Ero sivun ”Elintarvikepolitiikka SHO 2011” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23: Rivi 23:


1. Jotta tulevaisuudessakin voitaisiin tehdä mahdolliseksi vastuullinen suomalainen ruuantuotanto, on veroraja pysyttävä samassa, joten hintaa ei voi määritellä hyvin.
1. Jotta tulevaisuudessakin voitaisiin tehdä mahdolliseksi vastuullinen suomalainen ruuantuotanto, on veroraja pysyttävä samassa, joten hintaa ei voi määritellä hyvin.
2. Siirryttäessä asteittain lihataloudesta kasvisruokaan, tulee valtio säästämään rahaa, koska lihataloudesta aiheutuu enemmän päästöjä ja niiden valmistus kuluttaa myös enemmän energiaa. Jos kilo palkokasveja maksaa kolmasosan vähemmän kuin kilo lihatuotteita niin voitaisiin laskea paljonko säästö olisi. Yksi suomalainen syö keskimäärin 840kg/vuosi jos oletetaan palkokasvien maksavan 4e/kg ja lihatuotteiden 12e/kg saataisiin yhden ihmisen vuoden syömisen hinnaksi 3360e palkokasveilla ja lihatuotteilla 10080e kun nämä kerrotaan Suomen väkiluvulla saadaan 54177792480€ ja 18059264160€. Jos nämä vähennetään toisistaan saadaan noin 36.15mrd eli säästettäisiin runsaasti.
2. Siirryttäessä asteittain lihataloudesta kasvisruokaan, tulee valtio säästämään rahaa, koska lihataloudesta aiheutuu enemmän päästöjä ja niiden valmistus kuluttaa myös enemmän energiaa. Jos kilo palkokasveja maksaa kolmasosan vähemmän kuin kilo lihatuotteita niin voitaisiin laskea paljonko säästö olisi. Yksi suomalainen syö keskimäärin 840kg/vuosi jos oletetaan palkokasvien maksavan 4e/kg ja lihatuotteiden 12e/kg saataisiin yhden ihmisen vuoden syömisen hinnaksi 3360e palkokasveilla ja lihatuotteilla 10080e kun nämä kerrotaan Suomen väkiluvulla saadaan 54177792480€ ja 18059264160€. Jos nämä vähennetään toisistaan saadaan noin 36.15mrd eli säästettäisiin runsaasti.
3. Hallitus tarvitsee vähän rahaa selvittääkseen kaupunkiviljelyn mahdollisuudet
3. Hallitus tarvitsee vähän rahaa selvittääkseen kaupunkiviljelyn mahdollisuudet


Versio 27. kesäkuuta 2011 kello 07.45




Rajaus

Millaista elintarvikepolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Vastuullisen suomalaisen ruuantuotannon edellytykset kuntoon [1]
    Kotimainen tuotanto tulee veronmaksajille kalliiksi. Suomen maatalouden 4,3 miljardin euron liikevaihdosta lähes kaksi miljardia on kansallista tai EU-tukea. Tärkein vaatimus hallitusohjelmaan on se, että luontoa ja eläimiä kunnioittava vastuullinen suomalainen ruuantuotanto tehdään vastedeskin tuottajalle mahdolliseksi. Ruuan tuotantoketjuun kuuluvat myös elintarviketeollisuus ja kauppa. Kaupan toimintatavat MTK haluaisi parempaan seurantaan, jotta kaikkien ketjun osapuolten oikeudet toteutuisivat. MTK on ehdottanut päällekatsojaksi eräänlaista reilun kaupan asiamiestä.
  2. Lihataloudesta siirryttävä asteittain kasvispohjaiseen lähiruokaan [2]
    Sekaravintoa käyttävä ihminen aiheuttaa seitsemän kertaa vegaania suuremmat kasvihuonepäästöt. Lähellä tuotetuista aineksista koostetusta kasvisateriasta aiheutuu yhdeksän kertaa vähemmän päästöjä kuin lihaa ja tuontikasviksia sisältävästä ateriasta. Karjatalous aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöistä 18 %. Tämä on 40 % enemmän kuin koko liikenne – autot, lentokoneet, junat ja laivat – yhteensä. Sianlihakilon tuottamiseen kuluu kymmenkertainen ja naudanlihakilon 15-kertainen määrä energiaa verrattuna kiloon palkokasveja. Seuraava hallitus toteuttaa ruoantuotannossa painopisteen muutoksen, jossa luovutaan asteittain karjataloudesta ja siirrytään torjunta-aineista vapaiden kasvisraaka-aineiden paikalliseen tuotantoon.
  3. Hallitus selvittää käytännön toimin kaupunkiviljelyn mahdollisuudet [2]
Ero sivun ”Elintarvikepolitiikka SHO 2011” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Ruuantuotannon edellytykset kuntoonmäärittelemätön
22Lihataloudesta astettain kasvispohjaiseen lähiruokaan+36 150
33Kaupunkiviljelyn mahdollisuudet-1

Perustelut

1. Jotta tulevaisuudessakin voitaisiin tehdä mahdolliseksi vastuullinen suomalainen ruuantuotanto, on veroraja pysyttävä samassa, joten hintaa ei voi määritellä hyvin.

2. Siirryttäessä asteittain lihataloudesta kasvisruokaan, tulee valtio säästämään rahaa, koska lihataloudesta aiheutuu enemmän päästöjä ja niiden valmistus kuluttaa myös enemmän energiaa. Jos kilo palkokasveja maksaa kolmasosan vähemmän kuin kilo lihatuotteita niin voitaisiin laskea paljonko säästö olisi. Yksi suomalainen syö keskimäärin 840kg/vuosi jos oletetaan palkokasvien maksavan 4e/kg ja lihatuotteiden 12e/kg saataisiin yhden ihmisen vuoden syömisen hinnaksi 3360e palkokasveilla ja lihatuotteilla 10080e kun nämä kerrotaan Suomen väkiluvulla saadaan 54177792480€ ja 18059264160€. Jos nämä vähennetään toisistaan saadaan noin 36.15mrd eli säästettäisiin runsaasti.

3. Hallitus tarvitsee vähän rahaa selvittääkseen kaupunkiviljelyn mahdollisuudet

Data

  • Maataloustuottajien [1] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Elonkehä ry [2] on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Maataloustuottajien hallitusohjelmatavoitteet
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Elonkehä ry:n hallitusohjelmatavoitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Elintarvikepolitiikka_SHO_2011&oldid=7220”