Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 20. maaliskuuta 2011 kello 12.47 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (ensimmäinen luonnos Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman pohjalta)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista sosiaaliturva- ja työmarkkinapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

76. Sosiaaliturvajärjestelmässä olevia kannustinloukkuja tulee purkaa. Asumismenojen kattamiseksi suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jolloin kannustimet työllistymiseen heikkenevät. Tässä yhteydessä toimeentuloturva- ja kannustinnäkökulman yhteensovittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna on esitetty julkisesti tuetun asuntokannan kohdentamista aiempaa enemmän pidemmän aikaa toimeentulotuen piirissä oleville. [1]

77. Työttömyysturvajärjestelmää tulee uudistaa selkeämpään ja aktivoivampaan suuntaan. Järjestelmää on mahdollista tehdä aktivoivammaksi. Työttömyysturvaa ja työnhaun velvoittavuutta koskevien muutosten tarpeellisuutta on mahdollista arvoida siinä vaiheessa, kun hiljattain tehtyjen uudistusten vaikutuksista on tietoa. Työnhaun aktivoinnin ja toimeentulon turvaamisen näkökulmasta on pyrittävä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja toimivuuteen muiltakin osin.

78. Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen. Sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittu asiakokonaisuus tulee uudelleenkäsittelyyn vuonna 2011. Työelämän katkosten vaikutukset työllisyysasteeseen ja työuriin

79. Ryhmässä on ollut esillä tarve pyrkiä vähentämään työelämän katkosten negatiivisia vaikutuksia työuriin. Tässä yhteydessä ryhmä toteaa, että yleisenä tavoitteena olisi pitkien katkosten lyhentäminen. Alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyysasteen nostamiseksi ryhmä ehdottaa, että osaaikatyön mahdollisuuksia alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmille tulisi parantaa ja edistää tätä tukevien lastenpäivähoitojärjestelyiden käyttöä.

80. Työllisyysasteen korottamiseksi työikäisen väestön työkykyä tulee tukea Ahtelan työryhmän ehdotuksien mukaisesti.

Perustelut

Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys