Johtaminen ja henkilöstö Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 7. heinäkuuta 2011 kello 11.00 – tehnyt Tiinu (keskustelu | muokkaukset) (Taulukon hintojen täyttöä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista johtamis- ja henkilöstöpolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Johtoa ja henkilöstöä on kannustettava tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen [1]
    Saavutetuista tuottavuushyödyistä tulisi jonkin osan jäädä asianomaisen organisaation/yksikön käyttöön, esimerkiksi toimintaprosessien kehittämistyöhön.
  2. Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto [1]
    Kannustetaan tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoon ja tulospalkkausjärjestelmien kehittämiseen kaikissa henkilöstöryhmissä siten, että niissä huomioidaan yhtenä arviointitekijänä tuottavuuden paraneminen. Virka- ja työehtosopimuksissa sovittujen tuloksellisuuserien toteuttamisen tulee tukea tuloksellisuuden edistämistä kaikissa henkilöstöryhmissä. Tuottavuuden parantamiseksi edistetään uusien henkilöstörahastojen perustamista. Lisäksi tulisi kehittää henkilöstön sisäistä yrittäjyyttä ja kytkeä siihen kannustimia.
  3. Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamista on kehitettävä vastaamaan organisaatioiden toiminnan uudenlaisiin vaatimuksiin [1]
    Julkisen hallinnon organisaatioille suunnatussa johtamiskoulutuksessa tulee yhä enemmän ottaa huomioon organisaatioiden toiminnan uudenlaiset vaatimukset kuten joustavuus, innovointikyky ja henkilöstön ja johdon välisen vuorovaikutuksen kehittäminen.
  4. Kustannuustietoisuuden kehittäminen [1]
    Johdon, henkilöstön ja asiakkaiden kustannustietoisuutta on vahvistettava muun muassa kehittämällä kustannuslaskentaa ja tilastointia, seuraamalla palvelujen yksikkökustannuksia ja lisäämällä kustannustietojen näkyvyyttä ja avoimuutta esimerkiksi internetin keinoin.
  5. Henkilöstön liikkuvuuden edistäminen [1]
    Henkilöstön liikkuvuutta on edistettävä kehittämällä järjestelmällisiä toimintamalleja ja hyödynnettävä olemassa olevia mahdollisuuksia henkilöstön liikkuvuuden edistämiseksi julkisen sektorin sisällä sekä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä, esim. urajärjestelmien, henkilöstövaihdon ja virastojen sisäisten työmarkkinoiden avulla.
  6. Tuottavuustoimenpidesuunnittelussa otettava henkilöstö mukaan [1]
    Tuottavuustoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista tulee käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalain ja –sopimusten edellyttämällä tavalla. Valtionhallinnossa tuottavuutta lisäävät toimenpiteet tulee suunnitella huomioimalla valtioneuvoston periaatepäätös muutostilanteiden henkilöstöpolitiikkaa koskevista linjauksista (VM 9/01/2006).
  7. Käynnistetään julkisen sektorin innovaatioita, tuottavuutta ja työelämän laatua kehittävä ohjelma Tekesin toiminnan puitteissa [1]
    Päämääränä on edistää innovaatioiden avulla julkisen sektorin organisaatioiden tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Kehittämisrahoitus organisoidaan siten, että otetaan huomioon julkisen sektorin työyhteisöjen erityispiirteet. Työssä hyödynnetään Innovatiiviset edelläkävijäkaupungit –ryhmän ja Kestävä tuottavuus -hankkeen (KeTu) tuloksia.
  8. Diversiteetti Suomen väestöpohja muuttuu maahanmuuton seurauksena koko ajan monimuotoisemmaksi. [2] Tästä johtuen myös työntekijöiden diversiteetti kasvaa koko ajan, ja johtajien tulee osata johtaa yhä heterogeenisempää joukkoa työntekijöitä.

Taulukointi

Johtaminen ja henkilöstö Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Työntekijöiden kannustaminen työskentelyyn0
22Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto0
33Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamisen kehittäminen0.4
44Kustannustietoisuuden parantaminen0.25
55Henkilöstön liikkuvuuden lisääminen0
66Tuottavuustoimenpidesuunnitelmat luodaan henkilöstön kanssa!Määrittämätön.
77Innovaation, tuottavuuden ja työelämän laatua kehittävä ohjelma!Määrittämätön.
88Henkilöstön monimuotoisuuden tuomat haasteet!Määrittämätön.

Perustelut

Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.

1. Käsite on liian epäselvä määriteltäväksi, mutta idean perusteella siitä ei tulisi kuluja valtiolle.

2. Idean mukaisesti valtiolta ei menisi tähän rahaa, ellei se tukisi heitä sijoituksilla.

3. Uudistetaan koulutusmenetelmiä ja lisätään yhteistyötä eri tasojen välillä. Hinta arvioitu.

4. Asetetaan 5 hengen ryhmä selvittämään ja julkaisemaan tietoa säännöllisin väliajoin tietyille sivuille. Sieltä pystyisi selvittämään miten työtteet yleensä kustannetaan. Yksi henkilö tulisi maksamaan valtiolle 50 000€ vuodessa.

5. Henkilöstön yleistäminen siten, että heillä on paremmat mahdollisuudet liikkua eri työpaikkojen välillä. Tapahtuma ei välttämättä rasita valtion budjettia vaan riippuu yhtiöiden halusta olla yhteyksissä toisiin yhtiöihin ja yrityksiin.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/tietoa_ja_linkkeja/tilastotietoa/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Johtaminen_ja_henkilöstö_Suomessa&oldid=7757”