Ero sivun ”Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa” versioiden välillä

Nykyinen versio 13. heinäkuuta 2011 kello 11.53

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2231
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2231}}

Rajaus

Millaista julkisen hallinnon ICT:n kehittämisen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

Julkisen sektorin yhteinen ICT:n avulla tapahtuva kehittäminen tulee tapahtua yhteentoimivin ratkaisuin ^[1]
Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja valtion virastoja tulee konserniohjauksella ja informaatio-ohjauksella keskitetysti auttaa ja tukea arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä.
Julkishallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto on organisoitava uudelleen ^[1]
ICT:n kehittäminen, käyttöönotto, hyödyntäminen ja hallinta tulee järjestää organisoimalla ensi hallituskaudella julkisen hallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto kokonaisvaltaisesti uudelleen. Kunnille tulisi laatia ohje toimintamallista ja antaa ohjausta tietohallinnon organisoimiseksi.
ICT:n kehittäminen on katsottava investoinniksi, johon irrotetaan ja suunnataan varoja nopeasti kehittämiseen ja käytön läpimurtoon tarvittava määrä ^[1]
Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä, joka varmistaa tuottavuusinvestointien toteutumisen ja kytkee rahoituksen investoinneilla saatavien tuottavuushyötyjen realisoimiseen, jotta ICT:llä aikaansaatavissa oleva tuottavuuden paraneminen ei lykkäänny.

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa(M€/v)
Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1.	Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja virastoja autetaan ja tuetaan arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa	-3.4 - +15.8
2	2.	Julkishallinnon ICT:n tilaamisen ja tuotannon uudelleenorganisoiminen	+0
3	3.	Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä	-0.5

Perustelut

Järjestelmämuutoksista tulevat kustannukset arvioidaan tässä merkityksettömiksi verrattuna säästöihin, joita ICT-järjestelmien yhteensopivuuksien parantamisella voidaan saavuttaa (suuruusluokkaa voidaan arvioida esim. VM:n ICT-kehitystarpeen ^[2] pohjalta). Kustannukseksi tulee n. 3htv/kunta (336 kuntaa) v. 2020 mennessä. Tämä on n. 0.2 htv/v. Kokonaiskustannus = 0.2 * 50 000 * 336 €= 3.4 M€/v. Arvioidaan kustannussäästöjä (esim. säästyneistä työaikakustannuksista järjestelmähomogenisoinnin ansioista, sekä julkishallinnon ICT-projektien päällekkäisyyksien poistamisesta) käyttämällä mittatikkuna yhtä ainoaa osa-aluetta, sähköistä sairauskertomusta, joka ei edelleenkään toimi siitä huolimatta että projektiin on satsattu 50 M€ v. 2003-2010 ^[3]. Samaten terveydenhoitohenkilökunnan päivittäisestä työajasta kuluu paljon aikaa yhteensopimattomuudesta johtuvien tietoteknisten ongelmien kanssa taistelemiseen. Oletetaan että julkishallinnosta löytyy varovaisesti arvioiden 20 000 henkilöä joiden päivittäisestä työajasta säästyy 15 min päivittäin synkrnoidumman ICT:n ansiosta. Puolet työtehon nousemisesta oletetaan kanavoituvan kustannussäästöksi valtiolle. Olettamalla 25 € keskimääräinen tuntipalkka, saadaan valtiolle kokonaissäästöksi (1/2) * 25 €/h * 0.25 h/d * 21 d/kk * 12 kk * 20 000 = 15.8 M€ vuodessa. Sekä tulo- että menoarviot ovat erittäin karkeita. Mikäli Tavoite 1 toteutetaan huonosti, ei kustannussäästöjä saada lainkaan. Toisaalta, saavutettavat säästöt voivat ideaalitapauksessa olla ainakin kertaluokkaa suuremmat.
Avioidaan tässä pelkät toteuttamiskustannukset. Niitä ei kerry jos valmistelu suoritetaan käytössä olevin virkamiesvoimin. Hyötyjä ei arvioida (vrt. Tavoite 1).
Rahoitusjärjestelmän kehittämistä varten voidaan asettaa asiantuntijatyöryhmä, joka kehittää mahdollisimman toimivan rahoitusjärjestelmän. Kymmenen henken työryhmän vuoden työpanoksen hinta 10 x 50 000€ (1 htv) = 500 000€. Lisäksi järjestelmän käyttöönotto tuo menoja, joita on vaikea arvioida.

Data

Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. ^[1] Wikistetty versio

Riippuvuudet

Ei määritelty.

Katso myös

Suomen hallitusohjelma 2011

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
↑ VM: Kuntien ICT-varautuminen Esitutkimus 5/2011 (s. 91)
↑ VM Muistio 012:00/2011 Julkishallinnon ICT-hallinnon kokonaisvaltainen järjestämismalli (s. 32)

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

**Suomen hallitusohjelma 2011**
Osat: Kehitysyhteistyö \| Pelastustoimi \| Maanpuolustus \| Vakausrahastot \| Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa \| Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa \| Veropolitiikka Suomessa \| Talousrikosten torjunta \| Ihmisoikeuspolitiikka \| Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa \| Koulutuspolitiikka Suomessa \| Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka \| Maatalous \| Elintarvikepolitiikka \| Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa \| Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa \| Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa \| Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa \| Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa \| Energiapolitiikka \| Ilmastopolitiikka \| Aluepolitiikka \| Kuntareformi \| Yrityspolitiikka Suomessa \| Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa \| Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa \| Johtaminen ja henkilöstö Suomessa \| Työvoimapolitiikka Suomessa \| Sosiaali- ja terveyspolitiikka \| Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa \| Eläkepolitiikka \| Lapset ja nuoret \| Luonto ja yhteiskunta \| Vesiensuojelupolitiikka \| Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa \| Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa \| Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa \| Demokratiakehitys

[kttohjelma-1] 1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

[eritITC-2] VM: Kuntien ICT-varautuminen Esitutkimus 5/2011 (s. 91)

[kunnatictp-3] VM Muistio 012:00/2011 Julkishallinnon ICT-hallinnon kokonaisvaltainen järjestämismalli (s. 32)

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 10: / Rivi 10: @@
 # '''Julkisen sektorin yhteinen ICT:n avulla tapahtuva kehittäminen tulee tapahtua yhteentoimivin ratkaisuin''' <ref name=kttohjelma>Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 ([http://fi.opasnet.org/fi_wiki/extensions/mfiles/mf_getfile.php?anon=true&docid=3315&docver=1&fileid=3315&filever=1&filename=ktt-ohjelma_lopullinen.pdf pdf]) [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Suomen_hallitusohjelma_2011&oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio] [http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=309567 Valtioneuvoston tiedote].</ref> <br /> Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja valtion virastoja tulee konserniohjauksella ja informaatio-ohjauksella keskitetysti auttaa ja tukea arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä.
-# '''Julkiset perustietovarannot tulee saada vapaasti kaikkien julkisen sektorin toimijoiden käyttöön aina kun sen on tietosuoja- ja muun lainsäädännön mukaan mahdollista''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Julkisen sektorin sisällä tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttö mahdollistetaan määrärahasiirroin ja muin budjettiteknisin keinoin. Erikseen tehtävästä tietojen jalostamisesta aiheutuvat kustannukset veloitetaan. Edistetään julkisin varoin tuotettujen julkisten tietovarantojen saamista kustannustehokkaasti yleiseen käyttöön kansantalouden kasvumahdollisuuksien parantamiseksi.
 # '''Julkishallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto on organisoitava uudelleen''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> ICT:n kehittäminen, käyttöönotto, hyödyntäminen ja hallinta tulee järjestää organisoimalla ensi hallituskaudella julkisen hallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto kokonaisvaltaisesti uudelleen. Kunnille tulisi laatia ohje toimintamallista ja antaa ohjausta tietohallinnon organisoimiseksi.
 # '''ICT:n kehittäminen on katsottava investoinniksi, johon irrotetaan ja suunnataan varoja nopeasti kehittämiseen ja käytön läpimurtoon tarvittava määrä''' <ref name=kttohjelma></ref> <br /> Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä, joka varmistaa tuottavuusinvestointien toteutumisen ja kytkee rahoituksen investoinneilla saatavien tuottavuushyötyjen realisoimiseen, jotta ICT:llä aikaansaatavissa oleva tuottavuuden paraneminen ei lykkäänny.
 <t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
-.|Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja virastoja autetaan ja tuetaan arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa|-34.8
+.|Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja virastoja autetaan ja tuetaan arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa|-3.4 - +15.8
-.|Julkisen sektorin sisällä tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttö|Määrittelemätön
+.|Julkishallinnon ICT:n tilaamisen ja tuotannon uudelleenorganisoiminen|+0
-.|Julkishallinnon ICT:n tilaamisen ja tuotannon uudelleenorganisoiminen|Määrittelemätön
+.|Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä|-0.5
-.|Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä|
 </t2b>
 == Perustelut ==
-. Palkkataan keskimäärin 2 asiantuntijaa kuntaa/kuntayhtymää ja ministeriötä kohti. Asiantuntija hoitaa kunnan ja ministeriöiden välisen informaation välittymisen. Yhden asiantuntijan työpanos maksaa valtiolle noin 50 000 €. Suomessa on 336 kuntaa, joten 336 x 100 000€ = 33 600 000€.  Ministeriöitä 12, joten 12x100 000€ =1 200 000€, yhteensä 34 800 000€
+# Järjestelmämuutoksista tulevat kustannukset arvioidaan tässä merkityksettömiksi verrattuna säästöihin, joita ICT-järjestelmien yhteensopivuuksien parantamisella voidaan saavuttaa (suuruusluokkaa voidaan arvioida esim. VM:n ICT-kehitystarpeen <ref name = eritITC> [http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20110118Kuntie/Kuntien_ICT-varautuminen.pdf VM: Kuntien ICT-varautuminen Esitutkimus 5/2011 (s. 91)] </ref> pohjalta). Kustannukseksi tulee n. 3htv/kunta (336 kuntaa) v. 2020 mennessä. Tämä on n. 0.2 htv/v. Kokonaiskustannus = 0.2 * 50 000 * 336 €= 3.4 M€/v.  Arvioidaan kustannussäästöjä (esim. säästyneistä työaikakustannuksista järjestelmähomogenisoinnin ansioista, sekä julkishallinnon ICT-projektien päällekkäisyyksien poistamisesta) käyttämällä mittatikkuna yhtä ainoaa osa-aluetta, sähköistä sairauskertomusta, joka ei edelleenkään toimi siitä huolimatta että projektiin on satsattu 50 M€ v. 2003-2010 <ref name =kunnatictp> [http://docs.google.com/viewer?a=v&q=cache:coua8xRIOSIJ:www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tyk/tietoyhteiskuntapolitiikka/JUHTA/Documents/2011%2520VM%2520JulkICT-ty%25C3%25B6ryhm%25C3%25A4n%2520loppuraportti.pdf+valtionhallinto+ICT&hl=fi&gl=fi&pid=bl&srcid=ADGEESg28qsWn3GJpK1pVwBIhGFk1sdSmPOgLAi8GDMxPlodqLCSzgTSqvmcXXnq_fJ8noXkHWWB-3-ND8DLzSplHVD6Q19dcT5R3HaWOsiCifGqV1zYbS5lSpoUmz07vkt7XaKjRnsH&sig=AHIEtbS2N4JGTOq0L1-mj3KZyKBX27UZkw VM Muistio 012:00/2011 Julkishallinnon ICT-hallinnon kokonaisvaltainen järjestämismalli (s. 32)] </ref>. Samaten terveydenhoitohenkilökunnan päivittäisestä työajasta kuluu paljon aikaa yhteensopimattomuudesta johtuvien tietoteknisten ongelmien kanssa taistelemiseen. Oletetaan että julkishallinnosta löytyy varovaisesti arvioiden 20 000 henkilöä joiden päivittäisestä työajasta säästyy 15 min päivittäin synkrnoidumman ICT:n ansiosta. Puolet työtehon nousemisesta oletetaan kanavoituvan kustannussäästöksi valtiolle. Olettamalla 25 € keskimääräinen tuntipalkka, saadaan valtiolle kokonaissäästöksi (1/2) * 25 €/h * 0.25 h/d * 21 d/kk * 12 kk * 20 000 = 15.8 M€ vuodessa. Sekä tulo- että menoarviot ovat erittäin karkeita. Mikäli Tavoite 1 toteutetaan huonosti, ei kustannussäästöjä saada lainkaan. Toisaalta, saavutettavat säästöt voivat ideaalitapauksessa olla ainakin kertaluokkaa suuremmat.
+# Avioidaan tässä pelkät toteuttamiskustannukset. Niitä ei kerry jos valmistelu suoritetaan käytössä olevin virkamiesvoimin. Hyötyjä ei arvioida (vrt. Tavoite 1).
-.Kustannukset ovat riippuvaisia siitä, kuinka tietojen jalostamisesta maksettavat maksut määritellään. Jos niille lasketaan omakustannusarvio, jonka mukaan maksumääritetäään, törmätään informaation sähköistymisen ongelmaan. Julkisten tietokantojen tulisi olla WWW-muodossa, jotta tiedon hankinta ja saatavuus olisi helpointa. WWW-palvelujen omakustannusarvon laskemiselle hinnoittelun pohjaksi ei käytännössä kuitenkaan ole tarvetta eikä siihen läheskään kaikissa tapauksissa ole laillisia perusteitakaan. Maksuperustelain seurantaprojektin laatiman muistion keskeisin toteamus on, että valtaosa julkisilla tietovarannoilla käydystä kaupasta on julkishallinnon sisäistä. Rahojen siirtely taskusta toiseen ei lisää julkishallinnon nettotuloja. <ref name=sitra.fi> http://www.sitra.fi/julkaisut/tietoyhteiskunta/sitra174.pdf?download=Lataa+pdf </ref> Tietojen veloitukseton hakeminen kuitenkin loisi ulkopuolisille tahoille mahdollisuuden tietojen tehokkaasen käyttöön kansatalouden parantamisessa.Tästä saatavia tuloja on kuitenkin hankala määritellä taulukkoon, mutta yleisenä arviona voidaan esittää, että kyseinen toimenpide toisi valtiolle tuloja.
+# Rahoitusjärjestelmän kehittämistä varten voidaan asettaa asiantuntijatyöryhmä, joka kehittää mahdollisimman toimivan rahoitusjärjestelmän. Kymmenen henken työryhmän vuoden työpanoksen hinta 10 x 50 000€ (1 htv) = 500 000€. Lisäksi järjestelmän käyttöönotto tuo menoja, joita on vaikea arvioida.
-.Kustannukset täysin riippuvaisia ICT-ratkaisujen kokonaisvaltaisuudesta ja ratkaisun toteuttamiseen käytettävän teknologian hankitahinnoista.
-. Tulos perustuu erityisesti Valtioneuvoston kanslian tuottamaan raporttiin Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Lisäksi [[Opasnet]]issä käydyillä keskusteluilla on ollut vaikutusta sisältöön.
 === Data ===