Vesiensuojelupolitiikka SHO 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 23. kesäkuuta 2011 kello 08.40 – tehnyt Vesigirppu (keskustelu | muokkaukset)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista vesiensuojelupolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Hallitus antaa tukensa kestävän maatalouden edistämistyöhön ja Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi [1]
    Ravinteiden kierrätys, luomutuotanto, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen huomioiminen sekä ympäristötoimenpiteillä saavutettavat ekosysteemipalvelut ovat hallituskaudella tehtävän maatalouspolitiikan tärkeitä teemoja ruuantuotannon säilyttämisen ohella. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2014. Jatkossa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulisi mahdollistaa alueellisten erityistarpeiden huomioiminen, muun muassa Itämeren suojelun edistämiseksi Itämeren rantavaltioissa.
  2. Maataloustukien tulee kannustaa viljelijöitä etsimään yhdessä parhaimpia ratkaisuja koko (Itämeren) valuma-alueelle. [1]
    Maaseudun kehittämiseen suunnatut tuet suunnitellaan siten, että toimenpiteet voidaan kohdentaa ympäristönsuojelun kannalta nykyistä tehokkaammin. Viljelijöiden tilakohtaista ympäristöneuvontaa lisätään tehokkaimpien toimenpiteiden löytämiseksi. Tämä edellyttää myös sitä, että eri viranomaisten hallussa olevat tietoaineistot saadaan yhteiskäyttöön ja tietojärjestelmät sovitetaan yhteensopiviksi. Uusien innovatiivisten menetelmien ja kannustavien ohjauskeinojen kehittämistä ja testausta on tuettava aktiivisesti, esimerkiksi erilaisten kokeiluhankkeiden kautta.
  3. Hallitus toimeenpanee valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat helmikuussa 2011 vahvistetun vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti [1]
    Eri hallinnonalojen budjeteissa varmistetaan rahoitus ja toimintaedellytykset vesienhoitosuunnitelmien toteutukselle ja seurannalle.
  4. Öljyntorjunnan ja turvallisen laivaliikenteen kehittäminen [1]
    Öljykuljetukset Suomenlahdella ovat kasvaneet ja ne tulevat edelleen kasvamaan. Vuonna 1995 Suomenlahdella kuljetettiin noin 20 miljoonaa tonnia öljyä, vuonna 2010 jo 155 miljoonaa tonnia ja ennuste vuodelle 2015 on 200-230 miljoonaa tonnia. Alueen öljyntorjuntavalmiutta on parannettu ja kalustovalmiuden kehittämistä tulee edelleen jatkaa. Yksityiskohtaisempi toimenpideluettelo on esitetty alla.
    1. Suomi tarvitsee kaksi suurta avomerikelpoista öljyntorjunta-alusta lisää
      Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva/öljyntorjunta-aluksen rahoitus on turvattava sekä annettava tilausvaltuus toiselle vastaavalle alukselle. Olemassa olevia, vanhenevia öljyntorjunta-aluksiamme peruskorjaamalla saadaan niiden käyttöikää pidennettyä huomattavasti. Suomi tarvitsee lisää avomerikelpoista öljyntorjuntakalustoa.
    2. Jotta Suomen valtion ja pelastustoimen öljyntorjuntavalmiutta voidaan jatkossakin kehittää määrätietoisesti, tulee korotetun öljysuojamaksun perimistä jatkaa
    3. Suomen tulee jatkaa kansainvälistä yhteistyötä Venäjän ja Viron öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi
      Kasvavien öljykuljetusten riskeihin varautuminen on kaikkien Itämeren ympärysvaltioiden vastuulla.
    4. Suomenlahden alueella tulisi sopia Pohjanlahden kaltaisesta kansainvälisestä jäänmurtoyhteistyöstä Rantavaltioiden yhteistoimin varmistettaisiin, että alukset eivät joudu odottamaan ajelehtivassa jääkentässä murtaja-apua ja näin osaltaan parannettaisiin talvimerenkulun turvallisuutta ja tehokkuutta.
    5. Saariston väylien merenkulun turvallisuutta tulisi edelleen parantaa
      Tätä tavoitetta voidaan edistää mm. ottamalla käyttöön virtausvaroitusjärjestelmä vaarallisen voimakkaan virtaaman alueille
    6. Liikenneturvallisuuden takaamiseksi merellä on oltava asianmukaiset tiedonvälitys- ja seurantayhteydet aluksien sekä rannikkovaltioiden viranomaisten välillä
      Hyvä tiedonkulku on avainasemassa kun puhutaan meriturvallisuudesta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisystä. Päävastuu meriliikenteestä ja sen sujuvuudesta rannikkoväylillä ja sisääntuloreiteillä on VTS-asemilla (Vessel Traffic Service), jotka lähettävät maista käsin tietoja aluksille ja toimivat valvovana osapuolena. VTS-asemilla työskentelevät alusliikenneohjaajat tuottavat ja pitävät yllä reaaliaikaista liikennetilannekuvaa yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Suomenlahdella on lisäksi oma ilmoittautumisjärjestelmä GOFREP (Gulf of Finland Reporting System), joka on alueelle saapuville aluksille pakollinen ja otettiin käyttöön vuonna 2004. Järjestelmä on Suomen, Venäjän ja Viron yhteinen.
    7. On edistettävä yhtenäistetyn ja modernin alusohjaus- ja informaatiojärjestelmän toteuttamista koko Itämeren alueelle kehittämällä jo olemassa olevia järjestelmiä
      Tavoitteena tulee olla, että onnettomuustilanteessa kaikissa Itämeren VTS-keskuksissa toimittaisiin samoilla käytännöillä, yhteisellä kielellä ja yhteensopivilla järjestelmillä. Olisi suotavaa, että alukset voisivat ilmoittautua Itämerelle saapuessaan vain kerran (tällä hetkellä ilmoittautumispaikkoja ja käytäntöjä monia), tämä poistaisi turhaa ja häiritsevää radioliikennettä, joka vie miehistöltä huomiota muista tehtävistä. Samankaltainen tavoite on esitetty monissa Itämeren valtioiden Itämeri-suunnitelmissa ja sekä EU:n uudessa Itämeri-strategiassa.
  5. Yhdyskuntajätevesien typenpoisto [1]
    Hallituksen tavoitteena tulee olla, että Saaristomeren alueella yhdyskuntajätevesien typenpoiston teho nousee 90 prosenttiin kaikissa yli 10 000 asukasvastineluvun laitoksissa.
  6. Vaaralliset aineet jätevesissä ja kaukokulkeumissa [1]
    Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa laajassa kansainvälisessä vaarallisiin aineisiin liittyvässä tutkimusohjelmassa puhdistetut kunnalliset jätevedet ovat osoittautuneet yhdeksi merkittävimmistä pistemäisistä päästölähteistä, joiden kautta Itämereen päätyy ympäristölle vaarallisia aineita. Jätevesien on todettu olevan eliöille akuutisti ja kroonisesti (vaikuttavat mm. eliöiden lisääntymiseen ja perimään) myrkyllisiä. Toisen merkittävän vaarallisten aineiden kulkeutumisreitin Itämereen muodostavat ilman kautta tapahtuvat kaukokulkeumat.
    1. Itämereen laskettavien jätevesien haitallisuutta on pienenettävä
      Hallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla Itämereen laskettavien jätevesien myrkyllisyyttä, hormonaalisia vaikutuksia ja muita biologisia haittavaikutuksia tutkitaan laajemmin meriympäristössä. Tarvittaessa tulee lisätä ekotoksisuustestit jätevesiä Itämereen laskevien toiminnanharjoittajien lupaehtoihin, ja vaarallisten jätevesien laskemista Itämereen on rajoitettava.
    2. Vaarallisten aineiden valvontaa on tehostettava ja niiden tuontia rajoitettava
      Jätevesien myrkyllisyyden vähentäminen edellyttää hallitukselta resurssien suuntaamista toimiin, joilla voidaan tehostaa jo kiellettyjen vaarallisten aineiden valvontaa maahantuotavissa tuotteissa, tunnistaa uusia vaarallisia aineita ja ryhtyä aktiivisesti niitä rajoittaviin toimiin sekä tehostaa nykyisten kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden toimintaa. Resursseja tulee varata myös aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön maiden rajat ylittävien vaarallisten aineiden kulkeumien vähentämiseksi sekä toimiin polttoprosessien (mukaan lukien liikenne) sivutuotteina syntyvien yhdisteiden vähentämiseksi.
  7. Itämeren tilan seurantajärjestelmä on päivitettävä meristrategiadirektiivin mukaiseksi [1]
    Suojelutoimenpiteiden järkevä ja kustannustehokas suuntaaminen edellyttää Itämeren tilan seurantaa ja sen kehityksen ennakointia. Seuraavalla hallituskaudella Itämeren tilan seurantajärjestelmä tulee päivittää vastaamaan kustannustehokkaalla tavalla meristrategiadirektiivin ja Itämeren suojelusopimuksen edellyttämiä uusia vaatimuksia. Kustannustehokkuuden ja seurantatiedon laadun parantamiseksi kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä tulee vahvistaa ja uusia teknologioita hyödyntää tehokkaasti.
Ero sivun ”Vesiensuojelupolitiikka SHO 2011” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Hallituksen tuki maataloutouden edistämiseen ja Itämeren parantamiseksimäärittelemätön
22Maataloustuet kannustamassa viljelijöitä parhaimpia ratkaisuja kohti-100
33Hallitus toimeenpanee vesienhoitosuunnitelmat toteutusohjelman mukaisestimäärittelemätön
44Turvallisen laivaliikenteen & öljyntorjunnan kehittäminen-360
55Typenpoisto yhdyskuntajätevesissä-5
6Vaaralliset aineet kaukokulkeumissa ja jätevesissämäärittelemätön
77Itämeren seurantajärjestelmän päivitysmäärittelemätön

Perustelut

  1. Kohta koostuu niin useasta eri alueesta, jonka takia hinta määrittelemätön
  2. Maataloustuet ovat Suomessa noin 4mrd/€/vuosi ja koska halutaan vain sijoittaa rahoja eri paikkoihin luultavasti 100milj lisäbudjetti riittää. [1]
  3. Hintaa on vaikea määritellä, koska halutaan vain toimeenpanna vesienhoitosuunnitelmat.
  4. Koska avomerialukset maksavat 50-60milj/kpl + öljynsuojamaksu on 1.50€/tonni ja suomessa kuljetettiin vuonna 2010 155milj tonnia, joten 2011 luultavasti lähelle 165milj tonnia joten hinnaksi tulee 50-60milj*2 + 1.50€*165*milj eli suurinpiirtein 360milj €
  5. Käyttökustannukset ovat melko pienet, mutta lämpötilan pitää olla vähintään 12 astetta.
  6. Keinot joilla voimme vähentää jätevesien menemistä mereen ovat lukuiset ja hintaa on vaikea määritellä, koska jokainen voi mahdollisesti tehdä osaltaan jotain asian hyväksi. Lisäksi Tarvitsee ihmisten kouluttamista ja riippuu tuon ihmisen palkasta ja kuinka monta on tarve palkata
  7. Riippuu pitkälti siitä paljonko tehdään yhteistyötä muiden maiden kanssa ja paljonko Suomen itse pitäisi pistää rahaa kyseiseen asiaan.

Data

  • Virtuaalinen Itämeripuolue [1] on Baltic Sea Action Group:n aloitteesta perustettu 32 kansanedustajan virtuaalinen yhteenliittymä, jonka keskustelujen perusteelta on muodostettua lista hallitusohjelmavaateita. Sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja ovat olleet moderoimassa mm. SYKE:n asiantuntijat.

Riippuvuudet

Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys