Pelastustoimi SHO 2011

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2474
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2474}}

Rajaus

Millaista pelastustoimen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Pelastustoimen kansallisen järjestelmän mitoitus tarkistettava
   Kuntien ylläpitämät pelastustoimen alueet ovat laatineet poliittisessa päätöksenteossa vahvistetut palvelutasopäätökset, joissa on sovittu pelastuslaitoksen alueellaan tuottamien palveluiden tasosta. Pelastustoimen palvelujen tehokas tuottaminen tulevaisuudessa edellyttää valtakunnallisen palvelutasopäätöksen laatimista koko valtakuntaa koskevien laajojen onnettomuuksien, häiriötilanteiden tai poikkeusolojen varalle.
   Valtakunnallisessa palvelutasopäätöksessä arvioidaan uhkiin perustuen pelastustoimen kansalliset voimavarat ja tehdään päätökset niiden kehittämisestä. Arvioinnissa otetaan huomioon valtionhallinnon, kuntien ja järjestöjen tehtävien ja voimavarojen kehittäminen. Tarkastelussa huomioidaan arjen turvallisuus, suuronnettomuudet, ympäristötuhot sekä muut yhteiskunnan turvallisuusstrategian esittämät pelastustoimen kannalta olennaiset häiriötilanteet. Myös pelastustoimen kansainväliset tehtävät huomioidaan palvelutasopäätöksessä. Hallituksen on
   1. selvittettävä pelastustoimen mitoitukseen vaikuttavat uhkatekijät
   2. selvitettävä pelastustoimen palvelujen todellisen tilanteen koko valtakunnan tasolla
   3. laadittava pelastustoimen valtakunnallisen järjestelmämitoituksen (palvelutasopäätöksen), joka sisältää valtionhallinnon velvoitteet pelastustoimen kehittämisessä. Palvelutasopäätös voidaan sisällyttää päivitettävään sisäisen turvallisuuden ohjelmaan.
2. Pelastustoimen kansalliselle kehittämiselle on laadittava pitkäjänteinen toimenpide- ja toteutussuunnitelma
   Pelastustoimessa 2000-luvun alussa toteutettu aluerakenneuudistus alkaa vähitellen tuottaa niitä hyötyjä, joita uudistuksella tavoiteltiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvat nopeat muutokset edellyttävät, että tulevalla hallituskaudella pelastustoimelle laaditaan uusi, kansallinen pitkäntähtäimen kehittämisohjelma, jossa linjataan pelastustoimen järjestelmän ja henkilöstön kehittäminen tulevana hallituskautena. Kehittämisohjelma perustuu valtakunnalliseen palvelutasopäätökseen. Hallituksen on
   1. edistettävä suomalaisen yhteiskunnan hyvää turvallisuuskehitystä myös tulevaisuudessa
   2. turvattava kansalaisille toimivan pelastustoimen järjestelmän osana turvallisuussektoria.
3. Pelastusalan vapaaehtois- ja järjestötoiminta osana yhteiskunnan turvallisuustyötä ja pelastustoimen järjestelmää on turvattava sekä vahvistettava kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä
   Vapaaehtois- ja järjestötoiminta ovat olennainen osa suomalaista turvallisuustyötä, pelastustoimen järjestelmää ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Pelastusalan vapaaehtoistyön arvoksi arvioitiin tuoreessa tutkimuksessa jopa 80 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisten merkitys esimerkiksi pelastustehtävien hoitamisessa on valtakunnallisesti merkittävä. Pelastusalan järjestöt huolehtivat puolestaan monista turvallisuusviestintään, -koulutukseen ja kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Näiden toimijoiden toimintakyky on turvattava myös tulevaisuudessa. Hallituksen on
   1. edistettävä toimivan kansalaisyhteiskunnan rakentamista
   2. löydettävä uusia keinoja pelastusalan vapaaehtoisjärjestelmän tukemiseksi ja edistämiseksi
   3. edistettävä toimivan kansalaisyhteiskunnan rakentamista myös turvallisuuden tukirakenteena
   4. lisättävä yleisavustuksia, perustamaan keskitetyn EU-hankkeiden rahoituksen neuvontapisteen sekä kehittämään järjestelmiä EU-hankkeiden omarahoitusosuuden järjestämiseksi.
4. Pelastustoimen palvelukykyä normaaliolojen häiriötilanteiden hallinnassa kehitettävä
   Yhteiskunnan toimivuuden vaarantavien häiriötilanteiden riskien ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Pelastustoimella on olemassa valmis ja kattava järjestelmä erilaisiin häiriötilanteisiin reagoimista varten. Jotta pelastustoimi kykenee reagoimaan häiriötilanteisiin myös tulevaisuudessa, on pelastustoimen palvelukykyä ja osaamista kehitettävä edelleen. Hallituksen on
   1. uudistettava valtion, kuntien ja viranomaisten valmiussuunnittelua siten, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin myös normaaliaikojen häiriötilanteiden tarpeet
   2. luotava valtakunnallisen, alueellista ja paikallista toimintaa tukevan tilannekuvan ja hätätekstiviestijärjestelmän
   3. vahvistettava pelastuslaitosten roolia kuntien varautumisen tukemisessa ja koordinoinnissa.
5. Kansalaisten ja yhteisöjen osaamista varautua erilaisiin onnettomuustilanteisiin normaali-, häiriö- ja poikkeusoloissa vahvistettava
   Kaikki ne toimenpiteet, joilla varaudutaan ja estetään onnettomuuksia ja tapaturmia ennalta, ovat yhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen kannalta merkityksellisiä, joissakin tapauksissa jopa elintärkeitä. Myös häiriö- ja poikkeusoloihin varautuminen on olennainen osa ennaltaehkäisevää työtä. Yksilöiden ja yhteisöjen omat tiedot, taidot ja asenteet ovat usein ratkaisevassa asemassa yhteisen turvallisuuden muodostumisessa. Hallituksen on
   1. lisättävä kansalaisten ja yhteisöjen osaamista onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisemiseksi
   2. vahvistettava kansalaisten ja yhteisöjen varautumisen osaamista normaali-, häiriö- ja poikkeusoloissa.
6. Kansalaisten asumisen turvallisuutta vahvistettava
   Kodin turvallisuus on pienien asioiden tekemistä oikein ja sitä jokainen voi kodissaan opetella. Avainasemassa ovatkin asukkaiden valmius itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Perusopetukseen kuuluva turvallisuuskasvatus on myös yksi elinikäisen hyvinvoinnin edellytys.
   Eri syistä rajoittunut toimintakyky on edelleen huomioitava lisäämällä toiminnallisia ja teknisiä turvallisuusratkaisuja hyvän asumisen ominaisuutena. Uudessa pelastuslaissa muun muassa edellytetään kotikäyntejä tekevät ilmoittamaan havaitsemistaan turvallisuuspuutteista.
   Ikääntyminen ja yksinasumisen lisääntyminen edellyttävät jatkuvasti laajapohjaista asumisen turvallisuutta edistävää työtä. Ilman toimenpiteitä ikäihmisten määrä palokuolemissa tulee kasvamaan. Hallituksen on
   1. edistettävä koululaisten kodin turvallisuutta koskevan opetuksen lisäämistä kouluissa
   2. sisällytettävä erityisryhmien asumisen turvallisuuden osaksi kotikäyntejä tekevien koulutusta
   3. kehitettävä lainsäädäntöä siten, että automaattisten sammutuslaitteistojen ja muiden turvallisuutta lisäävien teknisten ratkaisujen käyttöönottoa edistetään.

Ero sivun ”Pelastustoimi SHO 2011” versioiden välillä(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Pelastustoimen kansallisen järjestelmän mitoitus	-0,1
2	2	Pelastustoimen kehittämissuunnitelman laatiminen	-0.05
3	3	Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja integrointi	-0.2
4	4	Uusi tilannekuva- ja hätätekstiviestijärjestelmä	-1,5
5	5	Kansalaisten ja yhteisöjen ohjaaminen toimintaan ja ennaltaehkäisyyn	-0,3
6	6	Asumisen turvallisuuden vahvistaminen	+0

Perustelut

1. Valtakunnalliseen pelastustoimen arviointiin varataan 100 000 €/v (kulut arvioitu ministeriön suunnitteluun ja kehittämiseen varattujen kulujen perusteella (yht. 18% budjetista) ). Virkamiesvalmistelutyön hintaa ei ole eritelty tämänhetkisellä henkilöstöllä.
2. Valtakunnalliseen pelastustoimen arviointiin varataan 50 000 €/v (kulut arvioitu ministeriön suunnitteluun ja kehittämiseen varattujen kulujen perusteella (yht. 18% budjetista) ). Virkamiesvalmistelutyön hintaa ei ole eritelty tämänhetkisellä henkilöstöllä.
3. Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen varataan 200 000 €/v (kulut arvioitu Pelastustoimen järjestelmähankkeisiin myönnetyn valtionavustuksen 2008-2009 perusteella ). Summan kasvattamista em. arviosta voidaan perustella vapaaehtoistoiminnan kustannustehokkuuden takia.
4. Kohdat 1 ja 3: Valmiussuunnitelmien tekemiseen palkattavat lisäresurssit 2htv * 50 000 €/htv = 100 000 €. Kohta 2: Hätäviestijärjestelmän kehitys ja koulutus ostetaan ulkopuolisilta toimittajilta. Arvioidaan vaadittavien kulujen suuruusluokka 10 htv:n suuruiseksi, minkä lisäksi uutta tilannekuva- ja hätätekstiviestijärjestelmää kehittämään ja kouluttamaan 10 henkilöä. Hätätekstiviestijärjestelmän vaatimat laitekustannukset arvioidaan käyttämällä hyväksi 112-hätätekstiviestipalvelun spesifikaatiota : (A) siirtoyhteyskustannukset ja keskitys (B) hätäkeskusten vastaanottoliityntöjen ja -sovittimien hankinta ja ylläpito. Varataan näihin kustannuksiin alustavasti 1 M€/v. Edellä mainittujen koulutus ja kehityskulujen kanssa yhteishinta kohdista 1-3 on siis 0.5 M€/v + 1 M€/v = 1.5 M€/v.
5. Varataan 5htv työpaikoilla ja kouluilla tapahtuvaan luennoitiin ja 50 000 E koulutusmateriaalin tuotantoon. Yhteensä 5*50000 €/v + 50 000 €/v = 300 000 €/v.
6. Kohdissa 1-3 vaadittavat muutokset kuitataan muilta momenteilta osana työvoimakustannuksia. Tavoitteiden hinnoille laskettava lisäkustannus on siis 0 €/v.

Data

• Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) hallitusohjelmatavoitteet.

Riippuvuudet

• ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys