Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2227
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2227}}

Rajaus

Millaista sosiaaliturva- ja työmarkkinapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Sosiaaliturvajärjestelmässä olevia kannustinloukkuja tulee purkaa
   Asumismenojen kattamiseksi suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jolloin kannustimet työllistymiseen heikkenevät. Tässä yhteydessä toimeentuloturvan ja kannustinnäkökulman yhteensovittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna on esitetty julkisesti tuetun asuntokannan kohdentamista aiempaa enemmän pidemmän aikaa toimeentulotuen piirissä oleville.
2. Työttömyysturvajärjestelmää tulee uudistaa selkeämpään ja aktivoivampaan suuntaan
   Järjestelmää on mahdollista tehdä aktivoivammaksi. Työttömyysturvaa ja työnhaun velvoittavuutta koskevien muutosten tarpeellisuutta on mahdollista arvoida siinä vaiheessa, kun hiljattain tehtyjen uudistusten vaikutuksista on tietoa. Työnhaun aktivoinnin ja toimeentulon turvaamisen näkökulmasta on pyrittävä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja toimivuuteen muiltakin osin.
3. Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen
   Sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittu asiakokonaisuus tulee uudelleenkäsittelyyn vuonna 2011.
4. Työelämän katkosten vaikutukset työllisyysasteeseen ja työuriin
   Ryhmässä on ollut esillä tarve pyrkiä vähentämään työelämän katkosten negatiivisia vaikutuksia työuriin. Tässä yhteydessä ryhmä toteaa, että yleisenä tavoitteena olisi pitkien katkosten lyhentäminen. Alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyysasteen nostamiseksi ryhmä ehdottaa, että osaaikatyön mahdollisuuksia alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmille tulisi parantaa ja edistää tätä tukevien lastenpäivähoitojärjestelyiden käyttöä.
5. Työllisyysasteen korottamiseksi työikäisen väestön työkykyä tulee tukea Ahtelan työryhmän ehdotuksien mukaisesti
6. Syvenevän köyhyyden ehkäisy, jonka tavoitteena on terveys- ja tuloerojen kaventaminen
   Evankelis-luterilaisen kirkon linjauksen mukaan verotuksen progressiivisuus on merkittävä väline tuloerojen kaventamiseen. Lisäksi kirkko ajaa perusturvan korottamista. Evankelis-luterilaisen kirkon havaintojen mukaan köyhyys heijastuu vahvasti sairastuvuuteen ja mahdollisuuteen saada terveydenhuoltoa. Siksi tulevalla hallituskaudella on puututava terveydenhuollon ja palveluiden saatavuuden puutteisiin. "Tarvitaan yksinkertaiset ja tehokkaat mekanismit sen turvaamiseksi, että varattomatkin ihmiset voivat hakeutua tarvitsemiinsa tutkimuksiin, hoitoon sekä pystyvät hankkimaan lääkkeensä", evankelis-luterilainen kirkko linjaa. Terveydenhuollon asiakasmaksuja on kohtuullistettava eikä välttämättömistä elämää ylläpitävistä hoidoista saisi periä maksua lainkaan.

   Huom: Verotuksen painopisteen muuttaminen evankelis-luterilaisen kirkon vaatimaan suuntaan eroaa alivaltiosihteeri Hetemäen verotyöryhmän esityksestä, jossa verotuksen painopistettä siirrettäisiin progressiivisesta ansiotuloverotuksesta tasaveroluonteiseen välilliseen verotukseen. Hetemäen veroryhmä esitti, että kuntien osuus yhteisöveron tuotosta siirrettäisiin valtiolle ja valtio korvaisi tämän valtionosuusjärjestelmän kautta. Samalla on vaarassa myös kirkon 2,55 prosentin yhteisövero-osuus, jonka kirkko haluaisi säilyttää.

7. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien täysimääräinen korvaaminen
   Korvattaviin yhteiskunnallisiin tehtäviin lukeutuu mm. hautaustoimi. --1: Universaalisuusperiaatteen mukaisesti tämä tavoite pitäisi ulottaa muihinkin yleishyödyllisiä tehtäviä kontolleen ottaviin kirkkokuntiin. --Smxb 28. toukokuuta 2011 kello 11.20 (EEST)
8. Ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan ja rahoitetaan omalta tililtä
   Työttömyysturvassa pitäisi siirtyä tilimalliin, ehdottaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tilimalli tarkoittaa, että palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut kerättäisiin palkansaajan omalle, koko työiän kattavalle tilille. Työttömyyskorvaus maksettaisiin tältä tililtä, jos ihminen joutuisi työttömäksi. Toisaalta, jos työttömänä olisi harvoin ja lyhyesti, tilille kertyneet maksut saisi itselleen eläkkeelle jäädessään. Tilimallia sovellettaisiin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jota saa oltuaan ensin riittävän pitkään töissä. Vähimmäisturva eli työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki olisivat edelleen omana järjestelmänään.
9. Ansiosidonnaista päivärahaa lyhennetään
   Perusteita: "Tutkimuksissa näkyy, että maksamisjakson pituus vaikuttaa työnhakuun".
10. Peruspäivärahaa nostetaan
    
11. Kannustinloukkuja puretaan
    Sosiaalietuudet – esimerkiksi asumistuki – eivät saa leikkautua jyrkästi lisätulojen saamisen myötä.
12. Tuet eivät saa estää työntekoa tai -hakua
    Työttömyystuelle putoaminen rajoittaa mm. tanssitaiteilijoiden työntekoa ja -hakua. Työn teko ja haku (mm. kilpailut ja esitykset) ulkomailla johtaa ansiosidonnaisen tuen katkeamiseen. Tukea saadakseen työntekijän pitää olla koko ajan Suomessa. Tukijärjestelmä ei jäykkyydessään kannusta ulkomaisten kontaktien luomiseen.

Taulukointi

Ero sivun ”Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa” versioiden välillä(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Sosiaaliturvajärjestelmän uusiminen työskentelyä kannattavaksi	määrittämätön
2	2	Sosiaaliturvajärjestelmän muuttaminen selkeämmäksi	määrittämätön
3	3	Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen	määrittämätön
4	4	Työttömyystaukojen vähentäminen	määrittämätön
5	5	Työllisyysasteen korottaminen Ahtelan ehdotusten mukaisesti	määrittämätön
6	6	Terveydenhuollon yleistäminen ja hintojen pienentäminen	määrittämätön
7	7	Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten toimien korvaaminen	määrittämätön
8	8	Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen siirtäminen omalle tilille	määrittämätön
9	9	Ansiosidonnaisen päivärahan lyhentäminen	Kunta jää voitolle. Ehdotuksena vähennykselle 5% vähennys = 2.49€ eli 47.31€ tai 1% vähennys = 0.50€ eli 49.30€. Summa on laskettu keskimäärästä ja on KELAn sivuilta.
10	10	Peruspäivärahan nostaminen	-20,196
11	11	Sosiaalietujen pitäminen vaikka tulot nousevat	määrittämätön
12	12	Tukien rajoituksia muuttaminen	määrittämätön

Perustelut

1. Riippuen miten tuet järjestetään, voimme jäädä voitolle tai menettää rahaa. Lisäksi uusien järjestelmien säätäminen vaikuttaa yhteissummaan virkamiesten palkkioiden osalta.

2. Käsitten tulisi määritellä kuinka järjestelmää tulisi muuttaa selkeämmäksi. Mikäli vaihtoehtoisesti järjestäisimme erilaista neuvontaa järjestelmän ymmärtämiseen kulut eivät olisi kovin suuret. Mutta jos järjestelmää tulisi muuttaa tulisi palkata useampia järjestäjiä ja työntekijöitä.

3. Uudelleenkäsittely vaatii työtunteja työskentelijöiltä, mutta ei sikäli vaadi paljon kustannuksia.

4. Valtion ja kuntien tulisi luoda enemmän työpaikkoja tai yrittäjien työllistää enemmän jotta tämä toteutuisi. Muuten valtiolle tästä ei pitäisi koitua kuluja kuin organisoidessa töitä.

5. Väitettä tulisi tarkentaa jotta hinnan pystisi määrittelemään.

6. Terveydenhuollon yleistäminen siten, että se olisi kaikille mahdollista ja halpaa ellei ilmaista tulisi hyvin kalliiksi valtiolle ja korottaisi veroja paljon. Jotta pystyisimme edes yleistämään terveydenhuoltoa entistä enemmän tarvitsisimme enemmän työntekijöitä ja kiinteistöjä sekä paljon uusia laitteita.

7. Tapaus verottaisi paljon, koska esim. hautausmaat ja erilaiset toimitukset tarvitsevat tiloja. Mahdollisuutena olisi neuvotella vuokrasopimus tietyistä tiloista kirkon kanssa tai raivata/ostaa omat.

8. Ehdotuksen tulisi määritellä mistä rahat sinne tulisivat, toimisivatko tilit omien pankkitilien ohella tietyissä pankeissa, olisiko niille perustettu täysin oma pankki jakuinka niiden toiminta suhtautettaisiin omaan työskentelyyn.

9. Kunta jää voitolle ja riippuen paljon päivärahasta vähennettäisiin. Hinta on laskettu miesten ja naisten keskiarvon keskiarvosta ja vähennetty siitä joko 1% tai 5%.

10. Vuonna 2010 peruspäivärahaa sai 17000 ihmistä Suomessa ja sen määrä oli 551€/kk, joten vuosittainen määrä oli 17 000*551 €*12 = 112 404 000 €. Mikäli summaa korotettaisiin esim. 650€/kk ja sitä saavien ihmisten määrä pysyisi samana olisi valtion kassasta menevä summa 17 000*650 €*12 = 132 600 000€. 132,6 M€ - 112,404 M€ = 20,196 M€. Tukea saavien ihmisten määrä on wikipediasta ja tukien määrä KELAlta.

11. Kohdassa tulisi tarkemmin määrittää kuinka paljon niita ylläpidettäisiin ja mihin asti. Hinnan määrittämiseen vaikkittaa myös paljonko keskimääräinen asumistuki on ja kuinka moni sitä saa.

12. Tuet lisäävät valtion menoja ja jotta tämä saataisiin mahdollistetuksi tulisi tukia mitä luultavimmin pienentää tai rajoittaa muuten. Myös tukien muuttaminen ja niiden määrittäminen voi viedä paljonkin aikaa ja rahaa, erimielisyyksien ja ministereiden palkkauksen vuoksi.

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta. Kirkon hallitusohjelmalista on tässä muodossa ensimmäinen laatuaan ja siis erittäin poikkeuksellinen, etenkin kun kyseessä kansankirkko, johon kuuluu jäseniä kaikista puolueista. Vaatimukset on hyväksytty arkkipiispan johtamassa kirkkohallituksen täysistunnossa ja edustavat siis kirkon virallista kantaa.
• Etla:n hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys