Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa

Tämän sivun teksti on julkaisusta Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa, Tiia Yrjölä ja Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2012 (ISBN (PDF) 978-952-272-143-3).

Yhteenveto

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja myrskyt voivat lisääntyä ja ilmasto voi muuttua ennakoimattomammaksi. Pidemmällä tähtäimellä vaikutuksia aiheuttavat myös ilmastomuuttujien keskimääräiset muutokset kuten lämpötilan nousu. Ilmasto lämpenee hillintätoimista huolimatta, jolloin yhdyskuntien tulee sopeutua. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa keinoja ja menettelyjä, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin ja hyötyä mahdollisista eduista. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on pääosin paikallista toimintaa ja suuri osa sopeutumiskeinoista on kaupunkien toimivallassa. Sellaiset sopeutumistoimet, joilla pyritään ennakoivasti vaikuttamaan kaupunkirakenteen tai kaupungin toimintojen ilmastonkestävyyteen ovat usein tehokkaita ja voivat säästää kustannuksia.

Baltic Sea Region -ohjelman rahoittamassa Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region -hankkeessa (BaltCICA) oli mukana 24 partneria kaikista Itämeren valtioista Venäjää lukuun ottamatta. Hankkeen tavoitteena oli arvioida ilmastonmuutoksen vaikutukset alueelliseen kehitykseen sekä testata ja toimeenpanna konkreettisia ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia yhteistyössä alueellisten organisaatioiden ja kuntien kanssa.

Helsingin kaupungin osahankkeen tavoitteena oli arvioida kaupungin olemassa olevien ohjelmien ja strategioiden päivitystarvetta ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta sekä antaa suosituksia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Helsingin työtä seurasi eri hallintokunnista koostunut hankeryhmä. Selvityksen tuloksia hyödynnetään ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden jatkokehittelyssä ja toteuttamisessa Helsingissä.

Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpidetarpeet on jaettu (1) maankäyttöön ja rakentamiseen, (2) muuhun infrastruktuuriin, (3) ympäristöön sekä (4) terveyteen pelastustoimeen ja turvallisuuteen. Tärkeimmät ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteet on koottu olemassa olevista strategioista, ohjelmista, linjauksista ja muista toimintatavoista. Niitä on täydennetty uusilla hankkeessa tunnistetuilla sopeutumistarpeilla. Kullekin sopeutumistoimenpiteelle on määritelty ohjauskeino tai vastuutaho.

Helsingin kaupungin prioriteettialueiden määrittelyyn vaikuttaa osa-alueiden haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja kaupungin vaikutusmahdollisuudet. Suurien investointi- ja korjauskulujen sekä pitkän käyttöiän takia rakennuksia ja muuta infrastruktuuria voidaan pitää Helsingin kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeiden prioriteettialueena. Lisäksi alueidenkäytössä kunnilla on suurin käytännön toimivalta.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinovalikoiman yksi merkittävä kokonaisuus ovat vihreän infrastruktuurin, kuten viheralueverkoston, kaupunkipuiden, viherrakenteiden ja vihreiden väylien merkitys rakennetussa ympäristössä ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi eivät riitä sektorikohtaiset toimenpiteet. Selvityksessä on tämän vuoksi tunnistettu myös kaupungin yhteisiä ilmastonmuutokseen sopeutumistarpeita ja jatkoselvitystarpeita. Tunnistettuja toimialojen yhteisiä sopeutumistarpeita ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen integrointi kaikkien hallintokuntien toimintaan ja kaupungin organisaation, kaupunkilaisten ja yksityisten yritysten ilmastonmuutokseen sopeutumisen tietoisuuden nostaminen. Hankkeessa muodostettu Helsingin kaupungin sisäinen verkosto on havaittu toimivaksi tiedonjakovälineeksi. BaltCICA-hankeryhmän työtä jatkamaan ehdotetaan perustettavaksi kaupungin hallintokuntien ilmastofoorumi.

Jotta saadaan kokonaiskuva ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden hyödyllisyydestä, olisi kaupungin tarpeen kehittää kustannus-hyöty -arviointia. Kaupungin ympäristötilinpidossa ei juuri ole sopeutumiseen liittyviä kustannuksia eriteltynä, sitä onkin syytä kehittää. Kaupungin kannalta merkittävimmiksi kustannuksiksi arvioitiin hulevesijärjestelmien vaatimien viheralueiden rakentaminen ja yleensä viheralueiden ylläpito ilmaston ja lajien muuttuessa sekä tieverkoston suunnittelu ja ylläpito. Kustannus-hyötylaskelmien mukaan nykyisillä tulvariskeillä ei olisi kannattavaa rakentaa kiinteitä tulvasuojauksia kohteisiin, joissa kustannus-hyötyanalyysiä testattiin. Sen sijaan tilapäisen suojausjärjestelmän luominen olisi kannattavaa. Selvitystä laadittaessa tuli myös esille tarve kustannustietopankin käyttöönotosta, jota voisi hyödyntää kustannus-hyötyanalyysejä tehtäessä.

Jatkoselvitystarpeiksi määriteltiin selvityksessä esitettyjen sopeutumistarpeiden ja uusien sopeutumistoimien priorisointi, Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimenpiteiden tarkempien kustannus-hyötyanalyysien tekeminen sekä parhaiden sopeutumiskäytänteiden kartoittaminen ja niiden käyttöedellytysten selvittäminen Helsingissä.

Yhteenveto löytyy englanniksi alkuperäisestä julkaisusta.

Johdanto

Tausta

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja myrskyt voivat lisääntyä ja ilmasto voi muuttua ennakoimattomammaksi. Pidemmällä tähtäimellä vaikutuksia aiheuttavat myös ilmastomuuttujien keskimääräiset muutokset kuten lämpötila. Ilmasto lämpenee hillintätoimista huolimatta, jolloin yhdyskuntien tulee sopeutua. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa keinoja ja menettelyjä, joilla voidaan varautua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin ja hyötyä mahdollisista eduista.

Kuva 1. Helsingin kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumisen keinoja.

Vuonna 2007 valmistui Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030. Se käsitteli ilmastonmuutoksen hillintää. Hyväksyessään Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian YTV:n hallitus kehotti YTV:tä laatimaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen alueellisen strategian. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) on laatinut samanaikaisesti tämän raportin kanssa pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian. Toimenpiteet ja linjaukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi pääkaupunkiseudulla on HSY:n luonnoksessa jaoteltu kahteen ryhmään: seudulliset ja yhteiset strategiset lähtökohdat ilmastonmuutokseen sopeutumisessa sekä sektorikohtaiset ja sektorirajat ylittävät toimenpidelinjaukset vuosille 2012–2020. Toimenpiteitä esitetään seuraaville sektoreille: maankäyttö, liikenne ja tekniset verkostot, rakentaminen ja lähiympäristön ilmastonkestävyys, vesi- ja jätehuolto, pelastustoimi ja turvallisuus, sosiaali- ja terveystoimi sekä tutkimusyhteistyö, kehittäminen ja tutkimustiedon levittäminen käytännön työtä tukemaan.

Tässä raportissa keskitytään Helsingin kaupungin toimivallassa olevien tehtävien tarkasteluun. Helsingin kaupungin sopeutumistoimiin vaikuttavat pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategiassa määriteltyjen pääkaupunkiseudun yhteisten toimien lisäksi kansallisen tason ohjaus (Kuva 1). Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimien toteuttaminen on pääasiassa kaupungin vastuulla olevaa toimintaa.

BaltCICA-hanke ja jatkotyö

Helsingin kaupungin ympäristökeskus oli mukana kolmevuotisessa EU-rahoitteisessa Climate Change: Costs, Impacts and Adaptation in the Baltic Sea Region (BaltCICA) -hankkeessa. BaltCICA-hankkeessa oli 24 partneria kaikista Itämeren valtioista Venäjää lukuun ottamatta. Koko BaltCICA-hankkeen tavoitteena oli arvioida ilmastonmuutoksen vaikutukset alueelliseen kehitykseen sekä testata ja toimeenpanna konkreettisia ilmastonmuutoksen sopeutumistoimia yhteistyössä alueellisten organisaatioiden ja kuntien kanssa.

Helsingin kaupungin osahankkeen tavoitteena oli arvioida kaupungin olemassa olevien ohjelmien ja strategioiden päivitystarvetta ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta sekä antaa suosituksia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Tämä raportti on valmisteltu BaltCICA-hankkeen Helsingin kaupungin osahankkeen hankeryhmän (Liite 2) kanssa.

BaltCICA-hankkeen Helsingin kaupungin osahanke on osaltaan tukenut Helsingin kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman 2009–2012 toteuttamista. Strategiaohjelman mukaan Helsingin tavoitteena on kantaa vastuunsa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Helsingin kaupungin talousarvion noudattamisohjeiden (Khs 28.11.2011) mukaan hallintokunnissa tulee arvioida, mikä osa kehittämishankkeiden ja mm. EU-projektien kehittämistyöstä olisi järkevää siirtää kaupungin omaan toimintaan. BaltCICA-hankkeen Helsingin kaupungin osahankkeessa muodostettu Helsingin kaupungin sisäinen verkosto on havaittu toimivaksi ja työtä jatkamaan ehdotetaan perustettavaksi hallintokuntien välinen ilmastofoorumi.

Julkaisun muut osat

• Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteitä ja -tarpeita Helsingissä
• Nykyiset ilmastonmuutokseen sopeutumisen hallintakeinot

Viitteet

Yleistä

• Kohti eurooppalaista toimintakehystä. EU:n Sopeutumisen valkoinen kirja. KOM(2009) 147. COM(2009) 147.
• Marttila ym. 2005. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia.
• Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea 2009.
• Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiat: Ilmastonmuutoksen sopeutuminen mukana 2005 ja 2008 selonteoissa.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ympäristöhallinnon toimialalla. Ymra 18/2011.
• Maa- ja metsätalousministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2011–2015. 2011.
• Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu. Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut julkaisuja 3/2010.
• Pääkaupunkiseudun sopeutumisstrategian luonnos 2010.
• Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston julistus 2011

Maankäyttö, rakentaminen ja infrastruktuuri

• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2008.
• Laki tulvariskien hallinnasta 620/2010
• Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta 659/2010
• Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999
• Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999.
• Suomen rakentamismääräyskokoelma.
• HE 295/2010 vp laiksi poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain kumoamisesta sekä eräiksi tähän liittyviksi laeiksi.
• Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Ympäristöopas 52/2002.
• Ehdotus uudenmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi 28.3.201.
• Vantaanjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelma UUSra1/2006.
• Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan rannikkoalueiden alustava tulvariskien arviointi raportti 31004-13090.
• Uudenmaan- ja Itä-Uudenmaan rannikkoalueiden alustava tulvariskien arviointi raportti 31004-13090.
• Hulevesiopas. Kuntaliitto.
• Yleiskaava 2002.
• Kaupungista seutu ja seudusta kaupunki, Helsingin maankäytön kehityskuva, 2008.
• Helsingin maanalainen yleiskaava.
• Helsingin kaupungin rakennusjärjestys. 2010.
• Helsingin kaupungin tulvastrategia. 2008.
• Helsingin kaupungin hulevesistrategia. 2008.
• Tulvakohteiden määrittely, esiselvitys. 2007.
• Ekorak A. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma. A Julkiset palvelurakennukset.
• Ekorak B. Helsingin ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma 2012-2018 B Infrarakentaminen, lausuntoversio
• Helsingin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Raportti. 2.3.2004.
• Rakennusviraston vaikutukset ilmastonmuutokseen sekä arvio yleisten alueiden rakentamisen ja ylläpidon sopeutumistoimista 2010.
• Helsingin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Raportti. 2.3.2004.
• Hulevesitulvariskien alustava arviointi Helsingin kaupungissa. Selostus arviointiaineiston nähtävillä oloa varten. 2011. FCG
• Helsingin kaavoituksen ekotehokkuustyökalu (HEKO) VTT:n tutkimusraportteja VTT-R-06550-10
• Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt - PEK-selvitys. 2011. Gaia consulting Oy

Ympäristö- ja luonto

• Ympäristönsuojelulaki
• Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, Valtioneuvoston periaatepäätös
• Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
• Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008-2017. 2008.
• Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Toimintaohjelma 2008–2017. 2008.
• Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukset. 2011.
• Kasvit ovat kaupungin vaatteet. Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus. 2009.
• Helsingin kaupunkikasviopas. Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki. 2010.
• Helsingin pienvesiohjelma 2007.
• Vuosaaren, Vartiokylän, Tattarisuon ja Kallahden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma.
• Merivesitulvan aikana ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat riskikohteet Helsingissä. 2010.

Terveysvaikutukset ja turvallisuus

• Valmiuslaki
• Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista
• Pelastuslaki
• Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta
• Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma. 2006.
• Helsingin kaupungin tulvantorjuntasuunnitelma. Tulvantorjuntatyöryhmän loppuraportti. 2005.
• Pelastuslaitoksen selvitys merivedenpinnan nousun vaikutuksista. Helsingin kaupungin pelastuslaitos, 1993
• Kaupunkikonsernin valmiusohje. 2010
• Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelma 2011-2014.
• Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen, HSY:n julkaisuja 8/2010.

Liitteet

Liite 1 Ilmastonmuutoksen sopeutumisen kustannukset ja hyödyt

Liitteessä esitetyissä tapausesimerkeissä kustannusten ja hyötyjen arvioiminen on tehty pääsääntöisesti niin, että kaupungin investoinnilla (esim. korottamalla rantaa kaupungin maalla) voidaan välttää ilmastonmuutoksen aiheuttama kustannus. Tällöin siis vältetyt kustannukset ovat hyötyjä. Tavoitteena on näiden esimerkkien avulla auttaa kuntien suunnittelijoita hahmottamaan hankkeissa kustannusten ja hyötyjen muodostumista.

Tapausesimerkit

Olemassa olevien rannalle rakennettujen alueiden tulvasuojelu

Tapauksessa käsitellään olemassa oleva aluetta, jonne suunnitellaan tulvasuojausta. Tässä tapausesimerkissä on tehty kolme erilaista hankevaihtoehtoa, jotka laskemalla voidaan selvittää mikä niistä olisi kustannuksiltaan edullisin. Lähtötietoina tarvitaan mm. tulvasuojauksen pituus ja tietoa rakennuskannasta.

Tulvan todennäköisyydelle käytetään asiantuntijalaitosten antamia lähtötietoja esimerkin mukaan. Helsingin kaupunki noudattaa suunnittelussa arviota, että +230 cm (N60) vedenkorkeustaso saavutettaisiin kerran seuraavien 200 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun ilmasto muuttuu – Sopeutumisstrategian taustaselvityksiä mukaan nykyisten skenaarioiden valossa näyttää kuitenkin silta, että tuo arvio ylittyy. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Uudenmaan alueella. Arvioinnissa on käytetty tulvariskiä 2,8 m kerran 1000 vuodessa. Konsulttityönä laadittiin kustannus-hyötyanalyysi kahdelle meren rannalla olevalle alueelle. Tulokset on esitetty Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian yhteydessä.

Kustannukset

Tulvasuojauksen rakentaminen:

1. Pysyvä rakenne korkeudeltaan 2,4 m:

• Torjuu 2,3 metrin korkuisen tulvan riskiltään kerran 200 vuodessa.
  • Ei torju 2,8 m korkuista tulvaa riskiltään kerran 1000 vuodessa (kustannukset saadaan ao. kohdasta hyödyt).
  • Kustannuksina tulevat tulvapadon rakentamis- ja yläpitokustannukset sekä alueelle tulevat tulvavauriot tulvan ollessa yli 2,4 m.

1. Pysyvä rakenne korkeudeltaan 2,9 m:

• • Torjuu käytännössä kaikki tulvat nykytietämyksen mukaan (2,8 riski kerran 1000 vuodessa)
  • Kustannuksina tulevat tulvapadon rakentamis- ja yläpitokustannukset.

1. Tilapäinen rakennelma:

• • Suojauksen (hiekkasäkit, tms. muut rakennelmat) hankinta, varastointija asennus tulvatilanteessa.

Hyödyt (torjutaan tulva)

• Kiinteistöjen tulvavaurioiden välttäminen:
  • rakennukset korjattavia (korjaus, puhdistus ja kuvatus)
  • rakennukset korjauskelvottomia (arvioitava kuinka pahasti pitää kastua, kuinka kauan vesi rakennuksissa)
• Kiinteistöjen hinta turvataan (alueen imago), alueen arvo voi laskea jos on tulvauhka
• Liiketoiminnan ja kuljetusten keskeytyminen
• Kunnan palvelujen keskeytys ja korvaavien palvelujen kustannukset (koulu, sosiaali- ja terveyspalvelut)
• Infran kuten teiden ym. korjauskustannusten välttäminen
• Vältetään maan likaantuminen merivedellä ja roskilla

Muita kustannuksia ja hyötyjä

Alueen luontoarvot, virkistysmahdollisuudet ja viihtyisyys voivat alentua tulvan tai padon rakentamisen yhteydessä. Laajat vahingot voivat aiheuttaa osaamiskapeikon (ei löydy osaavaa työvoimaa) sekä pulaa kalustosta (rakenteiden kuivaus) ja työn hinta voi kasvaa. Tulvan aiheuttaman ihmisten kärsimyksen, hukatun ajan ja sairastumisten vuoksi syntyy kustannuksia.

Tapaus 0

Tapaus 0, jossa ei tehdä tulvasuojausta ollenkaan saadaan kun tarkastellaan kustannusten kohtaa 2 käänteisesti eli hyötynä on vältetty tulvasuojaus ja kustannuksena on toteutunut tulva.

Uusien alueiden rantarakentaminen

Tapauksessa käsitellään rakentamatonta aluetta. Tulvariskeinä edellisen esimerkin mukaan esimerkiksi 2,3 m kerran 200 vuodessa ja 2,8 m merenpinnan nousu kerran 1000 vuodessa. Esimerkissä on tarkasteltu neljää erilaista vaihtoehtoa.

Kustannukset

1. Alue rakennetaan merenpinnasta korkeudelle:
   1. 2,4 m; kustannuksia täytöstä, penkereistä, maisemoinnista, paalutuksesta ja tulvavauriot tulvan ollessa yli 2,4 m
   2. 2,9 m; kustannuksia täytöstä, penkereistä, maisemoinnista, paalutuksesta
   3. 2,9 m ja osa alueen rakennuksista tulva-alueelle siten, että rakennuksissa huomioidaan tulviminen vahingot välttäen; kustannuksia täytöstä, penkereistä, maisemoinnista, paalutuksesta
2. Alue jätetään rakentamatta/rakennetaan muualle

• Menetetty tontin ja kiinteistöjen arvo sekä kunnan menettämät veronmaksajat

Hyödyt

• Kiinteistöjen tulvavaurioiden välttäminen:
  • rakennukset korjattavia (korjaus, puhdistus ja kuvatus)
  • rakennukset korjauskelvottomia (arvioitava kuinka pahasti pitää kastua, kuinka kauan vesi rakennuksissa)
• Kiinteistöjen hinta turvataan (alueen imago), alueen arvo voi laskea jos on tulvauhka
• Liiketoiminnan ja kuljetusten keskeytyminen
• Kunnan palvelujen keskeytys ja korvaavien palvelujen kustannukset (koulu, sosiaali- ja terveyspalvelut)
• Infran kuten teiden ym. korjauskustannusten välttäminen
• Vältetään maan likaantuminen meri vedellä ja roskilla

Muita kustannuksia ja hyötyjä

Alueen luontoarvot, virkistysmahdollisuudet ja viihtyisyys voivat alentua tulvan tai maan korotuksen yhteydessä. Laajat vahingot voivat aiheuttaa osaamiskapeikon (ei löydy osaavaa työvoimaa) sekä pulaa kalustosta (rakenteiden kuivaus) ja työn hinta voi kasvaa. Tulvan aiheuttaman ihmisten kärsimyksen, hukatun ajan ja sairastumisten vuoksi syntyy kustannuksia.

Tapaus 0

Tapaus 0, jossa ei tehdä maan korotusta ollenkaan saadaan kun tarkastellaan kustannusten kohtaa 1 käänteisesti eli hyötynä on vältetty maan korotus ja kustannuksena on toteutunut tulva.

Talojen rakentaminen

Tapauksessa tarkastellaan yksittäisen talon rakentamista ja suunnitteluratkaisuissa huomioitavaa ilmastonmuuttumista.

Kustannukset

• Jäähdytysratkaisu; ikkunalipat, kalliojäähdytys, kaukojäähdytys tai erillisjäähdytys
• Jäähdytysenergiankulutus
• Kosteuden/sateisuuden huomioiminen rakenteissa (kalliimmat julkisivurakenteet)
• Sateisuuden huomioiminen kattorakenteissa (räystäät, ei tasakatot)
• Tuulisuuden huomioiminen lämmöneristeissä ja rakennuksen muodoissa
• Tulvien huomioiminen (meri, joki, hulevesi) riskipaikoilla.

Hyödyt

• Kosteusvaurioiden korjausten välttäminen
• Kiinteistön arvon laskun välttäminen (hometaloimago)
• Energiansäästö paremman rakentamisen seurauksena ja lämmitystarpeen vähetessä

Uusien alueiden hulevesiratkaisut

Tapauksessa tarkastellaan tietyn suunnittelualueen (asemakaava, tontti) sadevesien luonnollisen imeytyksen ja poisjohtamisen ratkaisujen kustannuksia ja ratkaisuista saatavia hyötyjä. Nollatapauksena on, että tehdään nykysäädösten mukaan ja mm. sateiden lisääntyessä syntyy hulevesitulvia.

Kustannukset

1. Luonnonmukaiset hulevesiratkaisut; purot, viivytysaltaat, imeytys, viherkatot. Valituista ratkaisuista syntyy kustannuksia:

• • Suunnittelu
  • Rakentaminen
  • Kunnossapito

1. Parannetaan viemäri- ja puhdistusjärjestelmä siten, että ei synny tulvia.

• • Suunnittelu
  • Rakentaminen
  • Kunnossapito

Hyödyt

• Kiinteistöjen kosteusvaurioiden välttäminen.
• Luonnollisessa järjestelmässä:
  • Eroosion ja sedimentin kulkeutumisen estäminen
  • Hulevesiviemäreiden uusimisen (koon kasvattamisen) välttäminen
  • Pienempi putkikoko imeytysratkaisujen ansiosta
  • Pohjavesitasapainon ylläpito
  • Vesistön saastumisen ehkäisy (ylivuodot sekaviemärijärjestelmästä)

Viheralueet

Tapausesimerkissä tarkastellaan kustannuksia ja hyötyjä, joita syntyy viherrakentamisessa. Huomattavaa on, että kaupungin viheralueiden ja metsien hoito ei perustu metsätalouteen. Eli puustoa ei kasvateta taloudellisten arvojen perusteella, joka poikkeaa siten suomalaisesta perinteisestä metsätaloudesta. Kustannuksia syntyy kun varaudutaan muutokseen, jonka ansiosta syntyy hyötyjä.

Kustannukset

• Vieraslajien poisto
• Muutokset viherrakentamisessa (lajit, kuivuus)
• Tuhohyönteisten ja tautien torjunta

Hyödyt

Hyötyinä voidaan esittää kustannusten välttäminen:

• Kasvitautien vahingot ja kasvituhot
• Kuivuuden aiheuttamat vahingot kasvillisuudelle (puuston korjaus, uudelleen istutus)
• Metsätulot
• Luontoarvon menetys (inhimillinen arvo)
• Luontotyypin häviämisen välttäminen
• Vesistöjen saastumisen pienentäminen

Infrarakentaminen

Infrarakentamisen tapauksessa tarkastellaan tienpinnoitteen rakentamista. Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävään Etelä-Suomessa leutojen talvien määrää, jonka seurauksena tien pinnat kuluvat.

Kustannukset

• Uudet pinnoitusmateriaalit teiden kulumisen estämiseksi
• Natarenkaiden käytön vähentäminen
• Pölyn torjunta.

Hyödyt

Hyötyinä voidaan esittää kustannusten välttäminen:

• Teiden kulumisen ehkäisy
• Pölyn terveys ja viihtyisyyshaitan vähentäminen

Harrastukset

Talviharrastusmahdollisuudet kapenevat, mikäli lumiaika lyhenee vuodessa. Se vähentää perinteisten palvelujen tuotantoa, mutta toisaalta se voi lisät vaihtoehtoisia palveluja. Helsinki ei ole varsinaisesti talvimatkailukohde, joten siltä kannalta ei ole asiaa tarkasteltu.

Kustannukset

• Talviurheilu sisätiloihin (hallit, hiihtoputket)
  • rakentaminen, ylläpito
• Muut vaihtoehtoiset harrastuspalvelut

Hyödyt

• Terveyshyöty liikunnasta

Terveys

Terveyden kannalta on tarkasteltu kunnalle syntyviä kustannuksia yleisesti kuten, että sairaaloiden jäähdytyskustannukset lisääntyvät ja pilvisyyden lisäyksen seurauksena mielenterveyspalvelujen tarve voi lisääntyä.

Kustannukset

• Jäähdytys
• Lämpöä estävät rakenteet (ikkunat, lipat)
• Mielenterveyspalvelut (pimeyden vaikutus mielenterveyteen)

Hyödyt

• Kuolleisuuden aleneminen (liikalämmön alentaminen)
• muut terveyshyödyt
• Energiansäästö

Liite 2 Hankeryhmä

• Aherva Sami, Helsingin kaupungin liikennelaitos (14.10.2009 asti)
• Airola Hannu, liikuntavirasto (16.3.2010 alkaen)
• Korhonen Osmo, kiinteistövirasto (14.10.2009–16.3.2010)
• Haikonen Pekka, Helsingin Satama (22.9.2010 alkaen)
• Huvila Heidi, rakennusvirasto (20.6.2011 alkaen), Joki-Pesonen Maria, (22.9.2010-19.1.2010) Kielenniva Nea (16.3.2010 asti)
• Jääskeläinen Lauri, rakennusvalvontavirasto
• Jääskeläinen Riikka, rakentamispalvelu (20.6.2011 alkaen), Suurperko Mauri (19.1.2011 asti)
• Kilpinen Jouni, kaupunkisuunnitteluvirasto
• Kippo-Edlund Päivi, ympäristökeskus (pj.)
• Kivilaakso Eija, kaupunkisuunnitteluvirasto
• Lehtinen Anssi, hallintokeskus (20.6.2011 alkaen), Latvala Matti (19.1.2011 asti)
• Lilja Jorma, pelastuslaitos
• Nurmi Paula, ympäristökeskus
• Oasmaa, Kyösti, talous- ja suunnittelukeskus
• Pekkola Sonja, sosiaalivirasto
• Saarinen Raimo K., rakennusvirasto
• Silfverberg Kari, ympäristökeskus (16.3.2010-19.1.2011)
• Toivonen Aaro, terveyskeskus (22.9.2010 alkaen)
• Tolonen Rauno, Helsingin Energia
• Viinanen Jari, ympäristökeskus
• Vähäaho Ilkka, kiinteistövirasto
• Yrjölä Tiia, ympäristökeskus (sihteeri) (7.3.2011 alkaen), Jalonen Pauliina, ympäristökeskus (sihteeri) (28.2.2011 asti)
• Kankaanpää Susanna, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Kuvailulehti

KUVAILULEHTI / PRESENTATIONSBLAD / DOCUMENTATION PAGE

Julkaisija Utgivare Publisher	Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingfors stads miljöcentral City of Helsinki Environment Centre		Julkaisuaika/Utgivningstid/ Publication time Tammikuu 2012 / Januari 2012 / January 2012
Tekijä(t)/Författare/Author(s)		Tiia Yrjölä, Jari Viinanen
Julkaisun nimi Publikationens titel Title of publication		Keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi Helsingin kaupungissa Medel för anpassning till klimatförändring i Helsingfors stad Climate change adaptation practices in the City of Helsinki
Sarja Serie Series		Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja Helsingfors stads miljöcentrals publikationer Publications by City of Helsinki Environment Centre			Numero/Nummer/No. 2/2012
ISSN 1235-9718		ISBN 978-952-272-142-6		ISBN (PDF) 978-952-272-143-3
Kieli Språk Language		Koko teos / Hela verket / The work in full			fin
		Yhteenveto/Sammandrag/Summary			fin, en
		Taulukot/Tabeller/Tables			fin
		Kuvatekstit/Bildtexter/Captions			fin
Asiasanat Nyckelord Keywords		ilmastonmuutos, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sopeutuminen, BaltCiCA klimatförändring, anpassning till klimatförändringen, anpassning climate change, adaptation, adaptation to climate change
Lisätietoja Närmare upplysningar Further information		Jari Viinanen, puh./tel. (09) 310 31519 Sähköposti/e-post/e-mail: jari.viinanen@hel.fi/
Tilaukset Beställningar Distribution		Sähköposti/e-post/e-mail: ymk@hel.fi