Suomen hallitusohjelma 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 8. heinäkuuta 2011 kello 09.03 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset) (→‎Katso myös: lisätty linkki)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Suomen hallitusohjelma 2011 on avoimen arvioinnin periaatteilla toteutettu selvitys siitä, mitä Suomen hallitusohjelmaan pitäisi kirjata huhtikuun 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

Pääviesti
Kysymys:

Mitä Suomen hallitusohjelmaan pitäisi kirjata huhtikuun 2011 eduskuntavaalien jälkeen?

Vastaus:

Neuvottelutulos virallisesta hallitusohjelmasta julkaistiin 17.6.2011. Wikihallitusohjelman kehittäminen kuitenkin jatkuu. Mukana on yli 40 organisaation tavoitteet sekä yksittäisten kansalaisten tavoitteita. Tällä hetkellä työn alla on ohjelman yksityiskohtaisten tavoitteiden ja toiveiden hinnoittelu. Seuraava askel on budjetin määrittäminen ottaen huomioon kansalaisten arvot, wikihallitusohjelmassa esitetyt toiveet sekä kiinteät kustannukset (esim. paljonko nykylainsäädännön ja sopimusten puitteissa täytyy varata rahaa kansaneläkkeisiin).

Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan wikihallitusohjelman rakentamiseen. Hallitus tarvitsee ohjausta myös vaalien välillä, vaikka sillä onkin virallinen ohjelma tukenaan. Wikihallitusohjelmatyöstä ja budjetoinnista saadut kokemukset ovat tärkeitä demokratian kehittämisessä, ja viimeistään seuraavien eduskuntavaalien alla tietoa käytetään uuden hallitusohjelmaehdotuksen luomiseeen. Kirjautumalla Opasnetiin voit suoraan alkaa muokata wikihallitusohjelmaa. Yhteydenottoja varten löytyy sivun alaosasta sähköpostilinkki. Erityisesti apua tällä hetkellä kaivataan toiveiden ja tavoitteiden hinnoitteluun ja hinnoitteluperusteiden määrittämiseen.


Rajaus

Kysymys

Mitä Suomen hallitusohjelmaan pitäisi kirjata huhtikuun 2011 eduskuntavaalien jälkeen? Huomattavaa on, että kansainvälisen talouskriisin takia virallista hallitusohjelmaa jouduttaneen tarkistamaan budjettisyistä todennäköisesti vuosittain. Tästä syystä myös wikihallitusohjelma voi saavuttaa enemmän painoarvoa koko vaalikauden aikana. Se säilyy avoimesti ja helposti muokattavana, ja tarjoaa mahdollisuuden reagoida ketterästi muuttuneisiin reunaehtoihin.

Rajat

Hallitusohjelmaan kirjataan vain asioita, jotka ovat hallituksen tai eduskunnan vaikutusvallassa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Tätä arviointia voi kutsua myös varjohallitusohjelmaksi siinä mielessä, että tämä pyrkii samaan tavoitteeseen mutta ei ole virallinen hallitusneuvottelijan laatima ohjelma. Kuitenkin tavoitellaan sitä, että tähän ohjelmaan kirjatut asiat ja perustelut tulevat myös virallisen hallitusohjelman laatijoiden tietoon ja harkintaan, sekä niiden käyttöön jotka yrittävät vaikuttaa virallisen ohjelman sisältöön.

Toinen, menetelmällinen tavoite on osoittaa, että itseorganisoituva joukko pystyy tuottamaan hyödyllistä tietoa, jäsennyksiä ja suosituksia demokratian käyttöön.

Osallistujat

Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Sivujen muokkaamista varten on kuitenkin kirjauduttava.


Vastaus

Politiikkasuositukset on siirretty kukin oman aihealueensa sivulle. Tässä listataan vain aiheet ja mahdollisesti lyhyt päätelmä. Pääotsikoiden jaottelu noudattaa v. 2007 halllitusohjelman runkoa. Aihepiirejä ja väliotsikoita voi lisätä tarpeen mukaan.

Ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka

EU-politiikka

Hallituksen talousstrategia

Oikeuspolitiikka ja sisäinen turvallisuus

Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka

Maatalouspolitiikka

Liikenne- ja viestintäpolitiikka

Ilmasto- ja energiapolitiikka

Elinkeinopolitiikka

Hyvinvointipolitiikka

Ympäristöpolitiikka

Hallinnon kehittäminen

Muuta

  • Lisää aihepiirejä...

Perustelut

Alla on tiivistetty keskeistä informaatiota muutamista tärkeimmistä lähteistä ja luetteloitu niiden tekemiseen osallistuneita organisaatioita, joiden hallitusohjelmatavoitteet on koostettu Wikihallitusohjelmaan. Monia muitakin lähteitä on käytetty, ja niistä tietoa löytyy jokaiselta alasivulta erikseen. Yksittäiset käyttäjät voivat myös kirjailla tavoitteensa wikiin suoraan, joten ao. lista kattaa vain suurimmat organisatoriset kokonaisuudet.

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma on valtioneuvoston kanslian raportti lokakuulta 2010. [1] Siinä käsitellään seuraavia asioita: talouden kasvu ja tuottavuus; julkisen sektorin tuottavuus; työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta; ostovoima ja kilpailukyky; työurat; työttömyysvakuutusrahaston talous. KTT-ohjelma tukee kansallisen EU2020-ohjelman valmistelua. Alla on listattu Suomen EU2020-ohjelman kansalliset tavoitteet:

  • Työllisyysaste 20–64-vuotiaat: kansallinen tavoite 78 % (EU-tavoite 75%)
  • T&K: kansallinen tavoite vähintään 4 % BKT:sta (EU-tavoite 3%)
  • Kasvihuonepäästötavoite, uusiutuvien energiamuotojen osuuden tavoite ja energiatehokkuustavoite jo aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti.
  • Koulutus: varhain koulunsa keskeyttäneitä 18–24 v.: kansallinen tavoite korkeintaan 8 % (EU-tavoite 10 %), korkeakoulututkinnon suorittaneita 30–34 v.: kansallinen tavoite vähintään 42 % (EU-tavoite 40 %)
  • Köyhyys: STM valmistelee kansallisia tavoitteita

Lasten ja nuorten hallitusohjelma

Lasten ja nuorten hallitusohjelman ovat yhteistyössä laatineet seuraavat lasten ja nuorten järjestöt ja viranomaiset: Lapsiasiavaltuutettu, Kirkkohallitus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Nuori Suomi, Pelastakaa Lapset, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, Suomen Vanhempainliitto, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.

Helsingin Sanomat: hallitusohjelma 2011

Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta on kerätty seuraavien organisaatioden hallitusohjelmatavoitteet: Lukiolaisten liitto, SAK, Teollisuuden palkansaajat, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Veronmaksajien keskusliitto, Eetu, EK, Reumaliitto, Kansallisooppera, MTK, Vailla vakituista asuntoa ry, Etla, Kotus, Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto, Helsingin poliisin talousrikosyksikkö, Pam, Akava, Suomen Yrittäjät, Tanssitaiteilijoiden liitto, SYL, Kennellitto, Fortum, Omaishoitajat ja Läheiset -liitto.

Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkosto

Monikulttuurinen Lapsen etu -verkoston hallitusojelmatavoitteet ovat allekirjoittaneet seuraavat organisaatiot: Amnesty Internationalin Suomen osasto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, ETU ry - Edustajat turvapaikanhakijalapsille, Ihmisoikeusliitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Monika-Naiset liitto ry, Monikulttuuristen perheiden liitto ry, Pelastakaa Lapset ry, Pakolaisneuvonta ry, Plan Suomi Säätiö, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n lastensuojelujärjestöjen neuvotteluryhmä, Suomen Lähetysseura, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Suomen Pakolaisapu ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Somaliliitto ry, Suomen UNICEF ry, Väestöliitto ry, Yhteiset Lapsemme ry

Muut yhteisöt

Myös seuraavien organisaatioiden ja yhteisöjen tavoitteet löytyvät wikihallitusohjelmasta: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Elonkehä ry, Virtuaalinen Itämeripuolue (VIMP), Ihmisoikeusliitto, ...

Virallisiin hallitusneuvotteluihin 2011 osallistuneet organisaatiot

Hallitusohjelmaa laadittaessa kuultavana kävi 130 asiantuntijaa [2]. Alla olevassa listasta löytyvät organisaatiot, joiden edustajat olivat kuultavina:

Jatkuva läsnäolo-oikeus:
Akava, EK, Keskuskauppakamari, MTK, SAK, Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät ja STTK

Edustajan nimeämisoikeus, erilliskutsu:
Eläinsuojeluliitto Animalia, Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU, ETLA, Ihmisoikeusliitto, ITU-projekti Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa, Kirkkohallitus, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Metsäteollisuus, Perheyritysten liitto, Suomen Ammattikalastajien liitto, Suomen Rauhanliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Svenska Lantbruksproducenters Centralförbund, Teknologiateollisuus, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö sekä Veronmaksajat.

Kulunvalvontaan kirjatut:
SM, MTK, EK, ITELLA, VR, VM, SAK, Ahvenanmaa, Kiinteistöliitto, Luonnonsuojeluliitto, SDP, VN:n EU-sihteeristö, AKAVA, UM, VM, YM, Verohallitus, Keskuskauppakamari, Metsäteollisuus ry, OPH, Kuntaliitto, Borenius&Kemppinen, Suomen Yrittäjät, OKM, Metsähallitus, VATT, THL, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö, Kirkkohallitus, Kokoomus, KELA, Finanssialan keskusliitto, STM, Helsingin yliopisto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, STTK, ETLA, KD, Svenska Lantbruksproducenters Centralförbund, Opetusministeriö, Veronmaksajain Keskusliitto, PT, Suomen Pankki, MMM, Arkkipiispa, KEPA, Aalto-yliopisto, Kansallisarkisto, Teknologiateollisuus, Saamelaiskäräjät, TEM, Valvira, Tampereen yliopisto, LVM, Fimea, PLM, Suomen EU-edustusto, STKL, OM/Eläk., Liikennevirasto, PAU, Migri


Katso myös

Ota yhteyttä

Jos haluat ottaa yhteyttä Wikihallitusohjelman rakentajiin, klikkaa alla olevaa linkkiä (kirjaudu ensin Opasnetin käyttäjäksi). Voit esimerkiksi kysyä neuvoa siitä, millaista apua kaivataan erityisesti, tai vaikkapa wikin käytöstä. Voit myös esittää kritiikkiä ja korjauksia sähköpostitse tai merkitsemällä huomiosi suoraan wikitekstiin. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan itselleen sopivalla tavalla, eikä työhön tarvitse erikseen 'ilmoittautua', vaan wikiä voi suoraan alkaa muokkaamaan millä tahansa wikihallitusohjelmasivulla.


Viitteet

  1. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote.
  2. Hallitusneuvotteluissa kuullut etujärjestöjen edustajat ja asiantuntijat (YLE 1.7.2011)


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys