Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 25. kesäkuuta 2011 kello 12.26 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista työttömyysvakuutusrahastopolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin kasvattaminen [1]
    Työttömyysvakuutusrahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi ja ennakoitavissa olevista kansantalouden suhdannevaihteluista johtuvien työttömyysvakuutusmaksujen muutosten tasaamiseksi rahastossa on suhdannepuskuri. Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin enimmäiskokoa ehdotetaan suurennettavaksi. Suhdannepuskurin enimmäismäärä korotettaisiin 3,6 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavia menoja vastaavasta määrästä 5,0 prosenttiyksikön työttömyysastetta vastaavien menojen suuruiseksi. Samalla todettaisiin selvästi, ettei maksuja saa vahvistaa niin korkeiksi tai alhaisiksi, että maksuja määrättäessä käytettävissä olevien valtiovarainministeriön arvioiden mukaan puskurin enimmäismäärä ylittyisi. Työttömyysvakuutusmaksujen vakaan maksukehityksen turvaamiseksi olisi kuitenkin mahdollista kerran kolmen vuoden aikana vahvistaa maksut sellaisiksi, että ne ennusteiden mukaan johtaisivat puskurin ylittymiseen.
  2. Suhdannepuskurin määritelmää muutettava siten, että puskurin käyttöä koskevat periaatteet selkiytyisivät [1]
    Suhdannepuskurin käyttö olisi laissa olevien rajoitusten sisällä työttömyysvakuutusrahaston harkittavissa. Suhdannepuskurin tavoitteena on turvata maksujen vakautta ja työttömyysetuuksien rahoitusta. Työttömyysvakuutusmaksuja koskevien hakemusten tulisi perustua tähän tavoitteeseen. Suhdannepuskurissa olevia varoja ja velkoja käsiteltäisiin samalla tavalla. Velan määrä voisi ylittää puskurin enimmäismäärän, jos maksuja määrättäessä käytettävissä olleiden valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan velan määrä on ennustettu enintään puskurin enimmäismäärän suuruiseksi.
  3. Työttömyysvakuutusmaksun määrä säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella sovittujen vaihtelurajojen sisällä [1]
    Työttömyysvakuutusrahaston menot rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla sekä niistä saatavilla sijoitustoiminnan tuotoilla ja tarvittaessa lainanotolla. Työttömyysvakuutusmaksun määräytymisperusteita ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa säädettäisiin rajat, joiden sisällä työttömyysvakuutusmaksun määrästä voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella. Esityksessä ehdotetaan, että jos palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun ja työnantajan keskimääräisen maksun yhteismäärä alittaisi 1,50 prosenttia tai ylittäisi 3,30 prosenttia, maksuprosentista olisi säädettävä lailla.
  4. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun vähimmäismäärän sääntelyä yksinkertaistettavaksi säätämällä se 0,10 prosentiksi [1]
  5. Lain 4 a § muutettavaksi siten, ettei lisäpäivien rahoitusosuuksia muutettaisivuosille 2011–2014 [1]


Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin kasvattaminen0.0
22Suhdannepuskurin käyttöperiaatteiden selkeytys+0
33Työttömyysvakuutuksen määrän sääntely+0
44Työttömyysvakuutusrahaston vähimmäismaksuperiaatteen yksinkertaistus+0
55Lakimuutos lisäpäivien rahoituksesta0


Perustelut

  • Taulukon perusteet
  1. Tavoitteen tulkinta [2]: Työttömyysvakuutusrahaston suhdannepuskurin tavoitteena on turvata työttömyysvakuutusmaksujen vakautta ja työttömyysetuuksien rahoitusta kaikissa oloissa. Työttömyyden ja talouden käänteet voivat tulla nopeasti ja rajuina. Taantumassa työttömyyskulut kasvavat ja maksutulo pienenee samanaikaisesti. Suhdannepuskuri tasaa maksukehitystä ja antaa joustomahdollisuuksia työttömyysvakuutusrahaston kestävään ja pitkäjänteiseen taloudenpitoon. Suhdannepuskuri on osoittautunut kooltaan liian pieneksi, mikä on osin johtanut epätarkoituksenmukaisiin heilahteluihin maksuissa. Suhdannepuskurin käyttö on laissa olevien rajoitusten sisällä työttömyysvakuutusrahaston harkittavissa. Työttömyysvakuutusmaksut tulee määrätä siten, että suhdannepuskurin enimmäismäärää tai velan enimmäismäärää ei ylitetä. Suhdannepuskurin enimmäismäärä voi kuitenkin joustaa kerran kolmessa vuodessa, mikäli vakaa maksukehitys sitä edellyttää eikä maksut ylitä edellisen vuoden maksuja. Eduskunta on hyväksynyt suhdannepuskurin suurentamisen ja joustavuuden lisäämisen hallituksen esityksellä HE 177/2010 ja lainmuutos tuli voimaan 1.1.2011.
  3. Tavoitteen tulkinta [2]: Työttömyysvakuutusmaksujen määräämismenettelyä oli tarpeen laissa täsmentää. Perustuslakivaliokunta katsoi työttömyysvakuutusmaksut veroluonteisiksi maksuiksi, joista tulee säätää lailla. Valiokunta ei pitänyt em. ”1,5 – 3,3 %:n putkiajattelua” perustuslain mukaisena. Hallituksen esitystä HE 177/2010 muutettiin eduskuntakäsittelyn aikana siten, että työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2011 säädettiin lailla. Näin jatketaan myös tulevina vuosina, jollei lakia muuteta. Työttömyysvakuutusrahasto tekee esityksen seuraavan vuoden maksuista elokuun loppuun mennessä sosiaali- ja terveysministeriölle, joka valmistelee työttömyysvakuutusmaksuista hallituksen esityksen. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 % vuonna 2011 (0,4 % v. 2010).
  4. Tavoitteen tulkinta [2]: Kyse on lakiteknisestä yksinkertaistamisesta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun vähimmäismäärän osalta.
  5. Tavoitteen tulkinta [2]: Työttömyysturvan lisäpäivien rahoitusosuuksien muuttamisen mahdollisuus lykättiin vuoteen 2015. Lainkohdassa mahdollistetaan työttömyyskassojen maksuosuuden alentaminen, mikäli lisäpäivien kulut kasvavat vuosien 2002-2006 keskimääräisistä kustannuksista.


  • Yleisiä perusteita

Työurien pidentämisen tähtäävät toimet voidaan jakaa kahteen ryhmään: työelämän kehittämistä ja eläkejärjestelmien kehittämistä koskeviin toimiin. Työelämän kehittämistä on valmistellut työelämäryhmän (ns. Ahtelan työryhmä) työn pohjalta kolmikantaiset ryhmät sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. [1]

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät 5.5.2010 laajentaa eläkejärjestelmien kehittämistä koskevan valmistelun tehtäväasettelua. Elinaikaodotteen ennakoitua nopeampi kasvu on johtamassa eläkkeiden alentumiseen huomattavasti enemmän kuin vuoden 2005 eläkeuudistusta tehtäessä arvioitiin, mikäli työurat eivät vastaavasti pitene. Tällä on kielteinen vaikutus eläkkeiden ostovoimaan ja verotuloihin.

Lisäksi hallitus ja työmarkkinajärjestöt totesivat, että julkisen talouden kestävyysvajeen hallinnan kannalta työurakysymyksillä on keskeinen merkitys verojen, menojen ja talouden tuottavuuden parantamisen ja kasvun nopeuttamisen rinnalla. Osapuolet ymmärtävät, että ryhdyttäessä laman jälkeisiin tasapainottamistoimiin tullaan tarvitsemaan kaikkia näitä tekijöitä julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi.

Työuraa käsittelevän työryhmän tavoitteeksi työeläkejärjestelmää uudistettaessa asetettiin tämän pohjalta kolme tavoitetta:

  • Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän.
  • Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä.
  • Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat.

Työura-ryhmän tehtävänä on määrittää uudet vähimmäistavoitteet ja kartoittaa työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen vaihtoehtoon. Näiden tavoitteiden pohjalta on mahdollista määrittää työeläkeuudistuksen suuntaviivat.

Työurat-ryhmän valmistelutyölle ei asetettu määräaikaa kuten muille kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmisteluryhmille. Ryhmän työ onkin kesken. Taustamuistiossa on esitetty tiivistelmä ryhmässä tähän asti tehdyistä tai tehtäväksi sovituista taustaselvityksistä ja eräistä havainnoista.


Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Työttömyysvakuusrahaston talous (STTK 29.3.2011)


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Työttömyysvakuutusrahaston_talous_Suomessa&oldid=7203”