Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Millaista työttömyysvakuutusrahastopolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Tulos
86. Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahastossa on suhdannepuskuri. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäiskokoa ehdotetaan suurennettavaksi. Suhdannepuskurin enimmäismäärä korotettaisiin 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaavasta määrästä 5,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi. Samalla todettaisiin selvästi, ettei maksuja saa vahvistaa niin korkeiksi tai alhaisiksi, että maksuja määrättäessä käytettävissä olevien valtiovarainministeriön arvioiden mukaan puskurin enimmäismäärä ylittyisi. Työttömyysvakuutusmaksujen vakaan maksukehityksen turvaamiseksi olisi kuitenkin mahdollista kerran kolmen vuoden aikana vahvistaa maksut sellaisiksi, että ne ennusteiden mukaan johtaisivat puskurin ylittymiseen. [1]
87. Suhdannepuskurin määritelmää muutettaisiin myös siten, että puskurin käyttöä koskevat periaatteet selkiytyisivät. Suhdannepuskurin käyttö olisi laissa olevien rajoitusten sisällä työttömyysvakuutusrahaston harkittavissa. Suhdannepuskurin tavoitteena on turvata maksujen vakautta ja työttömyysetuuksien rahoitusta. Työttömyysvakuutusmaksuja koskevien hakemusten tulisi perustua tähän tavoitteeseen. Suhdannepuskurissa olevia varoja ja velkoja käsiteltäisiin samalla tavalla. Velan määrä voisi ylittää puskurin enimmäismäärän, jos maksuja määrättäessä käytettävissä olleiden valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan velan määrä on ennustettu enintään puskurin enimmäismäärän suuruiseksi.
88. Työttömyysvakuutusrahaston menot rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla sekä niistä saatavilla sijoitustoiminnan tuotoilla ja tarvittaessa lainanotolla. Työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin rajat, joiden sisällä työttömyysvakuutusmaksun määrästä voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella. Esityksessä ehdotetaan, että jos palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja työnantajan keskimääräisen maksun yhteismäärä alittaisi 1,50 prosenttia tai ylittäisi 3,30 prosenttia, maksuprosentista olisi säädettävä lailla.
89. Esityksessä ehdotetaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun vähimmäismäärän sääntelyä yksinkertaistettavaksi säätämällä se 0,10 prosentiksi.
90. Lisäksi ehdotetaan, että lain 4 a § muutettavaksi siten, ettei lisäpäivien rahoitusosuuksia muutettaisi vuosille 2011–2014.
Perustelut
Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.
Työurien pidentämisen tähtäävät toimet voidaan jakaa kahteen ryhmään: työelämän kehittämistä ja eläkejärjestelmien kehittämistä koskeviin toimiin. Työelämän kehittämistä on valmistellut työelämäryhmän (ns. Ahtelan työryhmä) työn pohjalta kolmikantaiset ryhmät sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. [1]
Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät 5.5.2010 laajentaa eläkejärjestelmien kehittämistä koskevan valmistelun tehtäväasettelua. Elinaikaodotteen ennakoitua nopeampi kasvu on johtamassa eläkkeiden alentumiseen huomattavasti enemmän kuin vuoden 2005 eläkeuudistusta tehtäessä arvioitiin, mikäli työurat eivät vastaavasti pitene. Tällä on kielteinen vaikutus eläkkeiden ostovoimaan ja verotuloihin.
Lisäksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt totesivat, että julkisen talouden kestävyysvajeen hallinnan kannalta työurakysymyksillä on keskeinen merkitys verojen, menojen ja talouden tuottavuuden parantamisen ja kasvun nopeuttamisen rinnalla. Osapuolet ymmärtävät, että ryhdyttäessä laman jälkeisiin tasapainottamistoimiin tullaan tarvitsemaan kaikkia näitä tekijöitä julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi.
Työuraa käsittelevän työryhmän tavoitteeksi työeläkejärjestelmää uudistettaessa asetettiin tämän pohjalta kolme tavoitetta:
- Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän.
- Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä.
- Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat.
Työura-ryhmän tehtävänä on määrittää uudet vähimmäistavoitteet ja kartoittaa työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen vaihtoehtoon. Näiden tavoitteiden pohjalta on mahdollista määrittää työeläkeuudistuksen suuntaviivat.
Työurat-ryhmän valmistelutyölle ei asetettu määräaikaa kuten muille kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmisteluryhmille. Ryhmän työ onkin kesken. Taustamuistiossa on esitetty tiivistelmä ryhmässä tähän asti tehdyistä tai tehtäväksi sovituista taustaselvityksistä ja eräistä havainnoista.
Data
- Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
Riippuvuudet
- Ei määritelty.
Katso myös
Avainsanat
Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen<ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>