Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 12. heinäkuuta 2011 kello 13.50 – tehnyt Johannes (keskustelu | muokkaukset) (→‎Perustelut)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista liikenneväylä- ja rakennetun ympäristön politiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Väyläpolitiikkainvestoinnit [1]
    Teiden, ratojen ja meriväylien ylläpidossa on kasvavaa tarvetta toimenpiteisiin, joilla edistetään elinkeinoelämän logistiikan toimintaedellytyksiä, tuetaan orastavaa talouskasvua sekä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Erityisesti tulee varmistaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien, Kehä III:n, E18–tien itään ja Pohjanmaan radan mahdollisimman nopea toteutus. Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta on kehitettävä. Investoinnit kohdennetaan eniten liikennöityihin rataosiin. Kehittämistoimenpiteitä on syytä tehdä myös pieninä askelina pullonkauloja avaamalla sekä edetä tarpeiden ja resurssien mukaan.
  2. Yhdyskuntarakenteiden suunnittelulla minimoidaan ihmisten ja tavaroiden turha kuljetus [2]
  3. Hallitus rajoittaa yksityisautoilua [2]
    Vapautuvat pysäköintipaikat luovutetaan maksutta elävään käyttöön, esimerkiksi kaupunkiviljelyyn.
  4. Hallitus selvittää keinot korvata yksityinen autoliikenne julkisilla kuljetuspalveluilla [2]
  5. Halukkaille mahdollisuus siirtyä ekologiseen asumiseen ja omavaraistalouteen [2]
    Luodaan järjestelmä, jonka avulla kuka tahansa voi nopealla aikataululla, vapaaehtoisesti luopua luonnon kiertokulusta irronneesta elämänmuodostaan ja palata takaisin omavaraisuuteen pyrkivään talouteen. Kysymykseen voi tulla ekokylärakentaminen tai jo rakennetun rakennuskannan hyödyntäminen.
  6. Liikenneinvestointien toteuttamiseen on saatava pitkäjänteisyyttä. Epävarmuus toteutusaikataulusta aiheuttaa elinkeinoelämän hankkeiden lykkääntymistä ja taloudellisia menetyksiä. [3]
  7. Valtakunnallinen liikennerahasto tarvitaan täydentämään julkista rahoitusta. Liikennerahaston tulee käyttää myös yksityistä rahoitusta. [3]
  8. Perusväylänpidon pienet investointiohjelmat tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. [3]
  9. Lisärahoitus Seuraavalla hallituskaudella liikenneinfraan on varattu n. 5,04 mrd. euroa, joka ei ole pitkällä aikavälillä kestävä rahoitustaso, vaan johtaa väylien kunnon rapautumiseen.[3]

Taulukointi

Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Kulkuväylien parantaminen! Määrittämätön.
22Kulkuväylien ja rakenteiden muuttaminen! Määrittämätön.
33Yksityiautoilun rajoitus0.4
44Yksityisautoilun korvaus julkisella0.25
55Ekologinenasuminen ja omavaraistalous! Määrittämätön.
66Liikenneinvestointien pitkäjänteisyys! Määrittämätön.
77Valtakunnallinen liikerahasto! Määrittämätön.
88Pienet investointiohjelmat40
99Lisärahoitus250

Perustelut

Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.

1. Kulkuväylien muuttaminen tulee lisäämään työntekijöiden määrää ja lisää valtion kuluja huomattavasti riippuen siitä kuinka paljon niitä muokataan.

2. Mikäli kulkuväylien rakennetta muutetaan paljon, tulevat kulut nousemaan. Riippuen siitä kuinka paljon aiotaan muuttaa liikenneväyliä, tulisi valtiolle enemmän kustannuksia ja Suomeen lisää työntekijöitä. Hintaa ei voi määrittää toistaiseksi.

3. Autoilun rajoittaminen ei tulisi maksamaan valtiolle mitään, mutta kuntien lisäistutuksiin menisi arviolta tätä vastaava summa. Kaupunkiviljelmien alueet tulee myös kunnostaa joten se on arviotu samaan hintaa.

4. Ehdotus käsittelee vain asian erilaisten tapojen selvittämisen, joten sen hinta käsittää arviolta 5 ihmisen palkan vuoden ajalta.

5. Ehdotus käsittää uuden kylän muodostamisen, oman sähkön muodostamisen, oman ruuan hankkimisen ja viljelemisen sekä veden puhdistamisen. Ajatus kokonaisen uuden kylän muodostamisesta jolla ei ole melkein mitään tekemistä rahan kanssa on hyvin laaja ja hankala toteuttaa. Tähän lopputulokseen pystyy mitä luultavimmin pääsemään vasta tulevaisuudessa.

6.

7.

8.Perusväylänpitoa varten luotiin investointipaketti, jonka budjetti oli 165 M€. (41M€/vuosi)[4] Ideaalitilanteessa myös ainakin toiselle vastaavansuuruiselle paketille olisi käyttöä.

9. Seuraavalle hallituskaudelle (11-15) on budjetoitu 5.04 Mrd€. Tästä voidaan karkeasti laskea vuosittaiseksi määräksi 1.25mrd€. Tarve vaatii ainakin 1mrd€ lisäyksen kokonaisbudjettiin, jolloin vuosittaiseksi lisäykseksi tulee 0.25 Mrd€.

Data

  • Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
  • Elonkehä ry [2] on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Elonkehä ry:n hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 www.keskuskauppakamari.fi
  4. ↑ http://www.autotoday.fi/page.php?page_id=2&news_id=200800354


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Liikenneväyläpolitiikka_ja_rakennettu_ympäristö_Suomessa&oldid=7940”