Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Millaista sosiaaliturva- ja työmarkkinapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Tulos
- Sosiaaliturvajärjestelmässä olevia kannustinloukkuja tulee purkaa [1]
Asumismenojen kattamiseksi suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jolloin kannustimet työllistymiseen heikkenevät. Tässä yhteydessä toimeentuloturva- ja kannustinnäkökulman yhteensovittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna on esitetty julkisesti tuetun asuntokannan kohdentamista aiempaa enemmän pidemmän aikaa toimeentulotuen piirissä oleville. - Työttömyysturvajärjestelmää tulee uudistaa selkeämpään ja aktivoivampaan suuntaan [1]
Järjestelmää on mahdollista tehdä aktivoivammaksi. Työttömyysturvaa ja työnhaun velvoittavuutta koskevien muutosten tarpeellisuutta on mahdollista arvoida siinä vaiheessa, kun hiljattain tehtyjen uudistusten vaikutuksista on tietoa. Työnhaun aktivoinnin ja toimeentulon turvaamisen näkökulmasta on pyrittävä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja toimivuuteen muiltakin osin. - Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen [1]
Sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittu asiakokonaisuus tulee uudelleenkäsittelyyn vuonna 2011. - Työelämän katkosten vaikutukset työllisyysasteeseen ja työuriin [1]
Ryhmässä on ollut esillä tarve pyrkiä vähentämään työelämän katkosten negatiivisia vaikutuksia työuriin. Tässä yhteydessä ryhmä toteaa, että yleisenä tavoitteena olisi pitkien katkosten lyhentäminen. Alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyysasteen nostamiseksi ryhmä ehdottaa, että osaaikatyön mahdollisuuksia alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmille tulisi parantaa ja edistää tätä tukevien lastenpäivähoitojärjestelyiden käyttöä. - Työllisyysasteen korottamiseksi työikäisen väestön työkykyä tulee tukea Ahtelan työryhmän ehdotuksien mukaisesti [1]
- Syvenevän köyhyyden ehkäisy, jonka tavoitteena on terveys- ja tuloerojen kaventaminen [2]
Evankelis-luterilaisen kirkon linjauksen mukaan verotuksen progressiivisuus on merkittävä väline tuloerojen kaventamiseen. Lisäksi kirkko ajaa perusturvan korottamista. Evankelis-luterilaisen kirkon havaintojen mukaan köyhyys heijastuu vahvasti sairastuvuuteen ja mahdollisuuteen saada terveydenhuoltoa. Siksi tulevalla hallituskaudella on puututava terveydenhuollon ja palveluiden saatavuuden puutteisiin. "Tarvitaan yksinkertaiset ja tehokkaat mekanismit sen turvaamiseksi, että varattomatkin ihmiset voivat hakeutua tarvitsemiinsa tutkimuksiin, hoitoon sekä pystyvät hankkimaan lääkkeensä", evankelis-luterilainen kirkko linjaa. Terveydenhuollon asiakasmaksuja on kohtuullistettava eikä välttämättömistä elämää ylläpitävistä hoidoista saisi periä maksua lainkaan.- Huom: Verotuksen painopisteen muuttaminen evankelis-luterilaisen kirkon vaatimaan suuntaan eroaa alivaltiosihteeri Hetemäen verotyöryhmän esityksestä, jossa verotuksen painopistettä siirrettäisiin progressiivisesta ansiotuloverotuksesta tasaveroluonteiseen välilliseen verotukseen. Hetemäen veroryhmä esitti, että kuntien osuus yhteisöveron tuotosta siirrettäisiin valtiolle ja valtio korvaisi tämän valtionosuusjärjestelmän kautta. Samalla on vaarassa myös kirkon 2,55 prosentin yhteisövero-osuus, jonka kirkko haluaisi säilyttää.
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien täysimääräinen korvaaminen [2]
Korvattaviin yhteiskunnallisiin tehtäviin lukeutuu mm. hautaustoimi. --1: Universaalisuusperiaatteen mukaisesti tämä tavoite pitäisi ulottaa muihinkin yleishyödyllisiä tehtäviä kontolleen ottaviin kirkkokuntiin. --Smxb 28. toukokuuta 2011 kello 11.20 (EEST) - Ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan ja rahoitetaan omalta tililtä [3]
- Ansiosidonnaista päivärahaa lyhennetään [3]
Perusteita: "Tutkimuksissa näkyy, että maksamisjakson pituus vaikuttaa työnhakuun". - Peruspäivärahaa nostetaan [3]
- Kannustinloukkuja puretaan [3]
Sosiaalietuudet – esimerkiksi asumistuki – eivät saa leikkautua jyrkästi lisätulojen saamisen myötä.
Perustelut
Data
- Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
- Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta. Kirkon hallitusohjelmalista on tässä muodossa ensimmäinen laatuaan ja siis erittäin poikkeuksellinen, etenkin kun kyseessä kansankirkko, johon kuuluu jäseniä kaikista puolueista. Vaatimukset on hyväksytty arkkipiispan johtamassa kirkkohallituksen täysistunnossa ja edustavat siis kirkon virallista kantaa.
- Etla:n [3] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
Riippuvuudet
- Ei määritelty.
Katso myös
Avainsanat
Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ 2,0 2,1 2,2 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallitusohjelmatavoitteet
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Etla:n hallitusohjelmatavoitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>