Ero sivun ”Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(ensimmäinen luonnos Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman pohjalta)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6: Rivi 6:


Millaista '''organisaatiorakenteiden ja niiden ohjauspolitiikan''' pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?
Millaista '''organisaatiorakenteiden ja niiden ohjauspolitiikan''' pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


== Tulos ==
== Tulos ==


34. Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen
# '''Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti''' <ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref> <br /> Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen, ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet. Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin.
mukaisesti. Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä
# '''Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä organisaatiorakenne''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen,
# '''Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet.
# '''Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja
# '''Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen ja hallinnon tasojen''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.
muihin yhteistyöorganisaatioihin.
# '''Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
<ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref>
 
35. Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä
organisaatiorakenne. On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista
käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
 
36. Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä
poikkihallinnollista yhteistyötä. Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista
suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
 
37. Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa
ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää. Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien
yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen
käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
 
38. Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen
ja hallinnon tasojen. Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon
tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.


39. Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen
kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla. Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle
menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille
ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät
kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen
yhteydessä.


== Perustelut ==
== Perustelut ==
Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi [[Opasnet]]issä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.


=== Data ===
=== Data ===
Rivi 52: Rivi 27:


* Ei määritelty.
* Ei määritelty.


== Katso myös ==
== Katso myös ==


* [[Suomen hallitusohjelma 2011]]
* [[Suomen hallitusohjelma 2011]]


==Avainsanat==
==Avainsanat==


Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko
Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


== Viitteet ==
== Viitteet ==


<references/>
<references/>


==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==

Versio 30. toukokuuta 2011 kello 16.07




Rajaus

Millaista organisaatiorakenteiden ja niiden ohjauspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti [1]
    Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen, ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet. Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin.
  2. Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä organisaatiorakenne [1]
    On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
  3. Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä [1]
    Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
  4. Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää [1]
    Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
  5. Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen ja hallinnon tasojen [1]
    Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.
  6. Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla [1]
    Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.


Perustelut

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys