelty "sama kuin".
  3. Ohjelmatason toimenpiteistä 131 liittyy rakennusten energiatehokkuuteen, vaivaiset 2 ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, 163 ilmastonmuutoksen hillintään.
  4. Määritellyistä ohjelmatason toimenpiteiden relaatioista (ei sis. ekologisen rakentamisen ohjelmaa) 18 "sama kuin", 25 "ei liity".

Mietitään, miten tiekartan teemat (yllä) voidaan kytkeä tähän tarkasteluun. Olisi kiinnostavaa tietää, mistä lähteistä (esim. liikenne, energiantuotanto) syntyviin päästöihin toimenpiteillä vaikutetaan ja tämä suhteutetaan siihen, kuinka merkittävä päästölähde on. Sonja selvittää KASVENER-mallin lähtötietoja, saadaanko niistä tähän apuja (energiankulutustilastot).

Sonja lähetti VTT:lle viestin, jossa LIPASTOn lähtötietoja ja laskentamenetelmää (VTT) pyydetään avoimeksi. Kuulemma määritysperusteet yksikköpäästöille löytyvät täältä, mutta malli ei ole tällä hetkellä avoin. Esim. henkilöliikenteen tapauksessa päästöt jaetaan matkustajille kuljettua kilometriä kohden. #: . Pitäisi pystyä perustelemaan kunnolla, miksi mallin kannattaisi olla avoin. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 7. marraskuuta 2014 kello 13.31 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment) http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne/tieliikenne/henkiloautot/maaritysperusteet_ha.htm

Sami ottaa selvää Mobility as a service-porukan kanssa, tehtäisiinkö heidän kanssa yhteistyötä liikkujien GPS-datan hyödyntämisestä (eri liikkumismuotojen selvitys).

Sami laittaa tietoa visualisointityökalun rahoitustilanteesta ja esimerkkejä, joita voidaan kommentoida ja testailla. Ilmastotiekartta on yksinkertainen versio ja sen pitää toimia myös paperilla, siksi se ei suoraan voi tulla strategiakarttatyökalusta. Kuitenkin toivotaan, että voidaan tehdä yhteistyötä tässä, koska strategisen suunnittelun ja johtamisen välineenä (mm. resurssien allokointi) strategiakarttatyökalu olisi tosi hyödyllinen. Sonja ja Jari kysyvät Frankfurtista kokemuksia (siellä oli tehty jotain vastaavalta kuulostavaa).

Jouni ja Mikko kehittelevät eteenpäin luokittelua. Jouni kehitti työkalua, jolla voi ottaa ottaa tarkasteluun haluamansa tavoitteen ja katsoa siihen liittyviä toimia. Jouni laittaa viestiä siitä, onko 14.11. mahdollista tavata.

Kokous 2.10. Cafe Esplanadissa

Paikalla Jouni, Jari, Sonja, Mikko, Petteri

Opasnet-työn tilanne:

  • Strategiset (ylätason) tavoitteet on tunnistettu
  • Ohjelmatasolla on tunnistettu tavoitteet ja toimenpiteet
  • Hallintokuntatasolle ei ole vielä menty
  • Työtä tehty alle 60 tuntia sovitusta max 140 tunnista
  • Työ on hyvässä vauhdissa, ei erityisiä epäselvyyksiä

Seuraavaksi Opasnetissä:

  • Tavoitteiden ja toimenpiteiden suhdetta kannattaa miettiä: joskus nämä menevät päällekkäin
  • Tunnistetaan, onko tavoitteella toimenpide tai onko toimenpiteitä, joilla ei ole vastuutahoa tai jotka eivät liity tavoitteeseen
  • Seuraava tärkeä vaihe on miettiä, mitä aineistolla tehdään ja miten sitä hyödynnetään.
  • Relaatioiden kuvaus on seuraava vaihe. Käytettävät relaatiot ovat:
  1. tukee
  2. on ristiriidassa
  3. ei liity (nimettyihin strategiatason tavoitteisiin)
  4. muu

Relaatioista: Jouni oli kirjoittanut relaatioista tarkemmin kohtaan Keskustelu:Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta#Harjoittelua ilmiöpohjaisuudella: mutta ilmeisesti tässä vaiheessa lähdetään yllä mainituista relaatioista. #: . Miten voi viitata toiseen wikisivun kohtaan? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment) #: . Kts. koodi --Mikko Pohjola (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 13.49 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant defense) Petteri huomautti, että on tärkeää hahmottaa myös välillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi jos laitetaan tiettyyn tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet aikajanalle, huomataan, että prosessin aikana on syntynyt paljon "välillistä" tietoa: tieto ei ole suoraan toimenpiteeseen liittyvää, mutta olennaista kokonaisuuden kannalta. Kannattaa miettiä, mitä näitä ei-niin-selviä relaatioita kannattaa käsitellä. Todettiin, että "muu-kategoria" on tärkeä ja siihen päätyviä asioita tarkastellaan tarkemmin, kunhan selvemmät relaatiot on ensin tunnistettu.#: . Voisiko joku tarkentaa, mitä näiden välillisten vaikutusten tunnistamisella tarkoitettiin. En saanut juonesta aina kiinni. --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

Strategiakarttatyökalusta: Työkalu olisi erittäin kiinnostava Helsingin kaupungin näkökulmasta. Tässä vaiheessa on lähdetty sisällön analyysistä liikkeelle. Työkalun kehittäminen on toinen tehtävä, ja on mietittävä, onko tähän paukkuja ja kannattaisiko teettää konsultilla. Tähän aiheeseen olisi haluttu Samilta mielipiteitä. Olisi kiinnostavaa luoda esimerkiksi kansalaishaaste datan hyödyntämiseksi. Ideoita varten kannattaisi ehkä korvamerkitä pienehköjä rahasummia palkinnoksi. Tätä kannattaa miettiä esim. Forum Viriumin kanssa.

Työkalu on suunniteltava käyttäjälähtöisesti: mitä työkalun käyttäjä hyötyy ja tuottaako työkalu asiantuntijalle sellaista lisäarvoa, jota hän ei muuten saisi. Mitä sellaista työkalu paljastaa, jota asiantuntija ei jo valmiiksi tiedä. Mietittävä, että työkalusta saadaan sellainen, että sitä kehitetään jatkuvasti ja siihen syötettäviä tietoja päivitetään.

Kansalaisten osallistaminen: Kun osallistetaan, tehtävä sellaista, josta on oikeasti hyötyä eikä vain leikitetä ihmisiä (niillä on parempaakin tekemistä). Hyvä esimerkki osallistamisesta nyt on Helsingin lämpökamerakuvaukset. Dramatica-menetelmä voi olla kiinnostava (tarinankerronnan menetelmien hyödyntäminen).#: . Mistä löytyy? --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)

Muuta: Tiekarttaa varten etsitään nyt infograafikkoa ja Sonja laittaa Petterille kyselyä mahdollisista referensseistä. Sonja sopii seuraavan tapaamisen n. 2 viikon päähän. Helsinki Challengesta ei keskusteltu.
--Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 3. lokakuuta 2014 kello 11.33 (UTC)

Viikkopalaveri 9.9.2014

Paikalla Jouni, Mikko, Teemu, Mori, Matleena, Julia

  • IEHIAS melkein valmis, Paulilla vielä vähän viimeisteltävää.
  • Pneumokokkirokotearviointi valmis ja aineistot toimitetaan KRAR:lle. Osallistuminen jäi odotettua huomattavasti vähäisemmäksi, mutta sivustosta tuli kaikkiaan hieno kokonaisuus. THL:n rokoteihmiset taitavat olla varsin tyytyväisiä, soraääniä kuului lähinnä rokoteinfosta kun heidän kommenttejaan ei riittävän nopeasti saatu sisällytetyksi sivustolle. Katsotaan poikiiko työ jatkoa joskus tulevaisuudessa esim. tulevien avoimien rokotearviointien muodossa.
  • LVM:n työ todettu jo aiemmin valmiiksi. YM:n ja LVM:n tulevaisuuskatsausten välisiä relaatioita voisi kyllä joskus tarkastella tarkemminkin. Jouni ehkä tekee kunhan akuutit kiireet hellittävät.
  • Joskus vähän myöhemmin voisi olla paikallaan myös kerätä kesän ja syksyn aikaansaannoksista jonkinlainen yhteenveto esiteltäväksi maailmalle mm. markkinointimielessä.
  • Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta alkaa nyt toden teolla. Mukana tekijöinä Matleena, Julia ja Timo, ilmeisesti myös Pauli. Teemu lähinnä teknisissä asioissa. Mm. Mori ja Vilma ainakin seurailevat kuinka homma etenee. Ensi vaiheen työnä strategiatason aineiston wikistäminen, jakeistaminen sekä rakennusten energiatehokkuuteen ja ilmastonmutokseen liittyviä tavoitteita kuvaavien jakeiden/jaeryhmien tunnistaminen ja nimeäminen. Työnjako alla olevassa taulukossa.
  • Jatkossa työ tulee sisältämään mm. ohjelmien ja suunnitelmien linkkaamista edellä mainittuihin tavoitteisiin. Ko. aineistoa on paljon ja sisältö osin koskee muita aiheita kuin rakennusten energiatehokkuutta ja ilmastonmuutosta. Mikko pyrkii käymään läpi ko. aineistoja ja tunnistamaan tarkasteluun otettavat osat näistä. Jatkovaiheista ohjeistetaan tarkemmin myöhemmin.
  • Lähiviikkoina Jounilla kiireitä, joten käytännön ohjeistus tulee pääasiassa Mikolta. Koska Mikko ei (ainakaan toistaiseksi) suostu tulemaan Facebookiin, yhteydenpito tapahtuu ensisijaisesti esim. sähköpostilla, Skypellä, Opasnetissä, puhelimella, kyyhkysillä, kirjeitse ja savumerkein. #: . lisätään valikoimaan vielä WhatsApp ja WeChat --Mikko Pohjola (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 06.09 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant comment)
  • Yhteiset viikkopalaverit pidetään jatkossa Skypellä tiistai-iltaisin 21.00. Seuraava palaveri kuitenkin ke 17.9. klo 22.00.

Muistiinpanoja 2.9.2014

  • Paikalla Sonja-Maria Ignatius, Jari Viinanen, Mikko Pohjola, Jouni Tuomisto
  • Sovittiin eilisten pohdintojen perusteella seuraavaa (sisältää myös joitakin täsmennettyjä pohdintoja Jounilta ja Mikolta palaverin jälkeen):
    • Aihe: Ilmastokartan työstäminen aiheesta Rakennusten energiatehokkuus ja ilmastonmuutos. Tämä pitää sisällään energiasaneeraukset mutta myös laajemmin rakennuskantaan liittyvän päätöksenteon aina kaavoituksesta alkaen.
    • Vaikutukset: Erilaisia tarkasteltavia vaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöt rakennusten lämmityksestä ja viilennyksestä mutta myös pienhiukkaspäästöt ja sisäilmavaikutukset (erityisesti helteiden ja energiatehokkuuden yhteisvaikutuksena nousevat sisälämpötilat).
    • Materiaalit: Työssä jäsennetään aiheeseen liittyviltä osiltaan niitä materiaaleja, joita Sonja on toimittanut asiaan liittyen. (ks alla)
    • Tavoite: Työn tavoitteena on kuvata materiaalin perusteella rakennuskannan energiankäyttöön liittyviä suunnitelmia ja toimenpiteitä ja erityisesti tunnistaa mahdollisia ristiriitoja tai synergioita näiden välillä. Lisäksi tavoitteena on tunnistaa epäjatkuvuuksia yleisemmällä tasolla olevin strategioiden ja yksityiskohtaisempien suunnitelmien tai toteutusohjelmien välillä. Työ alkaa ylätason papereista ja etenee yksityiskohtaisempiin. Suunnitelmien epäjatkuvuuksia todellisten toimenpiteiden tai käytäntöjen suhteen olisi myös tärkeää ja kiinnostavaa tarkastella, mutta siihen ei nyt ole resursseja.
    • Toimet: Käydään läpi alla olevat aineistot. Kun rakennusten energiankäyttöön liittyvää sisältöä löytyy, se listataan pääsivulle kohtaan Perustelut/Data. Sisältöä ei siis vielä kopioida ja jakeisteta, vaan ensin kartoitetaan. Sitten kun tämä kartoitustyö on tehty, mietitään, onko järkevintä nostaa teksti arviointiin, omalle Opasnet-sivulleen (osa on jo!) tai tägikoneeseen.
Ilmastotiekartan materiaalien työstämissuunnitelma
Sivu tai tiedosto Kuka katsoo Löytyykö rakennusten energia-asiaa? Valmis?
http://www.stadinilmasto.fi
Ilmastokumppanit -Kaupungin ja elinkeinoelämän kumppanuusverkosto
http://www.ilmastotyokalut.fi
Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto [1]
Vähäpäästöisten autojen käytön edistäminen Helsingissä_Rakennusvirasto
Baana-raitti yhdistää Töölönlahden ja Ruoholahden
Viikin ympäristötalo Suomen energiatehokkain toimistorakennus
Kuninkaantammen ekologinen kaupunginosa
Energiapihimpää kerrostaloasumista_Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto
Helsingin kaupungin matalaenergiarakentaminen
Staran Ekokompassi-järjestelmällä energiaa säästöön
[pdf] 11_2014_Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointi
[pdf] BaltCica-loppuraportti [pdf] Helsingin 30 prosentin päästövähennysselvitys
[docx] Liite 4 taustamateriaalit
[xlsx] SEAP_Helsinki_työversio_11
[xls] Ympäristötavoitetaulukko
[docx] Ilmastotavoitteet ja toimet_Kj_C40
[pptx] Kaupungin_ilmasto-ohjelmat
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030
Osa A Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja niihin vaikuttaminen pääkaupunkiseudulla
Osa B Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia: Tavoite, visiot ja toimintalinjat vuoteen 2030
Osa C Ehdotuksia keinoksi päästöjen vähentämiseksi sektoreittain ja toimintalinjoittain
Osa D Ilmastopolitiikka
Osa E Liitteet ja lähteet
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen
Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa
Nykyiset ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallintakeinot
Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä ja -tarpeita Helsingissä
Ilmastopolitiikka

Muistiinpanoja 1.9.2014

Helsingin kaupunkia kiinnostaisi seuraava:
1. Ympäristökeskuksessa määrittelemme muutamia keskeisiä toimenpideklustereita, josta yhtenä esimerkkinä rakentamisen energiatehokkuus. Siinä toimenpiteitä mm. rakennusten energiasaneeraus sekä energiatehokkuudesta viestiminen ja neuvonta.

2. Miten toimenpiteet jalkautuvat strategiselta tasolta aina käytäntöön asti ja voidaanko tunnistaa onnistumisia ja epäonnistumisia:

  • Miten toimenpiteen toteutumista voidaan jäljittää
  • Onko epäjatkuvuuskohtia
  • Onko vastuut määritelty loppuun asti
  • Onko päällekkäisiä toimenpiteitä eri hallintokunnilla
  • Onko ilmastonsuojelun toimenpiteitä, joita tehdään, vaikka niitä ei olisi määritelty missään ohjelmassa
  • Kuinka paljon toimenpiteestä on kaupungin omassa toimivallassa ja kuinka paljon ulkopuolella (asukkaat ja yritykset)

3. Voitaisiin erityisesti tarkastella muutamien hallintokuntien ilmastonsuojelun toteutumista: HKR, KSV, Hankintakeskus

Ilmastonsuojelun toteutuminen 1 08092014.jpg

Samin kanssa keskusteltiin seuraavaa

Lähtökohta:
Kuinka suurta tekstimassaa halutaan käsitellä -> jos on paljon, joukkoistaminen on hyvä tapa
Jos vain muutama raportti, voi tehdä yhden tai kahden ihmisen konsulttityönäkin
-> nyt on monta raporttia, joten kannattaa joukkoistaa
Lisäksi kaikkia tahoja kiinnostaa saada kokemusta tällaisesta prosessista, vaikkei se menisikään kerralla nappiin. Harjoituskierroksesta ei tule kuitenkaan kallis ja siinä voidaan oppia paljon. Yhteenliittymien tunnistus ei mennyt Tulevaisuuskatsauksessa aivan odotetusti -> pohditaan, mitä voidaan oppia siitä.

Toimeksianto pitää miettiä hyvin, mutta sitä joudutaan joka tapauksessa täsmentämään työn aikana -> kannattaa lähteä kokeilemaan ja katsotaan, mitä syntyy. Mietitään, mitkä osat toimeksiannosta ovat sellaisia, että asiaa tuntematon ihminen pystyy selvittämään - mihin taas tarvitaan enemmän perehtyneisyyttä. Opiskelijat tarvitsevat ohjausta joka tapauksessa.

LVM:llä voisi olla kiinnostusta yhteistyöhön visualisointien ja esim. hiilitaselaskureiden kehittämiseen tiekartassa.

Toimenpiteistä arvioidaan: konkreettisuus, kuinka hyvin tukevat toisiaan tai riitelevät keskenään, merkittävyyden arviointi hillinnän tai sopeutumisen näkökulmasta, kiireellisyys, kustannukset jne.

Esimerkkejä mahdollisista selvityksen tuloksista:

  • Jalostetaan toimenpiteet, jotka voitaisiin käytännössä toteuttaa
  • Määritellään, kuinka konkreettisia toimenpiteet ovat
  • Linkkien tunnistaminen eri toimenpiteiden välillä: miten asiat liittyvät toisiinsa
  • Toimenpiteiden hierarkiatasot: miten niitä voidaan kuvata, onko ristiriitoja, tukevatko toisiaan
  • Onko toimenpiteitä, jotka vaativat toisia toimenpiteitä toteutuakseen tai joita ei kannata tehdä, jos joku muu toimenpide tehdään esim. energiantuotannon siirtyminen entistä enemmän uusiutuviin -> rakennusten energiasaneerauksen merkitys vähenee huomattavasti
  • Arvioidaan, mitä hyötyä toimenpiteistä on yhteensä

--Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 1. syyskuuta 2014 kello 15.36 (UTC)

Tapaaminen 22.8.2014

Jouni Tuomisto, Sami Majaniemi, Jari Viinanen, Markus Lukin, Sonja-Maria Ignatius

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen tiekartta 2050:

Tavoitteet: Hiilineutraali Helsinki 2050 & Helsinki sopeutuu ilmastonmuutokseen Tarkoituksena sitouttaa helsinkiläiset (yritykset, asukkaat, virkamiehet…) -> tavoitteet toiminnaksi

  • yhteinen tekeminen ja avoimuus -> parempi sitoutuminen
  • halutaan myös lisää ideoita toimenpiteiksi
  • tarkoituksena tukea, että kaupunkilaiset tekisivät ITSE toimenpiteitä
  • Ilmastobrändi on kaupungille myös kilpailutekijä. Nyt puuttuu.
  • Ympäristökeskukselle on monelta osin vielä epäselvää, miten tavoitteet jalkautetaan

Paljon on strategioita, ohjelmia ja toimenpide-ehdotuksia: kokonaiskuva puuttuu. Halutaan tunnistaa, mitkä tavoitteet liittyvät toisiinsa, onko ristiriitaisuuksia, paljonko maksaa ja KUKA lopulta toteuttaa.

LVM:n tulevaisuuskatsauksessa saatu hyviä kokemuksia joukkoistamisesta

  • tulevaisuuskatsauksen taustamateriaaleja analysoi joukko opiskelijoita
  • opiskelijat tarkastelevat tekstiä ja tunnistavat, ovatko loogisia kokonaisuuksia
  • mitkä tavoitteet tukevat toisiaan tai ovat ristiriitaisia

Opittua:

  • muutamalla tonnilla syntyy jo paljon
  • tiedon analysointi kannattaa antaa ryhmälle tehtäväksi -> voivat tukea toisiaan
  • tarvitaan pari vastuuhenkilöä, jotka vastaavat kysymyksiin ja tarvittaessa suuntaavat analyysiä
  • menetelmää käytetty ensimmäisen kerran tulevaisuuskatsauksessa
  • priorisoidaan ja nostetaan tärkeimpiä asioita esiin -> ”koherenssiasteen rikastaminen”

Tiedonjalostusalustana Opasnet.org

  • Opasnetissä voidaan analysoida ja rikastaa tietoa

Opasnetin mallit

  • avoin alusta, johon voidaan koodata malleja, jotka keskustelevat keskenään
  • malliajot samassa ympäristössä, useampi ihminen voi tulla antamaan lukunsa
  • kaikki näkevät saman tilanteen
  • eri mallit voivat liittyä toisiinsa ja niitä voidaan laajentaa
  • voidaan hakea kaikkein yhteensopivimmat toimenpiteet
  • voidaan arvioida budjettivaikutuksia
  • voidaan muodostaa esim. toimenpiteet, joista selvitään x eurolla
  • Tavoitteena syksyn aikana tehdä malleja hiilibudjetin tai päästöjen laskentaan
  • Opasnetiin voidaan laittaa myös ”kauniimpia” graafisempia malleja
  • riskien arviointia ja hallintaa tukevia työkaluja (HUOM: TÄMÄ OLISI TOSI HYVÄ SOPEUTUMISASIOILLE, YRITYKSET)

Opasnetissä toteutettu joukkoistamista myös pneumokokkirokotteen hankinnassa

  • kysely eri rokotteiden vertailusta
  • ideoiden kerääminen toteutettiin samassa

Opasnetissä olisi kiinnostava tehdä malleja Helsingin ympäristötilinpitoa varten

  • Helsingillä on monille toimenpiteille arvioitu kustannukset (euroa per vähennetty tonni CO2-ekv)
  • arvioitu myös, kenelle kohdentuu

Helsinki tarvitsisi reaaliaikaisen tilannekuvan, josta näkyvät

  • päästöt
  • toimenpiteiden edistyminen
  • kuinka kustannukset, vaikutukset, hyödyt kohdentuvat

Huom. ympäristöraporteissa 1,5 vuotta vanhaa tietoa. Perustettu stadinilmasto.fi, jota päivitetään useammin. Helsingillä on Ilmastoveivi päästöjen arviointiin. Tarvitaan lisää informaatiovaihtoa jo tehtyjen asioiden välillä. Toimenpiteiden osaoptimoinnista kokonaisoptimointiin: kokonaistilannekuva, jossa mahdollisimman reaaliaikainen kuva -> mahdollisuus toimijoille myös ennakoida

Opasnetin käyttö tiekarttatyössä:

  • Tiedotus tärkeää
  • mikä on kohderyhmä: Pneumokokkirokotesivustolle paljon vähemmän osallistumista kuin LVM:n tulevaisuuskatsaukseen
  • 6000 ihmistä kävi katsomassa
  • 500 kommenttia, myös erittäin laadukkaita
  • somekätilöt tärkeitä -> tieto leviää
  • Opasnet on avoin eli kuka tahansa voi nähdä ja voi muokata
  • antaa myös mahdollisuuden lobata avoimella alustalla
  • hyvät käytännöt voivat levitä

Strategiakarttojen laatiminen vaikuttaa erittäin kiinnostavalta

  • tähän kehitetään työvälineitä
  • miten eri tason strategioista jalkautetaan varsinaiset toimenpiteet
  • havainnollistetaan, mitä kautta kukakin vaikuttaa kokonaisuuteen: tämä on suuri motivaatiotekijä
  • voidaan tunnistaa, onko polku ylhäältä alas asti jatkuva
  • esim. pallukoita, joista linkit toimenpidesuunnitelmiin

Ongelma ei ole se, että rahalla ei saataisi kiinnostavaa visuaalista esitystä

  • Työläin vaihe: tiedon jalostaminen siihen pisteeseen, että ymmärretään, MITÄ halutaan esittää
  • Tehdään ensin rautalankamalli ja siitä myöhemmin kiinnostavampia
  • pääasia, että siinä on olennaiset asiat, vaikkei se olisi kaunis
  • tehdään itse käytännössä ja kokeillaan -> opitaan samalla prosessista vrt. annetaan konsulttiyritykselle tehtäväksi vaikkei ihan tiedetä, mitä halutaan
  • monenlaisia ilmaisia mindmap-tyyppisiä työkaluja on, ei välttämättä edes tarvitse olla Opasnetissä

Ensin hahmotettava, mitä kaavion pitäisi esittää -> tässä tarvitaan sitä työtä, mitä tehtiin liikenneministeriön tulevaisuuskatsauksen kanssa

  • opiskelijoilla teetettävä analyysi voi auttaa tässä
  • testataan aluksi pienemmällä aineistolla saadaanko järkevää tulosta
  • testataan idean toimivuutta

Päätettiin kokeilla, millaista tiedonjalostusta max 3000 eur panostuksella saadaan.

To Do

  • Sonja lähettää tausta-aineistot pe 22.8.2014 ja jäsentelee seuraavalla viikolla asiaa lisää mm. etsii ristiriitaesimerkkejä (sopeutuminen ja hillintä)
  • Sami ja Jouni miettivät seuraavalla viikolla, minkälaisen toimeksiannon voisi opiskelijoille antaa
  • hahmotellaan rakennekaaviota
  • toteutetaan harjoituskierros
  • Sonja ehdottaa seuraavaa tapaamista

Katso myös

Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020/Sisällönanalyysi