Ero sivun ”Johtaminen ja henkilöstö Suomessa” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v"> | <t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v"> | ||
1|| | 1|Työntekijöiden kannustaminen työskentelyyn| | ||
2|| | 2|Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto| | ||
3|| | 3|Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamisen kehittäminen| | ||
4|| | 4|Kustannustietoisuuden parantaminen| | ||
5|| | 5|Henkilöstön liikkuvuuden lisääminen| | ||
6|| | 6|Tuottavuustoimenpidesuunnitelmat luodaan henkilöstön kanssa| | ||
7|| | 7|| | ||
</t2b> | </t2b> |
Versio 7. heinäkuuta 2011 kello 08.22
Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Rajaus
Millaista johtamis- ja henkilöstöpolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Tulos
- Johtoa ja henkilöstöä on kannustettava tuottavuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamiseen [1]
Saavutetuista tuottavuushyödyistä tulisi jonkin osan jäädä asianomaisen organisaation/yksikön käyttöön, esimerkiksi toimintaprosessien kehittämistyöhön. - Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto [1]
Kannustetaan tulospalkkiojärjestelmän käyttöönottoon ja tulospalkkausjärjestelmien kehittämiseen kaikissa henkilöstöryhmissä siten, että niissä huomioidaan yhtenä arviointitekijänä tuottavuuden paraneminen. Virka- ja työehtosopimuksissa sovittujen tuloksellisuuserien toteuttamisen tulee tukea tuloksellisuuden edistämistä kaikissa henkilöstöryhmissä. Tuottavuuden parantamiseksi edistetään uusien henkilöstörahastojen perustamista. Lisäksi tulisi kehittää henkilöstön sisäistä yrittäjyyttä ja kytkeä siihen kannustimia. - Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamista on kehitettävä vastaamaan organisaatioiden toiminnan uudenlaisiin vaatimuksiin [1]
Julkisen hallinnon organisaatioille suunnatussa johtamiskoulutuksessa tulee yhä enemmän ottaa huomioon organisaatioiden toiminnan uudenlaiset vaatimukset kuten joustavuus, innovointikyky ja henkilöstön ja johdon välisen vuorovaikutuksen kehittäminen. - Kustannuustietoisuuden kehittäminen [1]
Johdon, henkilöstön ja asiakkaiden kustannustietoisuutta on vahvistettava muun muassa kehittämällä kustannuslaskentaa ja tilastointia, seuraamalla palvelujen yksikkökustannuksia ja lisäämällä kustannustietojen näkyvyyttä ja avoimuutta esimerkiksi internetin keinoin. - Henkilöstön liikkuvuuden edistäminen [1]
Henkilöstön liikkuvuutta on edistettävä kehittämällä järjestelmällisiä toimintamalleja ja hyödynnettävä olemassa olevia mahdollisuuksia henkilöstön liikkuvuuden edistämiseksi julkisen sektorin sisällä sekä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välillä, esim. urajärjestelmien, henkilöstövaihdon ja virastojen sisäisten työmarkkinoiden avulla. - Tuottavuustoimenpidesuunnittelussa otettava henkilöstö mukaan [1]
Tuottavuustoimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista tulee käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa yhteistoimintalain ja –sopimusten edellyttämällä tavalla. Valtionhallinnossa tuottavuutta lisäävät toimenpiteet tulee suunnitella huomioimalla valtioneuvoston periaatepäätös muutostilanteiden henkilöstöpolitiikkaa koskevista linjauksista (VM 9/01/2006). - Käynnistetään julkisen sektorin innovaatioita, tuottavuutta ja työelämän laatua kehittävä ohjelma Tekesin toiminnan puitteissa [1]
Päämääränä on edistää innovaatioiden avulla julkisen sektorin organisaatioiden tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista kehittämistä. Kehittämisrahoitus organisoidaan siten, että otetaan huomioon julkisen sektorin työyhteisöjen erityispiirteet. Työssä hyödynnetään Innovatiiviset edelläkävijäkaupungit –ryhmän ja Kestävä tuottavuus -hankkeen (KeTu) tuloksia.
Taulukointi
Obs | Nro | Ehdotus | Hinta |
---|---|---|---|
1 | 1 | Työntekijöiden kannustaminen työskentelyyn | |
2 | 2 | Tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto | |
3 | 3 | Työelämä-, johtamis- ja työyhteisöosaamisen kehittäminen | |
4 | 4 | Kustannustietoisuuden parantaminen | |
5 | 5 | Henkilöstön liikkuvuuden lisääminen | |
6 | 6 | Tuottavuustoimenpidesuunnitelmat luodaan henkilöstön kanssa | |
7 | 7 |
Perustelut
Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.
Data
- Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
Riippuvuudet
- Ei määritelty.
Katso myös
Avainsanat
Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>