Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2233
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2233}}

Rajaus

Millaista organisaatiorakenteiden ja niiden ohjauspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

34. Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti. Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen, ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet. Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin. ^[1]

35. Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä organisaatiorakenne. On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.

36. Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä. Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.

37. Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää. Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.

38. Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen ja hallinnon tasojen. Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.

39. Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla. Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Perustelut

Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.

Data

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. ^[1] Wikistetty versio

Riippuvuudet

Ei määritelty.

Katso myös

Suomen hallitusohjelma 2011

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

↑ ^1,0 ^1,1 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

**Suomen hallitusohjelma 2011**
Osat: Kehitysyhteistyö \| Pelastustoimi \| Maanpuolustus \| Vakausrahastot \| Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa \| Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa \| Veropolitiikka Suomessa \| Talousrikosten torjunta \| Ihmisoikeuspolitiikka \| Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa \| Koulutuspolitiikka Suomessa \| Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka \| Maatalous \| Elintarvikepolitiikka \| Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa \| Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa \| Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa \| Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa \| Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa \| Energiapolitiikka \| Ilmastopolitiikka \| Aluepolitiikka \| Kuntareformi \| Yrityspolitiikka Suomessa \| Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa \| Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa \| Johtaminen ja henkilöstö Suomessa \| Työvoimapolitiikka Suomessa \| Sosiaali- ja terveyspolitiikka \| Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa \| Eläkepolitiikka \| Lapset ja nuoret \| Luonto ja yhteiskunta \| Vesiensuojelupolitiikka \| Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa \| Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa \| Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa \| Demokratiakehitys

[kttohjelma-1] 1,0 ^1,1 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

[1]