Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2227
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2227}}

Muokkaaja: Tiinu

Rajaus

Millaista sosiaaliturva- ja työmarkkinapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Sosiaaliturvajärjestelmässä olevia kannustinloukkuja tulee purkaa
   Asumismenojen kattamiseksi suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jolloin kannustimet työllistymiseen heikkenevät. Tässä yhteydessä toimeentuloturvan ja kannustinnäkökulman yhteensovittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna on esitetty julkisesti tuetun asuntokannan kohdentamista aiempaa enemmän pidemmän aikaa toimeentulotuen piirissä oleville.
2. Työttömyysturvajärjestelmää tulee uudistaa selkeämpään ja aktivoivampaan suuntaan
   Järjestelmää on mahdollista tehdä aktivoivammaksi. Työttömyysturvaa ja työnhaun velvoittavuutta koskevien muutosten tarpeellisuutta on mahdollista arvoida siinä vaiheessa, kun hiljattain tehtyjen uudistusten vaikutuksista on tietoa. Työnhaun aktivoinnin ja toimeentulon turvaamisen näkökulmasta on pyrittävä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja toimivuuteen muiltakin osin.
3. Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen
   Sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittu asiakokonaisuus tulee uudelleenkäsittelyyn vuonna 2011.
4. Työelämän katkosten vaikutukset työllisyysasteeseen ja työuriin
   Ryhmässä on ollut esillä tarve pyrkiä vähentämään työelämän katkosten negatiivisia vaikutuksia työuriin. Tässä yhteydessä ryhmä toteaa, että yleisenä tavoitteena olisi pitkien katkosten lyhentäminen. Alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyysasteen nostamiseksi ryhmä ehdottaa, että osaaikatyön mahdollisuuksia alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmille tulisi parantaa ja edistää tätä tukevien lastenpäivähoitojärjestelyiden käyttöä.
5. Työllisyysasteen korottamiseksi työikäisen väestön työkykyä tulee tukea Ahtelan työryhmän ehdotuksien mukaisesti
6. Syvenevän köyhyyden ehkäisy, jonka tavoitteena on terveys- ja tuloerojen kaventaminen
   Evankelis-luterilaisen kirkon linjauksen mukaan verotuksen progressiivisuus on merkittävä väline tuloerojen kaventamiseen. Lisäksi kirkko ajaa perusturvan korottamista. Evankelis-luterilaisen kirkon havaintojen mukaan köyhyys heijastuu vahvasti sairastuvuuteen ja mahdollisuuteen saada terveydenhuoltoa. Siksi tulevalla hallituskaudella on puututava terveydenhuollon ja palveluiden saatavuuden puutteisiin. "Tarvitaan yksinkertaiset ja tehokkaat mekanismit sen turvaamiseksi, että varattomatkin ihmiset voivat hakeutua tarvitsemiinsa tutkimuksiin, hoitoon sekä pystyvät hankkimaan lääkkeensä", evankelis-luterilainen kirkko linjaa. Terveydenhuollon asiakasmaksuja on kohtuullistettava eikä välttämättömistä elämää ylläpitävistä hoidoista saisi periä maksua lainkaan.

   Huom: Verotuksen painopisteen muuttaminen evankelis-luterilaisen kirkon vaatimaan suuntaan eroaa alivaltiosihteeri Hetemäen verotyöryhmän esityksestä, jossa verotuksen painopistettä siirrettäisiin progressiivisesta ansiotuloverotuksesta tasaveroluonteiseen välilliseen verotukseen. Hetemäen veroryhmä esitti, että kuntien osuus yhteisöveron tuotosta siirrettäisiin valtiolle ja valtio korvaisi tämän valtionosuusjärjestelmän kautta. Samalla on vaarassa myös kirkon 2,55 prosentin yhteisövero-osuus, jonka kirkko haluaisi säilyttää.

7. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien täysimääräinen korvaaminen
   Korvattaviin yhteiskunnallisiin tehtäviin lukeutuu mm. hautaustoimi. --1: Universaalisuusperiaatteen mukaisesti tämä tavoite pitäisi ulottaa muihinkin yleishyödyllisiä tehtäviä kontolleen ottaviin kirkkokuntiin. --Smxb 28. toukokuuta 2011 kello 11.20 (EEST)
8. Ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan ja rahoitetaan omalta tililtä
   Työttömyysturvassa pitäisi siirtyä tilimalliin, ehdottaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tilimalli tarkoittaa, että palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut kerättäisiin palkansaajan omalle, koko työiän kattavalle tilille. Työttömyyskorvaus maksettaisiin tältä tililtä, jos ihminen joutuisi työttömäksi. Toisaalta, jos työttömänä olisi harvoin ja lyhyesti, tilille kertyneet maksut saisi itselleen eläkkeelle jäädessään. Tilimallia sovellettaisiin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jota saa oltuaan ensin riittävän pitkään töissä. Vähimmäisturva eli työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki olisivat edelleen omana järjestelmänään.
9. Ansiosidonnaista päivärahaa lyhennetään
   Perusteita: "Tutkimuksissa näkyy, että maksamisjakson pituus vaikuttaa työnhakuun".
10. Peruspäivärahaa nostetaan
    
11. Kannustinloukkuja puretaan
    Sosiaalietuudet – esimerkiksi asumistuki – eivät saa leikkautua jyrkästi lisätulojen saamisen myötä.
12. Tuet eivät saa estää työntekoa tai -hakua
    Työttömyystuelle putoaminen rajoittaa mm. tanssitaiteilijoiden työntekoa ja -hakua. Työn teko ja haku (mm. kilpailut ja esitykset) ulkomailla johtaa ansiosidonnaisen tuen katkeamiseen. Tukea saadakseen työntekijän pitää olla koko ajan Suomessa. Tukijärjestelmä ei jäykkyydessään kannusta ulkomaisten kontaktien luomiseen.

Taulukointi

Ero sivun ”Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa” versioiden välillä(d)

Obs	Nro	Projekti	Hinta
1	1	Sosiaaliturvajärjestelmän uusiminen työskentelyä kannattavaksi	Riippuen siitä miten ehdotus järjestettäisiin voitaisiin jäädä voitolle tai tappiolle. Työskentelypalkkio tosin vie rahaa.
2	2	Sosiaaliturvajärjestelmän muuttaminen selkeämmäksi	Hintaa ei voida määrittää.
3	3	Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen	! Hintaa ei määritetty
4	4	Työttömyystaukojen vähentäminen	Valtion ja kuntien tulisi luoda enemmän työpaikkoja tai yrittäjien työllistää enemmän jotta tämä toteutuisi. Muuten valtiolle tästä ei pitäisi koitua kuluja kuin organisoidessa töitä.
5	5	Työllisyysasteen korottaminen
6	6	Terveydenhuollon yleistäminen ja hintojen pienentäminen	Valtiolle tästä seuraisi runsaasti kuluja ja luultavasti terveydenhuollon laatu huonontuisi.
7	7	Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten toimien korvaaminen	! Hintaa ei voida määrittää.
8	8	Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen siirtäminen omalle tilille
9	9	Ansiosidonnaisen päivärahan lyhentäminen	Kunta jää voitolle. Ehdotuksena vähennykselle 5% vähennys = 2.49€ eli 47.31€ tai 1% vähennys = 0.50€ eli 49.30€.
10	10	Peruspäivärahan nostaminen
11	11	Sosiaalietujen vähentämisen muuttaminen
12	12	Tukien rajoituksia muuttaminen

Perustelut

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio
• Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta. Kirkon hallitusohjelmalista on tässä muodossa ensimmäinen laatuaan ja siis erittäin poikkeuksellinen, etenkin kun kyseessä kansankirkko, johon kuuluu jäseniä kaikista puolueista. Vaatimukset on hyväksytty arkkipiispan johtamassa kirkkohallituksen täysistunnossa ja edustavat siis kirkon virallista kantaa.
• Etla:n hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys