Sosiaali -ja terveyspolitiikka SHO 2011

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2326
Moderaattori:Smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2326}}

Rajaus

Millaista sosiaali- ja terveyspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Työterveyshuollon saatavuus on varmistettava ja kommunikaatiota työpaikan ja terveydenhuollon välillä tiivistettävä
   On toteutettava Ahtelan työryhmän esityksiä työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseksi. Laadukkaan työterveyshuollon saatavuus on varmistettava. Työterveyshuollon ja työpaikan välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työterveysneuvonta on saatettava osaksi työttömien palveluja. Työhyvinvointi on otettava osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa. Osa-aikalisä on saatava tukemaan nuorten työllistymistä. Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen on perustettava työhyvinvoinnin palvelukeskus.
2. Jokaiselle reumapotilaalle oikeus yksilölliseen hoito-, tutkimus- ja kuntoutussuunnitelmaan
3. Oikeus olla Kelan kuntoutuksen piirissä 68-vuotiaaksi asti
   Reumaliitto yrittää saada ylemmäs ikärajaa, jonka jälkeen kuntoutuksen järjestäminen siirtyy Kelalta kuntien vastuulle – liitto pitää 68 vuotta hyvänä ikärajana. Syy on se, että kaikilla kunnilla ei ole resursseja kuntoutuksen järjestämiseen.
4. Lääkekatto ja terveydenhuollon maksukatto yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, joka olisi noin 600 euroa
   Uudet lääkkeet ovat kalliita. Yksi Reumaliiton tärkeimpiä vaatimuksia seuraavaan hallitusohjelmaan on potilaiden talouden helpottaminen niin, että lääkekuluille ja terveydenhoidon maksuille tulisi yhteinen noin 600 euron maksukatto. Nyt potilaan omavastuu on 672 euroa lääkekuluissa ja 633 euroa sairaalamaksuissa. Huonolla tuurilla molemmat täyttyvät vuoden aikana, mikä rasittaa pienituloisten taloutta.
5. Pitkäaikaissairaiden mahdollisuutta päästä työelämään tuettava
6. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa niille, jotka eivät pysty tai kykene maksamaan markkinavuokria
   Vailla vakituista asuntoa ry haluaa varmistaa julkisella rahoituksella rakennettavan asuntotuotannon henkilöille, joilla ei ole siihen rahaa. Lainsäädännöstä puuttuu nyt mekanismi, joka velvoittaisi kunnat ja valtion siihen. Se on ongelman ydin. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman kokonaisrahoitus on noin 200 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 170 miljoonaa.
7. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettava
   Perusteluja: "Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta jolla on saatu hyviä tuloksia". Konkreettisena tavoitteena on ollut vähintään 1 250 asunnon osoittaminen pitkäaikaisasunnottomille kymmenellä paikkakunnalla.
8. Subjektiivinen oikeus asumiseen kirjattava perustuslakiin
   Ranskan lakiin tämä subjektiivinen oikeus on hiljattain kirjattu.
9. Vammaisten apuna toimiville koirille on saatava apuvälinestatus
   Sairaanhoitopiirit vastaavat sokeiden koirista, mutta kuulo- ja liikuntavammaisten tukikoirilla ei ole vastaavaa statusta.
10. Omaishoidon tukia pitää karsia ja kriteereitä yhtenäistää
    "Omaishoidon tuen maksatus ja rahoitus pitäisi siirtää valtion vastuulle eli Kelan kautta hoidettavaksi. Silloin kaikki omaishoitajat olisivat samalla lähtöviivalla" (Merja Salanko-Vuorela). Tilapäishoidon puute on yksi liittoa huolettava kysymys. Lain mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta kuukaudessa.

Taulukointi

Ero sivun ”Sosiaali -ja terveyspolitiikka SHO 2011” versioiden välillä(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Työterveyshuollon saatavuus ja kommunikointi työpaikan ja terveydenhuollon välillä sekä työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus.	-80
2	2	Reumapotilaille henkilökohtainen parannusohjelma	määrittämätön
3	3	Kelan asiukkuus 68-vuotiaaksi asti	määrittämätön
4	4	Lääkekatto ja terveydenhuollon maksukatto 600€	-3 792,9
5	5	Pitkäaikaissairastajien työmahdollisuuksien parantaminen	määrittämätön
6	6	Asuntoja nykyisiä vuokria maksamaan kykenemättömille	määrittämätön
7	7	Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen	-40
8	8	Subjektiivinen oikeus asumiseen kirjattava perustuslakiin	määrittämätön
9	9	Vammaisten koirille apuvälinestatus	määrittämätön
10	10	Omaishoidon tukien karsiminen	määrittämätön

Perustelut

1. Käsite määrittää liian suuren alueen, joka kattaa palkat työntekijöille, rakennusten hinnat, hoitojen hinnat ja laitteistojen hinnat, sekä paljon muuta. Mikäli osa palvelukeskuksista tehtäisiin laajennuksittain tulisi kustannuksiksi n. 4 M€. Hinta määritetty aikaisempien palvelukeskusten avulla, sekä oma arvion perusteella.

2. Jokaisen reumapotilaan yksityinen hoito-,kuntoutus- ja tutkimussuunnitelma on hyvin laaja käsite. Mikäli jokainen reumapotilas (joita Suomessa on n. 100 000 saisi yksityisen ohjelman se työllistäisi useita lääkäreitä ja lisäisi tarvittavien toimitilojen määrää. Lisäksi reuman eri muodot vaikeuttavat hinnan mietintää.

3. Tietoa ei löydy.

4. Hinta laskettu siten, että jokaisella Suomen kansalaisella olisi tullut nykyinen hintakatto täyteen vuoden aikana. Eli (633+672-600)*5 380 000=3 792 900 000 €.

5. Työpaikkoja tulisi lisätä ja niiden kehittää itselleen ohjelmia jotka ottaisivat huomioon rajoittuneisuuden ja työskentelyn erilaisuuden. Lisäksi valtion tulisi tukea näitä yrityksiä niiden menestymisen takaamiseksi.

6. Asuntojen määrää tulisi lisätä ja hinta riippuu täysin asuntojen määrästä.

7. Mikäli asunnottomuus halutaan poistaa kokonaan. Hinta laskettu asunnottomien määrällä ja kerrottu asunnon vuoden ajalta lasketulla vuokralla. Mukaan on laskettu myös uusien asuntojen rakentamiseen käytettävä summa.

8. Varsinaisen oikeuden kirjaaminen lakiin ei vaadi toimenpiteitä joihin kuluisi paljon rahaa, mutta hinta pitää sisällään tarvittavien kansanedustajien palkan ja muiden tarvittavien toimihenkilöiden palkan.

9. Koirille apuvälinestatuksen myöntäminen ei kata suurta työntekijämäärää mikä vähentää hinnanmäärää.

10. Hintaa ei pysty määrittämään mikäli ei tiedetä kuinka paljon ja keneltä vähennetään omaishoidon rahoitusta. Lisäksi se miten rahoitusta vähennetään vaikuttaa paljon.

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio
• Reumapotilaiden hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Vailla vakituista asuntoa ry:n hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Kennelliton hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Omaishoitajat ja Läheiset -liiton hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys