Ero sivun ”Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 18: Rivi 18:
2.|Julkisen sektorin sisällä tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttö|Määrittelemätön
2.|Julkisen sektorin sisällä tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttö|Määrittelemätön
3.|Julkishallinnon ICT:n tilaamisen ja tuotannon uudelleenorganisoiminen|Määrittelemätön
3.|Julkishallinnon ICT:n tilaamisen ja tuotannon uudelleenorganisoiminen|Määrittelemätön
4.|Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä|Määrittelemätön
4.|Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä|väh. -0.5
</t2b>
</t2b>


Versio 5. heinäkuuta 2011 kello 08.58




Rajaus

Millaista julkisen hallinnon ICT:n kehittämisen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

  1. Julkisen sektorin yhteinen ICT:n avulla tapahtuva kehittäminen tulee tapahtua yhteentoimivin ratkaisuin [1]
    Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja valtion virastoja tulee konserniohjauksella ja informaatio-ohjauksella keskitetysti auttaa ja tukea arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä.
  2. Julkiset perustietovarannot tulee saada vapaasti kaikkien julkisen sektorin toimijoiden käyttöön aina kun sen on tietosuoja- ja muun lainsäädännön mukaan mahdollista [1]
    Julkisen sektorin sisällä tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttö mahdollistetaan määrärahasiirroin ja muin budjettiteknisin keinoin. Erikseen tehtävästä tietojen jalostamisesta aiheutuvat kustannukset veloitetaan. Edistetään julkisin varoin tuotettujen julkisten tietovarantojen saamista kustannustehokkaasti yleiseen käyttöön kansantalouden kasvumahdollisuuksien parantamiseksi.
  3. Julkishallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto on organisoitava uudelleen [1]
    ICT:n kehittäminen, käyttöönotto, hyödyntäminen ja hallinta tulee järjestää organisoimalla ensi hallituskaudella julkisen hallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto kokonaisvaltaisesti uudelleen. Kunnille tulisi laatia ohje toimintamallista ja antaa ohjausta tietohallinnon organisoimiseksi.
  4. ICT:n kehittäminen on katsottava investoinniksi, johon irrotetaan ja suunnataan varoja nopeasti kehittämiseen ja käytön läpimurtoon tarvittava määrä [1]
    Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä, joka varmistaa tuottavuusinvestointien toteutumisen ja kytkee rahoituksen investoinneilla saatavien tuottavuushyötyjen realisoimiseen, jotta ICT:llä aikaansaatavissa oleva tuottavuuden paraneminen ei lykkäänny.
Ero sivun ”Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11.Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja virastoja autetaan ja tuetaan arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa-34.8
22.Julkisen sektorin sisällä tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttöMäärittelemätön
33.Julkishallinnon ICT:n tilaamisen ja tuotannon uudelleenorganisoiminenMäärittelemätön
44.Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmäväh. -0.5

Perustelut

1. Palkkataan keskimäärin 2 asiantuntijaa kuntaa/kuntayhtymää ja ministeriötä kohti. Asiantuntija hoitaa kunnan ja ministeriöiden välisen informaation välittymisen. Yhden asiantuntijan työpanos maksaa valtiolle noin 50 000 €. Suomessa on 336 kuntaa, joten 336 x 100 000€ = 33 600 000€. Ministeriöitä 12, joten 12 x 100 000€ =1 200 000€, yhteensä 34 800 000€

2.Kustannukset ovat riippuvaisia siitä, kuinka tietojen jalostamisesta maksettavat maksut määritellään. Jos niille lasketaan omakustannusarvio, jonka mukaan maksumääritetäään, törmätään informaation sähköistymisen ongelmaan. Julkisten tietokantojen tulisi olla WWW-muodossa, jotta tiedon hankinta ja saatavuus olisi helpointa. WWW-palvelujen omakustannusarvon laskemiselle hinnoittelun pohjaksi ei käytännössä kuitenkaan ole tarvetta eikä siihen läheskään kaikissa tapauksissa ole laillisia perusteitakaan. Maksuperustelain seurantaprojektin laatiman muistion keskeisin toteamus on, että valtaosa julkisilla tietovarannoilla käydystä kaupasta on julkishallinnon sisäistä. Rahojen siirtely taskusta toiseen ei lisää julkishallinnon nettotuloja. [2] Tietojen veloitukseton hakeminen kuitenkin loisi ulkopuolisille tahoille mahdollisuuden tietojen tehokkaasen käyttöön kansatalouden parantamisessa.Tästä saatavia tuloja on kuitenkin hankala määritellä taulukkoon, mutta yleisenä arviona voidaan esittää, että kyseinen toimenpide toisi valtiolle tuloja.

3.Kustannukset täysin riippuvaisia siitä, kuinka tilaaminen ja tuotanto organisoidaan.

4.Rahoitusjärjestelmän kehittämistä varten voidaan asettaa asiantuntijatyöryhmä, joka kehittää mahdollisimman toimivan rahoitusjärjestelmän. Kymmenen henken työryhmän vuoden työpanoksen hinta 10 x 50 000 = 500 000. Lisäksi järjestelmän käyttöönotto tuo menoja, joita on vaikea arvioida. 

Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ http://www.sitra.fi/julkaisut/tietoyhteiskunta/sitra174.pdf?download=Lataa+pdf


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Julkisen_hallinnon_ICT:n_kehittäminen_Suomessa&oldid=7565”