Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka SHO 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 28. kesäkuuta 2011 kello 13.13 – tehnyt Pauli (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista kulttuuri- ja liikuntapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

  1. Jos koulutetaan, pitää olla myös työpaikkoja. Kaikki eivät voi työllistyä yrittäjinä [1]
    Koulutettuja ihmisiä tarvitaan korkeakulttuurin palvelukseen. Esim. oopperassa toimii yli sadan hengen sinfoniaorkesteri, maan ainoa ammattimainen kuoro, maan ainoa klassinen baletti ja parikymmentä laulusolistia.
  2. Taidealan koulutusta tarvitaan opetuksessa aivan kaikilla koulutusasteilla [1]
  3. Yksityisillä varoilla ei voi koskaan pitää yllä korkeakulttuuria [1]
    On turvattava korkeakulttuuri, johon yksityisen sektorin eli markkinavoimien avulla ei Suomen kokoisessa maassa milloinkaan päästä Oopperan rahoituksesta 70 prosenttia tulee opetusministeriöltä, 10 prosenttia pääkaupunkiseudun kunnilta ja 20 prosenttia lipputuloista.
  4. Tulevien sukupolvien taiteilijoille on annettava mahdollisuus kasvaa ja kehittyä nimenomaan Suomessa [1]
    Taidealojen korkeakoulutukseen suunnattujen resurssien taso on saatava riittäväksi, jotta koulutuksemme olisi kansainvälisellä tasolla.
  5. Enemmän esitys- ja harjoitustiloja [2]
    Tanssitaiteelle olisi katsojia mutta ei esitystiloja.
  6. Tanssi nostettava muiden taiteenlajien rinnalle [2]
    Tanssin osuus kulttuuribudjetista on yksi prosentti. Sitä ei voi perustella ainakaan kysynnällä. Dancen kaltaiset televisio-ohjelmat innostavat ihmisiä tunneille, ja nykytanssiteoksilla on koko ajan enemmän katsojia. Marginaalinen asema johtuu ehkä siitä, ettei tanssin merkitys käänny helposti kirjoitetuksi kieleksi (Tuomo Railo).

Taulukointi

Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Työpaikat kulttuurialalla-250
22Taideaineiden lisääminenmäärittämätön
33Korkeakulttuurin ylläpitäminen-50
44Suomalaisen taidekoulutuksen parantaminen-100
55Lisää tiloja tanssitaiteelle-10
66Tanssibudjetin nostaminen-2

Perustelut

1. Teatteri-, musiikki- ja tanssiala tarvitsee tukia jotta siellä pystyy työllistymään ammattilaisena. Jos työntekijöitä on 5 000, kulut ovat 5 000*50 000 € = 250 M€.

2. Tulisi tietää kuinka paljon niitä halutaan lisätä ja onko esim. yliopistossa opiskeltava taideaineita. Tietysti taideaineiden lisääminen lisäisi opettajien määrää, tarvikkeiden tarvetta ja vähentäisi käytettäviä tiloja (siis tiloja tulisi lisätä).

3. Valtio tukee oopperaa vuosittain 30 M€ summalla, Esimerkiksi Kansallisoopperan rahoituksesta 70% tulee valtiolta. Tukea tulisi jakaa myös muille korkeakulttuuria jakaville tahoille.

4. Esimerkiksi Aalto-yliopisto saa valtiolta rahoitusta 500 M€, mikäli onnistuu itse keräämään 200 M€. Aalto-yliopistosta ollaan kehittämässä Suomen huippuyliopistoa ja jos samaa laatua toivotaan taidekoulutukselta on rahoituksenkin oltava samaa luokkaa.

5. Hinta määritelty neliöiden hinnan perusteella.(Perusomakotitalon neliöt n.150m2 maksaa n. 300 000 euroa ja rakennusten koot ovat n. 1:3)

6. Tanssin nostamista muiden taiteenlajien rinnalle tulisi huomioida useita asioita ja prosessi luultavasti veisi useita vuosia. Tanssia varten tulisi järjestää enemmän erilaisia tapahtumia ja tiloja, sekä harrastusmahdollisuuksia tulisi parantaa. Vuoden 2010 ehdotus oli noin 1,37 M€.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Kansallisoopperan hallitusohjelmatavoitteet
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kulttuuri-_ja_liikuntapolitiikka_SHO_2011&oldid=7370”