Yrityspolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 20. maaliskuuta 2011 kello 12.50 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (ensimmäinen luonnos Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman pohjalta)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista yrityspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

17. Tarvitaan pitkän aikavälin kasvuyrittäjyysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä kasvuhakuisten yritysten määrää ja houkutella investointeja. Kasvuhakuisille yrityksille tukea antavaa rahoitusja neuvontaverkostoa selkeytetään. Kasvua tuetaan sekä yritys- että yksilötasolla muun muassa kilpailukykyisellä verotuksella. Erityisesti osaamisintensiivisten palvelujen kasvumahdollisuuksia on parannettava. [1]

18. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen on nostettava strategiseksi valinnaksi, jonka edistämistä on tuettava määrätietoisilla ja koordinoiduilla toimilla hyödyntäen julkisen sektorin osaamiseen ja innovaatiotoiminnan kannustamiseen liittyviä instrumentteja.

19. Energiapäätösten toteutuminen on varmistettava, tavoitteena edelleen kohtuuhintainen energia. Energiantuotannossa tavoitteena tulee olla se, että energia luo uutta kasvua. Uusiutuvien energialähteiden tuen on oltava kustannustehokasta. Energiatehokkuutta on parannettava kattavasti muun muassa toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan ehdotukset.

20. Uusien kaivosten perustaminen edellyttää toimivaa lainsäädäntöä ja infrastruktuuri-investointeja.

21. ICT:tä ja tietoyhteiskuntakehitystä on hyödynnettävä tuottavuuden nostamisessa.

a) Sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja toimintojen digitalisointia on nopeutettava koko yhteiskunnassa. Helppokäyttöinen, turvallinen ja käyttövarma sähköinen tunnistautumisjärjestelmä on rakennettava. Nämä ovat merkittäviä keinoja toimintojen tehostamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja ekologisesti kestävän kasvun lisäämiseen. Valtiovallan tulee edistää pk-yritysten kykyä digitalisoida liiketoimintaansa.

b) Suomen on tuettava EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomista ja joudutettava omia kansallisia ratkaisuja.

c) Digitaaliseen toimintaympäristöön siirtyminen vaatii aineettomien oikeuksien lainsäädännön, erityisesti tekijänoikeuslainsäädännön, uudistamista. Toimivalla lainsäädännöllä luodaan edellytyksiä uusille innovaatioille ja pohja digitaalisen talouden investoinneille.

d) Valtiovallan on pyrittävä teknologiariippumattoman lainsäädännön kehittämiseen. Lainsäädännön ei pidä ottaa kantaa eri teknologioihin edistäessään tietoyhteiskunnan kehittämistä. Julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä strategisena valintana pitää olla avointen rajapintojen hyödyntäminen.

e) Hallituksen on panostettava ”vihreän ICT:n” kehittämiseen. On kehitettävä uusia ohjaus- ja kannustinkeinoja energiakulutuksen vähentämiseksi älykkään ohjauksen avulla.


22. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tarvitsevat työssään tukea ja asiantuntemusta alueiden kehittämiseen osallistuvilta toimijoilta, paikallisilta työelämän osapuolilta sekä valtion edustajilta. Kaikkiin ELY-keskuksiin tulisi perustaa neuvottelukunta, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on käsitellä toiminnan kannalta strategisia asioita, mm. seurata työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa. Neuvottelukunnan tai sen jaoston tehtävänä on myös ennakoida alueen työvoima- ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotuksia ja seurata alueen ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutumista. Kaikkien ELY-keskusten alueella työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimii TE-toimikuntia, joiden tehtävänä on seurata ja ennakoida työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja suunnitella muutosten johdosta tarvittavia toimenpiteitä ja näin edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden paranemista.

Perustelut

Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Yrityspolitiikka_Suomessa&oldid=5653”