Maanpuolustus SHO 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 6. heinäkuuta 2011 kello 13.20 – tehnyt Pauli (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun





Rajaus

  • Millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011 liittyen mm. asevelvollisuuteen ja Nato-kysymykseen?

Tulos

Eduskuntaan valittuen edustajien vaalikoneeseen antamat vastaukset antavat suuntaa turvallisuuspolitiikkaan liittyen.


1. Väittämä: Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa? [1]

Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset (%)
Ei ollenkaan, tai rajatumpaa 7
Yhteistyön määrä nykytasolla 78
Yhteistyötä tiivistettävä 5
Liityttävä täysijäseneksi 11


2. Väittämä: Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen. [1]

Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset (%)
Samaa tai jokseenkin samaa mieltä 54%
Eri tai jokseenkin eri mieltä 46%


Maanpuolustus SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Natoon liittyminen-38
22Palkka-armeijaan siirtyminen-4 000

Perustelut

1)

  • Naton täysijäsenyys nostaisi puolustusmenoja suoraan vähintään 38 M€ verran. [2]
  • Tämän lisäksi NATO:n virallisena suosituksena on sijoittaa puolustukseen kaksi prosenttia kansantuotteesta. Suomessa tämän hetkinen puolustusbudjetti on 1,3 prosenttia kansantuotteesta. Tästä seuraisi noin miljardin euron suuruiset lisäkulut.


2)

  • Yleisestä asepalveluksesta siirtyminen palkka-armeijaan toisi asiaa tutkineen työryhmän mukaan 4 Mrd€ lisäkulut [3]

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys