Ero sivun ”Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
5|Ekologinenasuminen ja omavaraistalous|! Määrittämätön. | 5|Ekologinenasuminen ja omavaraistalous|! Määrittämätön. | ||
6|Liikenneinvestointien pitkäjänteisyys|! Määrittämätön. | 6|Liikenneinvestointien pitkäjänteisyys|! Määrittämätön. | ||
7|Valtakunnallinen liikerahasto| | 7|Valtakunnallinen liikerahasto|! Määrittämätön. | ||
8|Pienet investointiohjelmat| | 8|Pienet investointiohjelmat|40 | ||
9|Lisärahoitus|250 | 9|Lisärahoitus|250 | ||
</t2b> | </t2b> | ||
== Perustelut == | == Perustelut == | ||
Versio 12. heinäkuuta 2011 kello 13.46
| Moderaattori:Jouni (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Rajaus
Millaista liikenneväylä- ja rakennetun ympäristön politiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Tulos
- Väyläpolitiikkainvestoinnit [1]
Teiden, ratojen ja meriväylien ylläpidossa on kasvavaa tarvetta toimenpiteisiin, joilla edistetään elinkeinoelämän logistiikan toimintaedellytyksiä, tuetaan orastavaa talouskasvua sekä parannetaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Erityisesti tulee varmistaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien, Kehä III:n, E18–tien itään ja Pohjanmaan radan mahdollisimman nopea toteutus. Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta on kehitettävä. Investoinnit kohdennetaan eniten liikennöityihin rataosiin. Kehittämistoimenpiteitä on syytä tehdä myös pieninä askelina pullonkauloja avaamalla sekä edetä tarpeiden ja resurssien mukaan. - Yhdyskuntarakenteiden suunnittelulla minimoidaan ihmisten ja tavaroiden turha kuljetus [2]
- Hallitus rajoittaa yksityisautoilua [2]
Vapautuvat pysäköintipaikat luovutetaan maksutta elävään käyttöön, esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. - Hallitus selvittää keinot korvata yksityinen autoliikenne julkisilla kuljetuspalveluilla [2]
- Halukkaille mahdollisuus siirtyä ekologiseen asumiseen ja omavaraistalouteen [2]
Luodaan järjestelmä, jonka avulla kuka tahansa voi nopealla aikataululla, vapaaehtoisesti luopua luonnon kiertokulusta irronneesta elämänmuodostaan ja palata takaisin omavaraisuuteen pyrkivään talouteen. Kysymykseen voi tulla ekokylärakentaminen tai jo rakennetun rakennuskannan hyödyntäminen. - Liikenneinvestointien toteuttamiseen on saatava pitkäjänteisyyttä. Epävarmuus toteutusaikataulusta aiheuttaa elinkeinoelämän hankkeiden lykkääntymistä ja taloudellisia menetyksiä. [3]
- Valtakunnallinen liikennerahasto tarvitaan täydentämään julkista rahoitusta. Liikennerahaston tulee käyttää myös yksityistä rahoitusta. [3]
- Perusväylänpidon pienet investointiohjelmat tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon. [3]
- Lisärahoitus Seuraavalla hallituskaudella liikenneinfraan on varattu n. 5,04 mrd. euroa, joka ei ole pitkällä aikavälillä kestävä rahoitustaso, vaan johtaa väylien kunnon rapautumiseen.[3]
Taulukointi
| Obs | Nro | Ehdotus | Hinta |
|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Kulkuväylien parantaminen | ! Määrittämätön. |
| 2 | 2 | Kulkuväylien ja rakenteiden muuttaminen | ! Määrittämätön. |
| 3 | 3 | Yksityiautoilun rajoitus | 0.4 |
| 4 | 4 | Yksityisautoilun korvaus julkisella | 0.25 |
| 5 | 5 | Ekologinenasuminen ja omavaraistalous | ! Määrittämätön. |
| 6 | 6 | Liikenneinvestointien pitkäjänteisyys | ! Määrittämätön. |
| 7 | 7 | Valtakunnallinen liikerahasto | ! Määrittämätön. |
| 8 | 8 | Pienet investointiohjelmat | 40 |
| 9 | 9 | Lisärahoitus | 250 |
Perustelut
Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.
1. Kulkuväylien muuttaminen tulee lisäämään työntekijöiden määrää ja lisää valtion kuluja huomattavasti riippuen siitä kuinka paljon niitä muokataan.
2. Mikäli kulkuväylien rakennetta muutetaan paljon, tulevat kulut nousemaan. Riippuen siitä kuinka paljon aiotaan muuttaa liikenneväyliä, tulisi valtiolle enemmän kustannuksia ja Suomeen lisää työntekijöitä. Hintaa ei voi määrittää toistaiseksi.
3. Autoilun rajoittaminen ei tulisi maksamaan valtiolle mitään, mutta kuntien lisäistutuksiin menisi arviolta tätä vastaava summa. Kaupunkiviljelmien alueet tulee myös kunnostaa joten se on arviotu samaan hintaa.
4. Ehdotus käsittelee vain asian erilaisten tapojen selvittämisen, joten sen hinta käsittää arviolta 5 ihmisen palkan vuoden ajalta.
5. Ehdotus käsittää uuden kylän muodostamisen, oman sähkön muodostamisen, oman ruuan hankkimisen ja viljelemisen sekä veden puhdistamisen. Ajatus kokonaisen uuden kylän muodostamisesta jolla ei ole melkein mitään tekemistä rahan kanssa on hyvin laaja ja hankala toteuttaa. Tähän lopputulokseen pystyy mitä luultavimmin pääsemään vasta tulevaisuudessa.
6.
7.
8.
9. Seuraavalle hallituskaudelle (11-15) on budjetoitu 5.04 Mrd€. Tästä voidaan karkeasti laskea vuosittaiseksi määräksi 1.25mrd€. Tarve vaatii ainakin 1mrd€ lisäyksen kokonaisbudjettiin, jolloin vuosittaiseksi lisäykseksi tulee 0.25 Mrd€.
Data
- Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
- Elonkehä ry [2] on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.
Riippuvuudet
- Ei määritelty.
Katso myös
Avainsanat
Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Elonkehä ry:n hallitusohjelmatavoitteet
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 www.keskuskauppakamari.fi
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>