Ilmastopolitiikkojen vaikutusten luokittelu

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi4769
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa

Kysymys

Millaista luokittelua pitäisi käyttää ilmastonmuutospolitiikojen toimenpiteiden tarkastelussa, jotta luokittelu auttaisi seuraamaan toimenpiteiden toteuttamista ja siten tavoitteiden saavuttamista? Tarkoituksena on nimenomaan toimenpiteiden vaikutusten tarkastelu.

Vastaus

Luokittelun ensisijainen tehtävä on edistää tavoitteiden saavuttamisen seurantaa eli auttaa näkemään, mihin mitattavissa olevaan tavoitteen osaan toimenpide liittyy ja miten osatavoite määrällisesti on saavutettu. Toissijaisena tavoitteena on luokitella asioita jollain havainnollisella ja käytännöllisellä tavalla. Ensisijaisen tehtävän onnistumista voi mitata sillä, onko olemassa jokin konkreettinen mittari, johon luokka voidaan kytkeä. Mittarit on lisätty luokan perään sulkuihin. Ilmastomittarin lisäksi toimenpiteeseen voi toki liittyä useita muitakin mittareita kuten toteutuskustannus (€) tai tasa-arvovaikutukset (ehkä laadullinen mittari?), mutta ensisijaista on pystyä käyttämään vähintään ilmastomittaria.

Jokaiselle toimenpiteelle annetaan erikseen toimijaluokka (kuka tekee) ja vaikutusluokka (mitä tapahtuu). Vaikutusluokkia voi olla useita.

Toimijaluokat

Toimijaluokat eli kuka varsinaisen toimenpiteen toteuttaa. Kaupungilla yleensä on yllyttävä rooli kaikissa asioissa, siksihän nämä toimenpiteet ovat kaupungin strategioissa mutta sitä ei kysytä nyt. (valitse yksi)

• Asukas
• Yritys
• Kaupunki (tarkkaan ottaen kaupunkiorganisaatio mutta käytämme lyhyempää muotoa helppoussyistä)
• Muu (jos tätä käytetään, toimija pitäisi yksilöidä, jotta tiedetään, kenen toimintaa seurataan)

Vaikutusluokat

Vaikutusluokat eli minkälaiseen vaikutukseen toimenpide kytkeytyy. Kaikki muut kuin toimijaluokat ovat vaikutusluokkia. Nämä luokat täsmentävät toimenpiteen aiheuttaman vaikutuksen ja tavoitteen suhdetta jollain määrällisellä mittarilla (näin ainakin pitäisi). Mittarin yksikkö (jos sellainen on) ja tarkentavia selityksiä on mainittu luokan nimen jälkeen.

Vaikutusluokkia voi yhteen toimenpiteeseen liittyä useitakin mutta ainakin yksi. Esimerkiksi jos toimenpide olisi esim. "siirrytään betonielementtikerrostalojen rakentamisesta massiivipuisten nollaenergiakerrostalojen rakentamiseen" se luokiteltaisiin kohtiin "kaukolämpö" koska rakennusalaa kohti kaukolämmön tarve vähenee ja "asuntohankinnat", koska betonin ja massiivipuun elinkaarivaikutukset ovat hyvin erilaiset. Jos taas toimenpide sisältää vain yhden elementin (vain energiatehokkaampaa tai vain elinkaariystävällisempää), se luokitellaan vain yhteen luokkaan.

Välittömien (Helsingin alueen) päästöjen hillintä

Luokat maataloudesta kaukolämpöön ovat hillinnän luokkia ja niitä mitataan ko. luokan kasvihuonekaasupäästöllä. Tässä tarkastellaan vain kaupungin alueella syntyviä välittömiä päästöjä. (Kuitenkin katso tarkennus sähkön osalta.)

• Maatalous (kton CO₂e/a) Tämä on niin pieni Helsingissä, että käytännössä jää laskennassa pois
• Jätehuolto (kton CO₂e/a)
• Teollisuus ja työkoneet (kton CO₂e/a) Asukkaan osalta ei kovin merkittävä (tarkoittaa asukkailla pienkoneita kuten ruohonleikkuria)
• Liikenne (kton CO₂e/a)
• Kulutussähkö (kton CO₂e/a) Poikkeuksellisesti sähköntuotannon päästöt tulkitaan välittömiksi päästöiksi vaikka ne syntyisivät kaupungin ulkopuolella olevassa voimalassa.
• Maalämpö (kton CO₂e/a) Sisältää ilmalämpöpumput
• Sähkölämmitys (kton CO₂e/a)
• Öljylämmitys (kton CO₂e/a)
• Kaukolämpö (kton CO₂e/a)
• Energiankulutus (kton CO₂e/a) Huom! Tämä on kaatoluokka sellaisille toimenpiteille, jotka liittyvät välittömiin päästöihin mutta ovat liian epämääräisiä että niihin voisi mielekkäästi käyttää täsmällisempiä avainsanoja.

Välillisten päästöjen hillintä (elinkaarivaikutukset)

Luokat asuntohankinnoista infrastruktuuriin ovat välillisiä hillintään liittyviä luokkia. Ne siis kuvastavat toimenpiteitä, jotka vaikuttava kasvihuonekaasupäästöihin kaupungin rajojen ulkopuolella. Niitä mitataan elinkaarivaikutusten avulla eli käytännössä hiilijalanjälkenä (yksikkönä kuitenkin sama kton CO₂e/a. Kaupungin hankinnat tulevat tänne. Kaikki tämän ryhmän luokat ovat hillintään liittyviä, ei sopeutumiseen.

• Asuntohankinnat (kton CO₂e/a) Sisältää vain asuntojen elinkaareen vaikuttavia asioita, ei välittömään energiankulutukseen liittyvää kuten lämmitystä tai sähkönkulutusta.
• Liikkumishankinnat (kton CO₂e/a) Sisältää mm. auton hankintaan liittyviä asioita muttei polttoaineen kulutukseen liittyviä.
• Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat (kton CO₂e/a) Tärkeä!
• Terveys ja koulutus (kton CO₂e/a) Esim. terveydenhuollon laitteiden ja lääkkeiden valmistuksen päästöt (muualla kuin Helsingissä) tai oppimateriaalin tuottamisen päästöt. Sairaala- ja koulurakentaminen ei tule tänne vaan kohtaan infrastruktuuri.
• Sekalaiset tavarat ja palvelut (kton CO₂e/a)
• Virkistys ja kulttuuri (kton CO₂e/a)
• Sisustus ja kodinhoito (kton CO₂e/a)
• Ravintolat ja hotellit (kton CO₂e/a)
• Vaatetus ja jalkineet (kton CO₂e/a)
• Alkoholijuomat ja tupakka (kton CO₂e/a)
• Tietoliikenne (kton CO₂e/a)
• Infrastruktuuri, hallinto ja maanpuolustus (kton CO₂e/a)
• Välilliset (kton CO₂e/a) Huom! Tämä on kaatoluokka toimenpiteille, jotka liittyvät välillisiin päästöihin mutta ovat liian epämääräisiä avainsanoitettavaksi täsmällisemmillä sanoilla.

Sopeutuminen

Luokat infrarakentamisesta läpileikkaaviin teemoihin ovat sopeutumiseen liittyviä luokkia. Tämä luokittelu perustuu teemoihin raportissa 11 2014 Helsingin ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiden priorisointi. Sopeutumisessa luokkien pitäisi kuvata, missä toimenpide käytännössä tapahtuu ja mihin "sektoriin" sillä pyritään vaikuttamaan. Näiden luokkien tavoitteita periaatteessa mitataan sitkeydellä eli resilienssillä, mutta resilienssin määrälliset mittarit ovat vasta kehitteillä. Nykyään sisältää kokoelman erilaisia ominaisuuksia kuten tärkeys, kiireellisyys (kuinka kiire toimenpiteellä on: esim. hulevesitulviin varautuminen on jo nyt akuutimpaa kuin lämpösaarekeilmiöön tai merivedenpinnan nousuun), joustavuus, muut hyödyt, hillintäteho. Keskustelua resilienssin mittaamisesta vaikutusarvioinnin avulla käydään sivulla Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: seuranta ja arviointi (tarkastelussa mm. kustannukset, sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset luontoon).

• Infrarakentaminen (?) Esim. tilavarauksen huomioiminen hulevesille ja lumelle kaavoituksessa, ilmastonkestävän energiaverkoston rakentaminen ja ylläpito (kaukolämpö, sähkö, jäähdytys), hulevesien luonnonmukainen hallinta.
• Talonrakentaminen (?)
• Viherympäristö (?)
• Terveys ja turvallisuus (?) Esim. helteisiin, vesistöjen rehevöitymiseen, globaaliin muuttoliikkeeseen jne. varautumista.
• Viestintä (?) Huom! Aikaisempi nimi Läpileikkaavat teemat. Esim. neuvonta, viestintä ja koulutus, tutkimus-/projekti- tai hanketarpeet, haavoittuvien ryhmien tarkastelu, sidosryhmien osallistaminen, jne.
• Sopeutuminen (?) Huom! Tämä on kaatoluokka toimille, jotka liittyvät sopeutumiseen mutta ovat liian epämääräisiä avainsanoitettavaksi täsmällisemmillä sanoilla.

Toissijaiset vaikutukset

Toissijaiset vaikutukset tarkoittavat toimenpiteiden vaikutuksia, jotka ovat muita kuin ilmastovaikutuksia, esimerkiksi terveyttä edistäviä tai haittaavia. Näitä voi syntyä esimerkiksi biopolttoaineiden pienpoltosta, jossa tavoitteena on vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä mutta toissijaisena vaikutuksena syntyy paljon pienhiukkasia ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja.

Tätä luokkaa ei ole käytetty hankkeessa Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta, mutta sitä tarvittaisiin.

• Terveysvaikutukset
• Talousvaikutukset
• Tasa-arvovaikutukset
• Maankäyttövaikutukset

Perustelut

Pohjana on tämä Sonjan luokittelu:

Hillinnän ja sopeutumisen luokat menevät neljään luokkaan. Luokat 1-3 sisältävät Helsingissä tapahtuvat suorat päästöt (energiankulutuksen kautta) ja sopeutumisen toimenpiteet. Luokka 4 sisältää epäsuorat päästöt (hyödykkeiden valmistuksen päästöt, jotka tapahtuvat muualla kuin Helsingissä). Maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä ei ole johdonmukaisesti otettu tarkasteluun, koska niille ei ole varsinaisia toimenpiteitä.

1. Asuminen

Hillintä:

• Jätehuolto
• Teollisuus ja työkoneet
• Liikenne
• Kulutussähkö
• Maalämpö
• Sähkölämmitys
• Öljylämmitys
• Kaukolämpö

Sopeutuminen:

• talonrakentaminen
• viherympäristö
• terveys ja turvallisuus
• läpileikkaavat teemat, jotka liittyvät asumiseen

2. Työpaikat (yritykset, yhteisöt ja valtion työpaikat huom. ei kaupunki)

Hillintä:

• Maatalous (huom. tämä on niin pieni Helsingissä, että käytännössä jää laskennassa pois)
• Jätehuolto
• Teollisuus ja työkoneet
• Liikenne
• Kulutussähkö
• Maalämpö
• Sähkölämmitys
• Öljylämmitys
• Kaukolämpö

Sopeutuminen:

• infrarakentaminen
• talonrakentaminen
• viherympäristö
• terveys ja turvallisuus
• läpileikkaavat teemat, jotka liittyvät työpaikkoihin

3. Julkinen (Hgin kaupunki)

Hillintä:

• Jätehuolto
• Teollisuus ja työkoneet
• Liikenne
• Kulutussähkö
• Maalämpö
• Sähkölämmitys
• Öljylämmitys
• Kaukolämpö

Sopeutuminen:

• talonrakentaminen
• infrarakentaminen
• viherympäristö
• terveys ja turvallisuus
• läpileikkaavat teemat, jotka liittyvät Hgin kaupungin toimintaan

4. Välilliset päästöt
Kaupungin hankinnat tulevat tänne.
Hillintä:

• Asunto (lämmitys, sähkö, kiinteistöpalvelut)
• Liikkuminen (auto, julkinen liikenne, lennot)
• Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat ----#: . tärkeä --Sonja-Maria Ignatius (keskustelu) 28. marraskuuta 2014 kello 09.41 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
• Terveys ja koulutus
• Sekalaiset tavarat ja palvelut
• Virkistys ja kulttuuri
• Sisustus ja kodinhoito
• Ravintolat ja hotellit
• Vaatetus ja jalkineet
• Alkoholijuomat ja tupakka
• Tietoliikenne
• Infrastruktuuri, hallinto ja maanpuolustus

Sopeutuminen:

• Sopeutumisen toimenpiteitä ei tule tänne luokkaan

Katso myös

Helsingin ilmastonmuutos -tiekartta

Helsingin strategiset energiatehokkuus- ja ilmastotavoitteet Helsingin kaupungin energiapoliittisia linjauksia Helsingin kaupungin strategiaohjelma 2013-2016 Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka Helsingin ohjelmalliset energiatehokkuus- ja ilmastotoimenpiteet ja -tavoitteet Helsingin hallintokuntien energiatehokkuus- ja ilmastotoimenpiteet ja -tavoitteet Hiilineutraali Helsinki 2035 Helsingin ilmastovahti ilmastovahdin toteuttaja Kausal oy Muuta: Ilmastopolitiikkojen vaikutusten luokittelu Teemasivu:Ilmastonmuutos Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: seuranta ja arviointi