Ero sivun ”Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
[[Luokka:Suomen hallitusohjelma 2011]]
[[Luokka:Suomen hallitusohjelma 2011]]
{{muuttuja|moderator=Jouni}}
{{muuttuja|moderator=Jouni}}
Muokkaaja: Tiinu


== Rajaus ==
== Rajaus ==
Rivi 23: Rivi 25:
# '''Kannustinloukkuja puretaan''' <ref name = Etla2011></ref> <br /> Sosiaalietuudet – esimerkiksi asumistuki – eivät saa leikkautua jyrkästi lisätulojen saamisen myötä.  
# '''Kannustinloukkuja puretaan''' <ref name = Etla2011></ref> <br /> Sosiaalietuudet – esimerkiksi asumistuki – eivät saa leikkautua jyrkästi lisätulojen saamisen myötä.  
# '''Tuet eivät saa estää työntekoa tai -hakua''' <ref name = TA2011> [http://www.hs.fi/juttusarja/hallitusohjelma2011/artikkeli/Tanssijat+haluavat+hallitukselta+katon+p%C3%A4%C3%A4n+p%C3%A4%C3%A4lle/1135261777333 Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet] </ref> <br /> Työttömyystuelle putoaminen rajoittaa mm. tanssitaiteilijoiden työntekoa ja -hakua. Työn teko ja haku (mm. kilpailut ja esitykset) ulkomailla johtaa ansiosidonnaisen tuen katkeamiseen. Tukea saadakseen työntekijän pitää olla koko ajan Suomessa. Tukijärjestelmä ei jäykkyydessään kannusta ulkomaisten kontaktien luomiseen.
# '''Tuet eivät saa estää työntekoa tai -hakua''' <ref name = TA2011> [http://www.hs.fi/juttusarja/hallitusohjelma2011/artikkeli/Tanssijat+haluavat+hallitukselta+katon+p%C3%A4%C3%A4n+p%C3%A4%C3%A4lle/1135261777333 Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet] </ref> <br /> Työttömyystuelle putoaminen rajoittaa mm. tanssitaiteilijoiden työntekoa ja -hakua. Työn teko ja haku (mm. kilpailut ja esitykset) ulkomailla johtaa ansiosidonnaisen tuen katkeamiseen. Tukea saadakseen työntekijän pitää olla koko ajan Suomessa. Tukijärjestelmä ei jäykkyydessään kannusta ulkomaisten kontaktien luomiseen.
==Taulukointi==
<t2b index="Nro,Projekti,Havainto" Locations="Hinta" unit="d">
1|
2|
3|
4|
5|
6|
7|
8|
9|
10|
11|
12|
</t2b>




Versio 13. kesäkuuta 2011 kello 08.53




Muokkaaja: Tiinu

Rajaus

Millaista sosiaaliturva- ja työmarkkinapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Sosiaaliturvajärjestelmässä olevia kannustinloukkuja tulee purkaa [1]
    Asumismenojen kattamiseksi suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jolloin kannustimet työllistymiseen heikkenevät. Tässä yhteydessä toimeentuloturva- ja kannustinnäkökulman yhteensovittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna on esitetty julkisesti tuetun asuntokannan kohdentamista aiempaa enemmän pidemmän aikaa toimeentulotuen piirissä oleville.
  2. Työttömyysturvajärjestelmää tulee uudistaa selkeämpään ja aktivoivampaan suuntaan [1]
    Järjestelmää on mahdollista tehdä aktivoivammaksi. Työttömyysturvaa ja työnhaun velvoittavuutta koskevien muutosten tarpeellisuutta on mahdollista arvoida siinä vaiheessa, kun hiljattain tehtyjen uudistusten vaikutuksista on tietoa. Työnhaun aktivoinnin ja toimeentulon turvaamisen näkökulmasta on pyrittävä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja toimivuuteen muiltakin osin.
  3. Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen [1]
    Sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittu asiakokonaisuus tulee uudelleenkäsittelyyn vuonna 2011.
  4. Työelämän katkosten vaikutukset työllisyysasteeseen ja työuriin [1]
    Ryhmässä on ollut esillä tarve pyrkiä vähentämään työelämän katkosten negatiivisia vaikutuksia työuriin. Tässä yhteydessä ryhmä toteaa, että yleisenä tavoitteena olisi pitkien katkosten lyhentäminen. Alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyysasteen nostamiseksi ryhmä ehdottaa, että osaaikatyön mahdollisuuksia alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmille tulisi parantaa ja edistää tätä tukevien lastenpäivähoitojärjestelyiden käyttöä.
  5. Työllisyysasteen korottamiseksi työikäisen väestön työkykyä tulee tukea Ahtelan työryhmän ehdotuksien mukaisesti [1]
  6. Syvenevän köyhyyden ehkäisy, jonka tavoitteena on terveys- ja tuloerojen kaventaminen [2]
    Evankelis-luterilaisen kirkon linjauksen mukaan verotuksen progressiivisuus on merkittävä väline tuloerojen kaventamiseen. Lisäksi kirkko ajaa perusturvan korottamista. Evankelis-luterilaisen kirkon havaintojen mukaan köyhyys heijastuu vahvasti sairastuvuuteen ja mahdollisuuteen saada terveydenhuoltoa. Siksi tulevalla hallituskaudella on puututava terveydenhuollon ja palveluiden saatavuuden puutteisiin. "Tarvitaan yksinkertaiset ja tehokkaat mekanismit sen turvaamiseksi, että varattomatkin ihmiset voivat hakeutua tarvitsemiinsa tutkimuksiin, hoitoon sekä pystyvät hankkimaan lääkkeensä", evankelis-luterilainen kirkko linjaa. Terveydenhuollon asiakasmaksuja on kohtuullistettava eikä välttämättömistä elämää ylläpitävistä hoidoista saisi periä maksua lainkaan.
    Huom: Verotuksen painopisteen muuttaminen evankelis-luterilaisen kirkon vaatimaan suuntaan eroaa alivaltiosihteeri Hetemäen verotyöryhmän esityksestä, jossa verotuksen painopistettä siirrettäisiin progressiivisesta ansiotuloverotuksesta tasaveroluonteiseen välilliseen verotukseen. Hetemäen veroryhmä esitti, että kuntien osuus yhteisöveron tuotosta siirrettäisiin valtiolle ja valtio korvaisi tämän valtionosuusjärjestelmän kautta. Samalla on vaarassa myös kirkon 2,55 prosentin yhteisövero-osuus, jonka kirkko haluaisi säilyttää.
  7. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien täysimääräinen korvaaminen [2]
    Korvattaviin yhteiskunnallisiin tehtäviin lukeutuu mm. hautaustoimi. --1: Universaalisuusperiaatteen mukaisesti tämä tavoite pitäisi ulottaa muihinkin yleishyödyllisiä tehtäviä kontolleen ottaviin kirkkokuntiin. --Smxb 28. toukokuuta 2011 kello 11.20 (EEST)
  8. Ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan ja rahoitetaan omalta tililtä [3]
    Työttömyysturvassa pitäisi siirtyä tilimalliin, ehdottaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tilimalli tarkoittaa, että palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut kerättäisiin palkansaajan omalle, koko työiän kattavalle tilille. Työttömyyskorvaus maksettaisiin tältä tililtä, jos ihminen joutuisi työttömäksi. Toisaalta, jos työttömänä olisi harvoin ja lyhyesti, tilille kertyneet maksut saisi itselleen eläkkeelle jäädessään. Tilimallia sovellettaisiin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jota saa oltuaan ensin riittävän pitkään töissä. Vähimmäisturva eli työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki olisivat edelleen omana järjestelmänään.
  9. Ansiosidonnaista päivärahaa lyhennetään [3]
    Perusteita: "Tutkimuksissa näkyy, että maksamisjakson pituus vaikuttaa työnhakuun".
  10. Peruspäivärahaa nostetaan [3]
  11. Kannustinloukkuja puretaan [3]
    Sosiaalietuudet – esimerkiksi asumistuki – eivät saa leikkautua jyrkästi lisätulojen saamisen myötä.
  12. Tuet eivät saa estää työntekoa tai -hakua [4]
    Työttömyystuelle putoaminen rajoittaa mm. tanssitaiteilijoiden työntekoa ja -hakua. Työn teko ja haku (mm. kilpailut ja esitykset) ulkomailla johtaa ansiosidonnaisen tuen katkeamiseen. Tukea saadakseen työntekijän pitää olla koko ajan Suomessa. Tukijärjestelmä ei jäykkyydessään kannusta ulkomaisten kontaktien luomiseen.


Taulukointi

You have error(s) in your data:

Number of indices and result cells does not match

Ero sivun ”Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa” versioiden välillä(d)
ObsNroProjektiHinta
11
22
33
44
55
66
77
88
99
1010
1111
1212


Perustelut

Data

  • Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
  • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta. Kirkon hallitusohjelmalista on tässä muodossa ensimmäinen laatuaan ja siis erittäin poikkeuksellinen, etenkin kun kyseessä kansankirkko, johon kuuluu jäseniä kaikista puolueista. Vaatimukset on hyväksytty arkkipiispan johtamassa kirkkohallituksen täysistunnossa ja edustavat siis kirkon virallista kantaa.
  • Etla:n [3] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien [3] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 Etla:n hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Sosiaaliturva_ja_työmarkkinat_Suomessa&oldid=6807”