Ero sivun ”Sosiaali -ja terveyspolitiikka SHO 2011” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 26: Rivi 26:
2|Reumapotilaille henkilökohtainen parannusohjelma|määrittämätön
2|Reumapotilaille henkilökohtainen parannusohjelma|määrittämätön
3|Kelan asiukkuus 68-vuotiaaksi asti|määrittämätön
3|Kelan asiukkuus 68-vuotiaaksi asti|määrittämätön
4|Lääkekatto ja terveydenhuollon maksukatto 600€|n. -3 792,9
4|Lääkekatto ja terveydenhuollon maksukatto 600€|-3 792,9
5|Pitkäaikaissairastajien työmahdollisuuksien parantaminen|määrittämätön
5|Pitkäaikaissairastajien työmahdollisuuksien parantaminen|määrittämätön
6|Asuntoja nykyisiä vuokria maksamaan kykenemättömille|määrittämätön
6|Asuntoja nykyisiä vuokria maksamaan kykenemättömille|määrittämätön
Rivi 43: Rivi 43:
3. Tietoa ei löydy.
3. Tietoa ei löydy.


4. Hinta laskettu siten, että jokaisella Suomen kansalaisella olisi tullut nykyinen hintakatto täyteen vuoden aikana. Eli (633+672-600)*5 380 000=3 792 900 000.
4. Hinta laskettu siten, että jokaisella Suomen kansalaisella olisi tullut nykyinen hintakatto täyteen vuoden aikana. Eli (633+672-600)*5 380 000=3 792 900 000 €.


5. Työpaikkoja tulisi lisätä ja niiden kehittää itselleen ohjelmia jotka ottaisivat huomioon rajoittuneisuuden ja työskentelyn erilaisuuden. Lisäksi valtion tulisi tukea näitä yrityksiä niiden menestymisen takaamiseksi.
5. Työpaikkoja tulisi lisätä ja niiden kehittää itselleen ohjelmia jotka ottaisivat huomioon rajoittuneisuuden ja työskentelyn erilaisuuden. Lisäksi valtion tulisi tukea näitä yrityksiä niiden menestymisen takaamiseksi.

Versio 28. kesäkuuta 2011 kello 06.27




Rajaus

Millaista sosiaali- ja terveyspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

  1. Työterveyshuollon saatavuus on varmistettava ja kommunikaatiota työpaikan ja terveydenhuollon välillä tiivistettävä [1]
    On toteutettava Ahtelan työryhmän esityksiä työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseksi. Laadukkaan työterveyshuollon saatavuus on varmistettava. Työterveyshuollon ja työpaikan välistä yhteistyötä on tiivistettävä. Työttömien terveyden ja työkyvyn seuranta ja edistäminen sekä työterveysneuvonta on saatettava osaksi työttömien palveluja. Työhyvinvointi on otettava osaksi työpaikkojen yhteistoimintaa. Osa-aikalisä on saatava tukemaan nuorten työllistymistä. Työturvallisuuskeskuksen yhteyteen on perustettava työhyvinvoinnin palvelukeskus.
  2. Jokaiselle reumapotilaalle oikeus yksilölliseen hoito-, tutkimus- ja kuntoutussuunnitelmaan [2]
  3. Oikeus olla Kelan kuntoutuksen piirissä 68-vuotiaaksi asti [2]
    Reumaliitto yrittää saada ylemmäs ikärajaa, jonka jälkeen kuntoutuksen järjestäminen siirtyy Kelalta kuntien vastuulle – liitto pitää 68 vuotta hyvänä ikärajana. Syy on se, että kaikilla kunnilla ei ole resursseja kuntoutuksen järjestämiseen.
  4. Lääkekatto ja terveydenhuollon maksukatto yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, joka olisi noin 600 euroa [2]
    Uudet lääkkeet ovat kalliita. Yksi Reumaliiton tärkeimpiä vaatimuksia seuraavaan hallitusohjelmaan on potilaiden talouden helpottaminen niin, että lääkekuluille ja terveydenhoidon maksuille tulisi yhteinen noin 600 euron maksukatto. Nyt potilaan omavastuu on 672 euroa lääkekuluissa ja 633 euroa sairaalamaksuissa. Huonolla tuurilla molemmat täyttyvät vuoden aikana, mikä rasittaa pienituloisten taloutta.
  5. Pitkäaikaissairaiden mahdollisuutta päästä työelämään tuettava [2]
  6. Kohtuuhintaista asuntotuotantoa niille, jotka eivät pysty tai kykene maksamaan markkinavuokria [3]
    Vailla vakituista asuntoa ry haluaa varmistaa julkisella rahoituksella rakennettavan asuntotuotannon henkilöille, joilla ei ole siihen rahaa. Lainsäädännöstä puuttuu nyt mekanismi, joka velvoittaisi kunnat ja valtion siihen. Se on ongelman ydin. Pitkäaikaisasunnottomuusohjelman kokonaisrahoitus on noin 200 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 170 miljoonaa.
  7. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettava [3]
    Perusteluja: "Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta jolla on saatu hyviä tuloksia". Konkreettisena tavoitteena on ollut vähintään 1 250 asunnon osoittaminen pitkäaikaisasunnottomille kymmenellä paikkakunnalla.
  8. Subjektiivinen oikeus asumiseen kirjattava perustuslakiin [3]
    Ranskan lakiin tämä subjektiivinen oikeus on hiljattain kirjattu.
  9. Vammaisten apuna toimiville koirille on saatava apuvälinestatus [4]
    Sairaanhoitopiirit vastaavat sokeiden koirista, mutta kuulo- ja liikuntavammaisten tukikoirilla ei ole vastaavaa statusta.
  10. Omaishoidon tukia pitää karsia ja kriteereitä yhtenäistää [5]
    "Omaishoidon tuen maksatus ja rahoitus pitäisi siirtää valtion vastuulle eli Kelan kautta hoidettavaksi. Silloin kaikki omaishoitajat olisivat samalla lähtöviivalla" (Merja Salanko-Vuorela). Tilapäishoidon puute on yksi liittoa huolettava kysymys. Lain mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta kuukaudessa.

Taulukointi

Ero sivun ”Sosiaali -ja terveyspolitiikka SHO 2011” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Työterveyshuollon saatavuus ja kommunikointi työpaikan ja terveydenhuollon välillä sekä työturvallisuuskeskuksen yhteyteen työhyvinvoinnin palvelukeskus.-80
22Reumapotilaille henkilökohtainen parannusohjelmamäärittämätön
33Kelan asiukkuus 68-vuotiaaksi astimäärittämätön
44Lääkekatto ja terveydenhuollon maksukatto 600€-3 792,9
55Pitkäaikaissairastajien työmahdollisuuksien parantaminenmäärittämätön
66Asuntoja nykyisiä vuokria maksamaan kykenemättömillemäärittämätön
77Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen-40
88Subjektiivinen oikeus asumiseen kirjattava perustuslakiinmäärittämätön
99Vammaisten koirille apuvälinestatusmäärittämätön
1010Omaishoidon tukien karsiminenmäärittämätön

Perustelut

1. Käsite määrittää liian suuren alueen, joka kattaa palkat työntekijöille, rakennusten hinnat, hoitojen hinnat ja laitteistojen hinnat, sekä paljon muuta. Mikäli osa palvelukeskuksista tehtäisiin laajennuksittain tulisi keskimääräiskustannuksista n.4 milj. Hinta määritetty aikaisempien palvelukeskusten avulla, sekä oma arvion perusteella.

2. Jokaisen reumapotilaan yksityinen hoito-,kuntoutus- ja tutkimussuunnitelma on hyvin laaja käsite. Mikäli jokainen reumapotilas (joita Suomessa on n. 100 000 saisi yksityisen ohjelman se työllistäisi useita lääkäreitä ja lisäisi tarvittavien toimitilojen määrää. Lisäksi reuman eri muodot vaikeuttavat hinnan mietintää.

3. Tietoa ei löydy.

4. Hinta laskettu siten, että jokaisella Suomen kansalaisella olisi tullut nykyinen hintakatto täyteen vuoden aikana. Eli (633+672-600)*5 380 000=3 792 900 000 €.

5. Työpaikkoja tulisi lisätä ja niiden kehittää itselleen ohjelmia jotka ottaisivat huomioon rajoittuneisuuden ja työskentelyn erilaisuuden. Lisäksi valtion tulisi tukea näitä yrityksiä niiden menestymisen takaamiseksi.

6. Asuntojen määrää tulisi lisätä ja hinta riippuu täysin asuntojen määrästä.

7. Mikäli asunnottomuus halutaan poistaa kokonaan. Hinta laskettu asunnottomien määrällä ja kerrottu asunnon vuoden ajalta lasketulla vuokralla. Mukaan on laskettu myös uusien asuntojen rakentamiseen käytettävä summa.

8. Varsinaisen oikeuden kirjaaminen lakiin ei vaadi toimenpiteitä joihin kuluisi paljon rahaa, mutta hinta pitää sisällään tarvittavien kansanedustajien palkan ja muiden tarvittavien toimihenkilöiden palkan.

9. Koirille apuvälinestatuksen myöntäminen ei kata suurta työntekijämäärää mikä vähentää hinnanmäärää.

10. Hintaa ei pysty määrittämään mikäli ei tiedetä kuinka paljon ja keneltä vähennetään omaishoidon rahoitusta. Lisäksi se miten rahoitusta vähennetään vaikuttaa paljon.


Data

Riippuvuudet

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Reumapotilaiden hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Vailla vakituista asuntoa ry:n hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ 4,0 4,1 Kennelliiton hallitusohjelmatavoitteet
  5. ↑ 5,0 5,1 Omaishoitajat ja Läheiset -liiton hallitusohjelmatavoitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Sosiaali_-ja_terveyspolitiikka_SHO_2011&oldid=7270”