Ero sivun ”Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
(virheitä korjattu laskuista)
 
(3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 20: Rivi 20:


<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
1|Monikanavamallin toteutus|84
1|Monikanavamallin toteutus|-84
2|Digitalisoitumista edistetään voimakkaasti|1033,6
2|Digitalisoitumista edistetään voimakkaasti|-533,6
3|Kansallinen terveysarkisto tulee toteuttaa, ja varata siihen tarvittava rahoitus|17
3|Kansallinen terveysarkisto tulee toteuttaa, ja varata siihen tarvittava rahoitus|-17
4|Sähköisen asioinnin kehittäminen tulee kytkeä palvelutuotannon prosessien kehittämiseen|0
4|Sähköisen asioinnin kehittäminen tulee kytkeä palvelutuotannon prosessien kehittämiseen|0
5|Kaikkien asianosaisten osallistuminen julkisten palvelujen kehittämiseen|0,25
5|Kaikkien asianosaisten osallistuminen julkisten palvelujen kehittämiseen|-0,25
6|Kuntien tulee laatia palvelu- ja asiakkuusstrategiat osana kunnan strategista suunnittelua|33,6
6|Kuntien tulee laatia palvelu- ja asiakkuusstrategiat osana kunnan strategista suunnittelua|-33,6
7|Palveluhankintojen menettelytapoja tulisi kehittää avoimemmiksi, palvelumarkkinoita kehittäviksi ja markkinoiden innovaatioita hyödyntäviksi|määrittelemätön
7|Palveluhankintojen menettelytapoja tulisi kehittää avoimemmiksi, palvelumarkkinoita kehittäviksi ja markkinoiden innovaatioita hyödyntäviksi|määrittelemätön
</t2b>
</t2b>
Rivi 33: Rivi 33:
Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi [[Opasnet]]issä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.
Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi [[Opasnet]]issä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.


1. Keskimäärin viisi asiantuntijaa per kunta. 50 000 € x 336 x 5 = 84 000 000 € vuodessa. Vuosina 2011 - 2015. 84 000 000 € x 4 vuotta = 336 000 000 vuoteen 2015 mennessä.
1. Keskimäärin viisi asiantuntijaa per kunta. 50 000 € (1 htv) x 336 x 5 = 84 000 000 € vuodessa. Vuosina 2011 - 2015. 84 M€/v x 4 vuotta = 336 M€ vuoteen 2015 mennessä.


2. Kehittämiseen riittää 2 henkilöä per kunta. Aluksi arviolta 1 000 000 000 € digitalisoitumista edistävään tietotekniikkaan. 2 x 50 000 x 336 + 1 mrd = 1 033 600 000 €
2. Kehittämiseen riittää 2 henkilöä per kunta. Aluksi arviolta 500 000 000 € digitalisoitumista edistävään tietotekniikkaan. 2 x 50 000 € x 336 + 500 M€ = 533,6 M€.


3. Vastaava tietojärjestelmäpalvelu maksoi kolmessa vuodessa 50 000 000 €, vuodessa noin 17 miljoonaa euroa. <ref name=valtiokonttori>[http://www.valtiokonttori.fi/Public/default.aspx?contentid=26900&nodeid=15836].</ref>  
3. Vastaava tietojärjestelmäpalvelu maksoi kolmessa vuodessa 50 000 000 €, vuodessa noin 17 miljoonaa euroa. <ref name=valtiokonttori>http://www.valtiokonttori.fi/Public/default.aspx?contentid=26900&nodeid=15836</ref>  


4. Työntekijät/työtunnit vähenevät, mutta kehittämistavoitteen siirtäminen maksaa. Arviolta plus miinus nolla.
4. Työntekijät/työtunnit vähenevät, mutta kehittämistavoitteen siirtäminen maksaa. Arviolta plus miinus nolla.

Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2011 kello 09.58




Rajaus

Millaista palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittämisen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Monikanavamallin toteutus julkisella sektorilla [1]
    Julkisella sektorilla tulee vuoteen 2015 mennessä toteuttaa tuottavuutta lisäävä kansalaisten monikanavainen palvelumalli, johon sisältyvät muun muassa yhteispalvelu, keskeiset palvelut kattava sähköinen asiointi, asiantuntijapalvelu digitaalisena etäpalveluna ja yleisneuvontapalvelu. Monikanavaisuuden avulla pyritään turvaamaan henkilökohtaisten asiakaspalveluiden saatavuus kaikille kansalaisryhmille.
  2. Digitalisoitumista edistetään voimakkaasti [1]
    Julkisen hallinnon prosesseja uudistetaan ja palvelutuotantoa digitalisoidaan, tietojärjestelmiä ja yhteentoimivuutta kehitetään niin, että digitalisoimisen läpimurto toteutuu vuoteen 2015 mennessä.
  3. Kansallinen terveysarkisto (KanTa) tulee toteuttaa mahdollisimman pikaisesti, ja varata siihen tarvittava rahoitus [1]
    Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen (Tikesos) avulla tulee varmistaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta edistävä sosiaalihuollon yhtenäinen tietopohja ja luoda alalle tietotekniikkaa hyödyntäviä toimintatapoja ja -rakenteita. Hankesuunnitelman toimivuus ja rahoitus tulee tarkistaa.
  4. Sähköisen asioinnin kehittäminen tulee kytkeä palvelutuotannon prosessien kehittämiseen tavoitteena keventää kansalaisten hallinnollista taakkaa ja tehostaa prosesseja [1]
  5. Kaikkien asianosaisten osallistuminen julkisten palvelujen kehittämiseen [1]
    Asiakkaiden, henkilöstön ja palveluntarjoajien osallistuminen julkisten palvelujen kehittämiseen tulee ottaa osaksi kehitettävää julkisen hallinnon innovaatiojärjestelmää. Erityisesti palveluinnovaatioiden edistämiseksi tarvitaan uudenlaisia hallintorajat ylittäviä avoimia kehittämisalustoja ja eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvia toimintamalleja.
  6. Kuntien tulee laatia palvelu- ja asiakkuusstrategiat osana kunnan strategista suunnittelua [1]
    Strategisessa suunnittelussa tulisi määritellä muun muassa asianomaisen organisaation palvelurakenteet ja prosessit, monikanavaisuuden toteuttamistapa, kansalaisten ja asiakkaiden osallistaminen palvelutuotantoon sekä tuottavuushyötyjen uudelleenkohdentamisen periaatteet. Palvelustrategiassa tulisi määritellä periaatteet palvelutuotannon järjestämisen osalta suhteessa omaan tuotantoon, kuntien yhteistyönä tapahtuvaan palvelutuotantoon ja yksityiseen palvelutuotantoon palvelualoittain. Strategiassa tulee laatia kuntakohtainen kokonaisvaltainen toimintamalli oman tuotannon ja yksityisiltä hankittavan palvelutuotannon hallintaan tilaaja-tuottajamallia tai muuta kunnan olosuhteisiin sopivaa mallia käyttäen. Palvelu- ja asiakkuusstrategian laatiminen tulisi ottaa huomioon kuntalain uudistamisen yhteydessä.
  7. Palveluhankintojen menettelytapoja tulisi kehittää avoimemmiksi, palvelumarkkinoita kehittäviksi ja markkinoiden innovaatioita hyödyntäviksi [1]
    Hankintatoimen kehittämisessä kannustetaan hankintayksiköitä yhteistyöhön palvelujentarjoajien kanssa ja henkilöstön asiantuntemuksen käyttöön hankintoja tehtäessä sekä hankintaosaamisen lisäämiseen. Kilpailuttamisprosessi tulisi hoitaa entistä enemmän sähköisenä prosessina hallinnollista taakkaa vähentäen ja käyttäen hyväksi keskitettyjen hankintaorganisaatioiden asiantuntemusta.


Ero sivun ”Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Monikanavamallin toteutus-84
22Digitalisoitumista edistetään voimakkaasti-533,6
33Kansallinen terveysarkisto tulee toteuttaa, ja varata siihen tarvittava rahoitus-17
44Sähköisen asioinnin kehittäminen tulee kytkeä palvelutuotannon prosessien kehittämiseen0
55Kaikkien asianosaisten osallistuminen julkisten palvelujen kehittämiseen-0,25
66Kuntien tulee laatia palvelu- ja asiakkuusstrategiat osana kunnan strategista suunnittelua-33,6
77Palveluhankintojen menettelytapoja tulisi kehittää avoimemmiksi, palvelumarkkinoita kehittäviksi ja markkinoiden innovaatioita hyödyntäviksimäärittelemätön

Perustelut

Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi Opasnetissä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.

1. Keskimäärin viisi asiantuntijaa per kunta. 50 000 € (1 htv) x 336 x 5 = 84 000 000 € vuodessa. Vuosina 2011 - 2015. 84 M€/v x 4 vuotta = 336 M€ vuoteen 2015 mennessä.

2. Kehittämiseen riittää 2 henkilöä per kunta. Aluksi arviolta 500 000 000 € digitalisoitumista edistävään tietotekniikkaan. 2 x 50 000 € x 336 + 500 M€ = 533,6 M€.

3. Vastaava tietojärjestelmäpalvelu maksoi kolmessa vuodessa 50 000 000 €, vuodessa noin 17 miljoonaa euroa. [2]

4. Työntekijät/työtunnit vähenevät, mutta kehittämistavoitteen siirtäminen maksaa. Arviolta plus miinus nolla.

5. Avoin sivusto wikivaikuttamiseen. Viisi henkilöä kehittämään ja ylläpitämään sivustoa. 5 x 50 000€ = 250 000€

6. Strategian laatimiseen riittää 2 asiantuntijaa per kunta. 50 000 € x 336 x 2 = 33 600 000 €

7. Hankintatoimen kannustaminen tietynlaiseen toimintaan ei nosta kuluja, mutta tehostaa hankintatoimea tekemään käytännöllisempiä hankintoja. Kyseinen käytäntö toisi säästöjä, mutta on vaikea tehdä tarkkaa arviota.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ http://www.valtiokonttori.fi/Public/default.aspx?contentid=26900&nodeid=15836


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Palvelurakenteiden_ja_-tuotantoprosessien_kehittäminen_Suomessa&oldid=8266”