Ihmisoikeuspolitiikka SHO 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 14. kesäkuuta 2011 kello 10.19 – tehnyt Aino (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

AINON




Rajaus

Millaista ihmisoikeuspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

  1. Hallituksen on sitouduttava kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman laatimiseen [1]
  2. Hallituksen on sitouduttava uudistamaan yhdenvertaisuuslaki [1]
  3. Hallituksen on sitouduttava saamelaisten maaoikeuskysymysten selkeään ratkaisuun alkuperäiskansaoikeuksia kunnioittavalla tavalla [1]
    Hallituksen on sitouduttava sekä Pohjoismaisen saamelaissopimuksen että ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen nro 169 ratifioimiseen.
  4. Hallituksen on joudutettava ihmisoikeussopimusten ratifiointia [1]
    Hallituksen on ohjelmassaan sitouduttava pikaisiin toimiin jo valmisteilla olevien ihmisoikeuksia koskevien sopimusten ratifiointien kiirehtimiseksi, valmistelun aloittamiseksi tai jatkamiseksi sekä sopimusvaraumien poistamiseksi.
  5. Selvitetään mahdollisuus siirtää yksintulleiden turvapaikanhakijalasten vastaanotto sosiaalitoimen vastuulle ja siten rinnastaa se lastensuojelun sijaishuoltoon [2]
    Lapsen oikeuksien sopimus suojaa ilman huoltajaa tulleita lapsia riippumatta siitä, että he ovat vieraassa maassa vailla oleskelulupaa. Näitä lapsia tulee kohdella ensisijaisesti suojelua tarvitsevina lapsina. Kun heidät majoitetaan odottamaan päätöstä turvapaikka- tai oleskelulupahakemukseensa, tulee noudattaa lastensuojelulain periaatteita ja määräyksiä.
    Monet yksintulleista turvapaikanhakijalapsista ovat vakavasti traumatisoituneita. Helsingin Diakonissalaitoksen selvityksen mukaan lähes kolmasosa Suomeen saapuneista pakolais- ja turvapaikanhakijalapsista ja – nuorista on vaikeasti traumatisoituneita tai havaittavasti oireilevia. Selvityksessä korostetaan, että erityisesti yksintulleet turvapaikanhakijalapset tarvitsevat paremmin tuettua asumista, jota tavalliset vastaanottokeskukset eivät pysty tarjoamaan.
    Lastensuojelulain henki ei toteudu turvapaikanhakijoiden vastaanotossa. Kotouttamislakia uudistettaessa oli esillä ajatus, että lasten vastaanotto voitaisiin eriyttää aikuisten vastaanotosta ja siirtää kunnille tai jopa lastensuojeluviranomaisten vastuulle, kuten Norjassa on tehty.
    Vastaanottolakia valmistelevassa työryhmässä esitettiin, että asiaa ryhdytään selvittämään ja valmistelemaan sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöllä. Hallituksen esityksessä todetaan, että asia jää erillisen hankkeen selvitettäväksi. Selvitystyöryhmä onkin asetettava viipymättä. Monikulttuurisen Lapsen Etu -verkoston laaja asiantuntemus olisi työryhmän käytettävissä.
  6. Lapsella on oltava oikeus nopeaan ja oikeudenmukaiseen perheenyhdistämiseen [2]
    Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Useimmat Suomeen tulevat turvapaikanhakijalapset ovat suojelun tarpeessa ja heillä on oikeus perheenyhdistämiseen. Prosessi on kuitenkin pitkä ja raskas. Perheenyhdistämiskäytäntöjä on viime vuosina kiristetty siten, että lapsen oikeus perheeseen ei aina käytännössä toteudu.
    Ulkomaalaislakia on tiukennettu mm. siten, että perheenkokoajan on oltava alaikäinen sinä päivänä, jolloin perheenjäsenen oleskelulupahakemus ratkaistaan. Aiemmin edellytettiin, että perheenkokoaja on alle 18-vuotias hakemuksen jättöpäivänä. Monesti alaikäinen ehtii täyttää 18 vuotta, koska perhesidehakemusten käsittely kestää usein vuosia, vaikka lain mukaan hakemus pitäisi ratkaista yhdeksässä kuukaudessa. Siten oikeus perheenyhdistämiseen voidaan menettää hakijasta riippumattomasta syystä, viranomaismenettelyn viivästymisen takia.
    Toinen tiukennus on se, että uuden kotouttamislain mukaan oleskeluluvan saaneiden perheenjäsenten matkoja Suomeen ei enää korvata. Maahanmuuttovirasto on esimerkiksi kieltäytynyt maksamasta alaikäisen yksintulleen perheenjäsenten matkoja. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei myönteisen perheenyhdistämispäätöksen saanut lapsi saa perhettään Suomeen, koska hänellä tai perheellä ei ole varaa matkoihin.
    Eduskunnan hallintovaliokunta on ehdottanut toimeentuloedellytysten laajentamista koskemaan myös suojeluperustaisen oleskeluluvan saaneiden perheenyhdistämistä (HaVL 40/2010). Kuitenkin useimmissa EU-maissa pakolaisten tai toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämiselle ei ole asetettu toimeentulo-, asunto- tai kotoutumisedellytyksiä. Erityisen tärkeää on rajata yksintulleet lapset vaatimusten ja edellytysten ulkopuolelle. Alaikäiseltä ei voi edellyttää toimeentuloa, joka riittäisi perheen elättämiseen.
    YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen ja hänen vanhempansa joutuessa eri valtioihin on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä (artikla 10). Myös lapsen oikeus vanhempiin on kirjattu sopimukseen (artikla 9).
    Lapsi tarvitsee oman perheensä tukea, erityisesti kasvaessaan vieraassa maassa ja kulttuurissa. Oleskeluluvan saaneen lapsen oikeutta perheenyhdistämiseen ei tule enää vaikeuttaa. Sen sijaan perheenyhdistämisprosessia tulee nopeuttaa. Viime hallituskaudella tehtyjen muutosten vaikutuksia lasten asemaan tulee seurata ennen kuin uusia muutoksia ryhdytään valmistelemaan.
  7. Turvapaikanhakijalasten on päästävä peruskouluun [2]
    Perusopetuslain 25 §:n mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Lain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella vakinaisesti asuville oppivelvollisuusikäisille. Lain 5 § mukaan kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille. Joissakin kunnissa tätä on tulkittu niin, ettei kunnilla ole velvollisuutta järjestää perusopetusta turvapaikanhakijalapsille.
    Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkosto katsoo tämän olevan perustuslain vastaista, sillä perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Suomi on velvoitettu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella antamaan perusasteen opetusta ilmaiseksi kaikille sen lainkäyttövallan alaisille lapsille. EU:n vastaanottodirektiivin mukaan turvapaikanhakijalapsille on annettava mahdollisuus käydä koulua vastaavin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille. Vastaanottokeskuksissa annettava opetus, joka on usein vain muutama tunti päivässä, ei vastaa näitä edellytyksiä.
    Perustuslakivaliokunta huomautti lausunnossaan (PeVL 59/2010 vp - HE 266/2010 vp), että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Kysymyksessä on kaikille kuuluva subjektiivinen oikeus, joka valiokunnan mielestä kattaa myös kansainvälistä suojelua hakevat lapset. Valiokunta piti erittäin tärkeänä, että turvapaikanhakijalasten oikeus maksuttomaan perusopetukseen turvataan lainsäädännössä mahdollisimman nopeasti. Myös hallintovaliokunta piti tärkeänä selvittää (HaVM 38/2010 vp - HE 266/2010 vp), miten kansainvälistä suojelua hakevien lasten oikeus maksuttomaan perusopetukseen turvattaisiin perusopetuslaissa.
    Useissa EU-maissa turvapaikanhakijalapsilla on yhtäläinen oikeus käydä peruskoulua kuin muilla lapsilla. Esimerkiksi Ruotsissa lainsäädäntö lähtee siitä, että kaikki lapset ovat samanarvoisia ja heillä on samat oikeudet mm. koulunkäyntiin.
    Turvapaikanhakijalapsia tulee kohdella ensisijaisesti lapsina, joilla on tasavertaiset oikeudet saada perusopetusta. Opetukseen osallistuminen on lastensuojelulain mukaisesti ennalta ehkäisevää lastensuojelua.
    Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkosto vetoaa, että turvapaikanhakijalapsille taataan oikeus kunnan järjestämään perusopetukseen ja siihen valmistavaan opetukseen. Vastaanottokeskusten kuntien on sitouduttava järjestämään riittävästi perusopetusta ja valmistavaa opetusta myös 17 vuotta täyttäneille nuorille. Valtion tulee korvata erikseen kunnalle turvapaikanhakijalasten koulunkäynnistä aiheutuvat kulut.
  8. Alaikäisten yksintulleiden säilöönotto on kiellettävä [2]
    Turvapaikanhakijoiden säilöön ottaminen on toimenpiteenä äärimmäinen, koska he eivät ole syyllistyneet mihinkään rikokseen. Säilöönottoa tulee välttää ja siihen tulee turvautua vain erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa, ja silloinkin on noudatettava kansainvälisiä ohjeita.
    Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto on kiellettävä lailla. Lapsiperheiden säilöönottoa on vältettävä viimeiseen asti. Säilöönottoyksikkö ei ole lapsille tarkoitettu kodinomainen ympäristö. Siellä aikuiset, myös karkotusta odottavat, ja lapset ovat samoissa tiloissa.
  9. Alaikäisiä ei tule palauttaa epäinhimillisiin olosuhteisiin esimerkiksi Italiaan eikä Maltalle Dublin-asetuksen perusteella [2]
    Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkosto vaatii, ettei alaikäisiä yksin tulleita saa palauttaa toiseen EU-maahan turvapaikkamenettelyyn, mikäli se johtaa epäinhimilliseen tilanteeseen lapsen kannalta. Eräissä EU:n jäsenmaissa olosuhteiden ja turvapaikkamenettelyn on todettu rikkovan Euroopan ihmisoikeussopimusta. Esimerkiksi Kreikkaan ei ole palautettu turvapaikanhakijoita tammikuun 2011 jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi palauttamisten olevan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista. Turvapaikanhakijoiden huonosta kohtelusta on laajasti raportoitu esimerkiksi myös Italialta ja Maltalta.
    Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla Dublin-järjestelmä aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä. Suomen tulisikin ottaa nopeasti käsittelyyn niiden alaikäisten turvapaikkahakemukset, jotka ovat olleet Suomessa jopa useamman vuoden ja joiden asiassa Helsingin hallinto-oikeus tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kieltänyt käännyttämisen, mutta joiden turvapaikkahakemus on edelleen lopullisesti ratkaisematta.


Perustelut

Data

  • Ihmisoikeusliiton [1] hallitusohjelmatavoitteet.
  • Monikulttuurinen Lapsen etu -verkosto [2] koostuu seuraavista organisaatioista: Amnesty Internationalin Suomen osasto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry, ETU ry - Edustajat turvapaikanhakijalapsille, Ihmisoikeusliitto ry, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Monika-Naiset liitto ry, Monikulttuuristen perheiden liitto ry, Pelastakaa Lapset ry, Pakolaisneuvonta ry, Plan Suomi Säätiö, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n lastensuojelujärjestöjen neuvotteluryhmä, Suomen Lähetysseura, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Suomen Pakolaisapu ry, Suomen Punainen Risti, Suomen Somaliliitto ry, Suomen UNICEF ry, Väestöliitto ry, Yhteiset Lapsemme ry

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Ihmisoikeusliiton hallitusohjelmatavoitteet
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 Monikulttuurinen Lapsen Etu -verkoston hallitusohjelmatavoitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ihmisoikeuspolitiikka_SHO_2011&oldid=6859”