Ero sivun ”Eläkepolitiikka” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 42: | Rivi 42: | ||
4. Osa-aikaeläkkeen muuttaminen näin vähentäisi valtiolta lähteviä verorahoja, eli valtio jäisi "voitolle". | 4. Osa-aikaeläkkeen muuttaminen näin vähentäisi valtiolta lähteviä verorahoja, eli valtio jäisi "voitolle". | ||
5.Valtio tienaa rikkaampien välttäessä työttömyyskierrettä sen kannattamattomuuden vuoksi. | |||
6. Kohta epäselvä ja sisältää liian paljon muuttujia laskettavaksi. | |||
7. Valtio säästää eläkkeen maksamisessa kun eläkkeen ikäraja nousee, mutta terveydenhuollonkulut nousevat työpaikoilla. | |||
=== Data === | === Data === | ||
Versio 15. kesäkuuta 2011 kello 08.33
| Moderaattori:smxb (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Tiinu muokkaa
Rajaus
Millaista eläkepolitiikkaa pitäisi harjoittaa tulevalla vaalikaudella? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Tulos
Ei vielä valmis. Ota osaa taustoitukseen Keskustelusivulla.
- Työeläkejärjestelmä on avattava niin että ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset järjestelmän kehittämisessä voidaan ottaa paremmin huomioon
Informaation siiloutuminen on johtanut tilanteeseen, jossa eläkejärjestelmästä on vaikea saada kokonaiskuvaa [1]. - Vanhuspalvelulain hyväksyminen [2]
Tulevan hallituksen on vietävä eteenpäin jo edelliseltä hallitukselta odotetun vanhuspalvelulain. Vanhuspalvelulaissa määriteltäisiin muun muassa vanhusten hoidon laatukriteerit. Hoidon tasosta on toistaiseksi tehty vain suositukset, eikä niillä ole lain voimaa. Laissa olisi tärkeää määritellä kuinka paljon henkilökuntaa tarvitaan hoidettavaa kohti. - Eläkeläisköyhyyden vähentäminen [2]
Takuueläke on korjannut niiden pienituloisten eläkeläisten tilannetta, jotka aiemmin olivat pelkän kansaneläkkeen varassa. Vanhuusköyhyysloukku voi kuitenkin laueta lähitulevaisuudessa, jos kansaneläkkeeseen ei tehdä kunnollisia tasokorotuksia. Työeläkkeiden vuosittaiset korotukset määräävästä taitetusta indeksistä pitäisi Eetun (kts. kohta Data) mukaan luopua. Taitetussa indeksissä hintojen nousun painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Eetu lisäisi palkkojen painoa 20 prosentista ja soveltaisi kansaneläkkeisiin samaa indeksiä. - Osa-aikaeläke vähennetään myöhemmin vanhuuseläkkeestä; etuus siis maksetaan lopulta itse [3]
Perusteluja osa-aikaeläketttä vastaan: "Miten meillä voi olla tällainen järjestely, että suuri etu osa-aikaeläkeläiselle ja kustannus muille. Osa-aikaeläke on hyvin houkutteleva hyvätuloiselle ja juuri he sitä käyttävätkin". - Vanhuuseläkettä edeltävästä työttömyysputkesta pois oikeus pidennettyyn ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen [3]
Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sijaan jokainen saa putkijaksolta kiinteän summan, joka kuitenkin on enemmän kuin työttömän peruspäiväraha (noin 550 euroa) – esimerkiksi takuueläkkeen verran (noin 690 euroa). Argumentti ehdotetun politiikan puolesta: "Pienituloiset hyötyisivät tästä, mutta hyvätuloisille putki ei enää olisi niin houkutteleva". - Työeläkemaksut nostettava vaadittavalle tasolle heti [3]
Argumentti puolesta: "Korotettuja maksuja joutuvat maksamaan vain tulevat ikäluokat saadakseen saman eläkkeen, minkä me saamme nyt halvemmilla maksuilla. Miksi ei koroteta maksuja nyt heti meiltä kaikilta?" Nyt työeläkemaksu on keskimäärin 22 prosenttia palkoista, ja sitä pitäisi nostaa neljällä prosenttiyksiköllä. Korotustarvetta voi pienentää muilla muutoksilla, kuten tukkimalla varhaiseläkereittejä, poistamalla paremman eläkekarttuman 53–62-vuotiailta ja nostamalla vanhuuseläkkeen alaikärajaa. - Varhais- ja vanhuuseläkeiät sidotaan elinajanodotteeseen [3]
Taulukointi
| Obs | Nro | Projekti | Hinta |
|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Työeläkejärjestelmän selkeytys | Työntekijöiden palkka järjestelmän siivoamisesta ja selkeyttämisestä. |
| 2 | 2 | Vanhuspalvelulain hyväksyminen | Hinta sisältää lain määrittäjien palkan ja sen toteuttamista vaativan hinnan. |
| 3 | 3 | Eläkeläisköyhyyden korjaaminen | ! Hinta määrittämätön. |
| 4 | 4 | Osa-aikaeläkkeen muutos | Ilmeisesti kansalaiset säästäisivät veroissa? Kohta epäselvä. |
| 5 | 5 | Työttömyyskorvauksen muutos | Valtio tienaa rikkaampien välttäessä työttömyyskierrettä sen kannattamattomuuden vuoksi. |
| 6 | 6 | Työeläkemaksujen nostot | ! Hinta määrittämätön. |
| 7 | 7 | Varhais- ja vanhuuseläkeiät sitominen elinajanodotteeseen | ! Hinta määrittämätön. |
Perustelut
1. Hinta tulisi määrittää työskentelevien "järjestelmänsiivojien" palkan mukaan.
2. Sen työstäminen vaatii useamman päivän kansanedustajilta ja lisäksi sen muut kustannukset eduskunnassa ovat suhteessa melko pienet. Hinta koko suunnitemalle ei ole määriteltävissä vielä, koska lakia ei ole määritelty vielä.
3. Kansaneläkkeeseen tulevat korotukset tulevat verottamaan valtion rahastoa, mutta hinnasta ei pysty vielä sanomaan mitään, koska emme tiedä millä tavalla valtio aikoo työstää eläkkeitä.
4. Osa-aikaeläkkeen muuttaminen näin vähentäisi valtiolta lähteviä verorahoja, eli valtio jäisi "voitolle".
5.Valtio tienaa rikkaampien välttäessä työttömyyskierrettä sen kannattamattomuuden vuoksi.
6. Kohta epäselvä ja sisältää liian paljon muuttujia laskettavaksi.
7. Valtio säästää eläkkeen maksamisessa kun eläkkeen ikäraja nousee, mutta terveydenhuollonkulut nousevat työpaikoilla.
Data
- Eläkeläisjärjestöihin lukeutuvat vasemmistolainen Eläkeläiset ry ja kuuden eläkeläisjärjestön yhteiselin Eetu. Eetun takana ovat suurimpia puolueita lähellä olevat eläkeläisjärjestöt. Jäseniä niissä on kaikkiaan 270 000.
- Eläkeläisjärjestöjen [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
- Etla:n [3] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
Riippuvuudet
Katso myös
Avainsanat
Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>