Johtaminen ja henkilöstö Suomessa
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Millaista johtamis- ja henkilöstöpolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Tulos
- Johtoa ja henkilöstöä on kannustettava tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen [1]
Saavutetuista tuottavuushyödyistä tulisi jonkin osan jäädä asianomaisen organisaation/yksikön käyttöön, esimerkiksi toimintaprosessien kehittämistyöhön. - Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto [1]
Kannustetaan tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoon ja tulospalkkausjärjestelmien kehittämiseen kaikissa henkilöstöryhmissä siten, että niissä huomioidaan yhtenä arviointitekijänä tuottavuuden paraneminen. Virka- ja työehtosopimuksissa sovittujen tuloksellisuuserien toteuttamisen tulee tukea tuloksellisuuden edistämistä kaikissa henkilöstöryhmissä. Tuottavuuden parantamiseksi edistetään uusien henkilöstörahastojen perustamista. Lisäksi tulisi kehittää henkilöstön sisäistä yrittäjyyttä ja kytkeä siihen kannustimia. - Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamista on kehitettävä vastaamaan organisaatioiden toiminnan uudenlaisiin vaatimuksiin [1]
Julkisen hallinnon organisaatioille suunnatussa johtamiskoulutuksessa tulee yhä enemmän ottaa huomioon organisaatioiden toiminnan uudenlaiset vaatimukset kuten joustavuus, innovointikyky ja henkilöstön ja johdon välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. - Kustannuustietoisuuden kehittäminen [1]
Johdon, henkilöstön ja asiakkaiden kustannustietoisuutta on vahvistettava muun muassa kehittämällä kustannuslaskentaa ja tilastointia, seuraamalla palvelujen yksikkökustannuksia ja lisäämällä kustannustietojen näkyvyyttä ja avoimuutta esimerkiksi internetin keinoin. - Henkilöstön liikkuvuuden edistäminen [1]
Henkilöstön liikkuvuutta on edistettävä kehittämällä järjestelmällisiä toimintamalleja ja hyödynnettävä olemassa olevia mahdollisuuksia henkilöstön liikkuvuuden edistämiseksi julkisen sektorin sisällä sekä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä, esim. urajärjestelmien, henkilöstövaihdon ja virastojen sisäisten työmarkkinoiden avulla. - Tuottavuustoimenpidesuunnittelussa otettava henkilöstö mukaan [1]
Tuottavuustoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista tulee käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalain ja –sopimusten edellyttämällä tavalla. Valtionhallinnossa tuottavuutta lisäävät toimenpiteet tulee suunnitella huomioimalla valtioneuvoston periaatepäätös muutostilanteiden henkilöstöpolitiikkaa koskevista linjauksista (VM 9/01/2006). - Käynnistetään julkisen sektorin innovaatioita, tuottavuutta ja työelämän laatua kehittävä ohjelma Tekesin toiminnan puitteissa [1]
Päämääränä on edistää innovaatioiden avulla julkisen sektorin organisaatioiden tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Kehittämisrahoitus organisoidaan siten, että otetaan huomioon julkisen sektorin työyhteisöjen erityispiirteet. Työssä hyödynnetään Innovatiiviset edelläkävijäkaupungit –ryhmän ja Kestävä tuottavuus -hankkeen (KeTu) tuloksia. - Diversiteetti Suomen väestöpohja muuttuu maahanmuuton seurauksena koko ajan monimuotoisemmaksi. [2] Tästä johtuen myös työntekijöiden diversiteetti kasvaa koko ajan, ja johtajien tulee osata johtaa yhä heterogeenisempää joukkoa työntekijöitä.
Taulukointi
| Obs | Nro | Ehdotus | Hinta |
|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Työntekijöiden kannustaminen työskentelyyn | 0 |
| 2 | 2 | Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto | 0 |
| 3 | 3 | Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamisen kehittäminen | 0.4 |
| 4 | 4 | Kustannustietoisuuden parantaminen | 0.25 |
| 5 | 5 | Henkilöstön liikkuvuuden lisääminen | |
| 6 | 6 | Tuottavuustoimenpidesuunnitelmat luodaan henkilöstön kanssa | |
| 7 | 7 | Innovaation, tuottavuuden ja työelämän laatua kehittävä ohjelma | |
| 8 | 8 | Henkilöstön monimuotoisuuden tuomat haasteet |
Perustelut
Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.
1. Käsite on liian epäselvä määriteltäväksi, mutta idean perusteella siitä ei tulisi kuluja valtiolle.
2. Idean mukaisesti valtiolta ei menisi tähän rahaa, ellei se tukisi heitä sijoituksilla.
3. Uudistetaan koulutusmenetelmiä ja lisätään yhteistyötä eri tasojen välillä. Hinta arvioitu.
4. Asetetaan 5 hengen ryhmä selvittämään ja julkaisemaan tietoa säännöllisin väliajoin tietyille sivuille. Sieltä pystyisi selvittämään miten työtteet yleensä kustannetaan. Yksi henkilö tulisi maksamaan valtiolle 50 000€ vuodessa.
Data
- Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
Riippuvuudet
- Ei määritelty.
Katso myös
Avainsanat
Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/tietoa_ja_linkkeja/tilastotietoa/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>