Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Millaista sosiaaliturva- ja työmarkkinapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Vastaus

  1. Sosiaaliturvajärjestelmässä olevia kannustinloukkuja tulee purkaa [1]
    Asumismenojen kattamiseksi suuri osa työmarkkinatuella olevista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, jolloin kannustimet työllistymiseen heikkenevät. Tässä yhteydessä toimeentuloturvan ja kannustinnäkökulman yhteensovittaminen on poikkeuksellisen vaikeaa. Yhtenä ratkaisuna on esitetty julkisesti tuetun asuntokannan kohdentamista aiempaa enemmän pidemmän aikaa toimeentulotuen piirissä oleville.
  2. Työttömyysturvajärjestelmää tulee uudistaa selkeämpään ja aktivoivampaan suuntaan [1]
    Järjestelmää on mahdollista tehdä aktivoivammaksi. Työttömyysturvaa ja työnhaun velvoittavuutta koskevien muutosten tarpeellisuutta on mahdollista arvoida siinä vaiheessa, kun hiljattain tehtyjen uudistusten vaikutuksista on tietoa. Työnhaun aktivoinnin ja toimeentulon turvaamisen näkökulmasta on pyrittävä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja toimivuuteen muiltakin osin.
  3. Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen [1]
    Sosiaalitupossa vuonna 2009 sovittu asiakokonaisuus tulee uudelleenkäsittelyyn vuonna 2011.
  4. Työelämän katkosten vaikutukset työllisyysasteeseen ja työuriin [1]
    Ryhmässä on ollut esillä tarve pyrkiä vähentämään työelämän katkosten negatiivisia vaikutuksia työuriin. Tässä yhteydessä ryhmä toteaa, että yleisenä tavoitteena olisi pitkien katkosten lyhentäminen. Alle kuusivuotiaiden lasten äitien työllisyysasteen nostamiseksi ryhmä ehdottaa, että osaaikatyön mahdollisuuksia alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmille tulisi parantaa ja edistää tätä tukevien lastenpäivähoitojärjestelyiden käyttöä.
  5. Työllisyysasteen korottamiseksi työikäisen väestön työkykyä tulee tukea Ahtelan työryhmän ehdotuksien mukaisesti [1]
  6. Syvenevän köyhyyden ehkäisy, jonka tavoitteena on terveys- ja tuloerojen kaventaminen [2]
    Evankelis-luterilaisen kirkon linjauksen mukaan verotuksen progressiivisuus on merkittävä väline tuloerojen kaventamiseen. Lisäksi kirkko ajaa perusturvan korottamista. Evankelis-luterilaisen kirkon havaintojen mukaan köyhyys heijastuu vahvasti sairastuvuuteen ja mahdollisuuteen saada terveydenhuoltoa. Siksi tulevalla hallituskaudella on puututava terveydenhuollon ja palveluiden saatavuuden puutteisiin. "Tarvitaan yksinkertaiset ja tehokkaat mekanismit sen turvaamiseksi, että varattomatkin ihmiset voivat hakeutua tarvitsemiinsa tutkimuksiin, hoitoon sekä pystyvät hankkimaan lääkkeensä", evankelis-luterilainen kirkko linjaa. Terveydenhuollon asiakasmaksuja on kohtuullistettava eikä välttämättömistä elämää ylläpitävistä hoidoista saisi periä maksua lainkaan.
    Huom: Verotuksen painopisteen muuttaminen evankelis-luterilaisen kirkon vaatimaan suuntaan eroaa alivaltiosihteeri Hetemäen verotyöryhmän esityksestä, jossa verotuksen painopistettä siirrettäisiin progressiivisesta ansiotuloverotuksesta tasaveroluonteiseen välilliseen verotukseen. Hetemäen veroryhmä esitti, että kuntien osuus yhteisöveron tuotosta siirrettäisiin valtiolle ja valtio korvaisi tämän valtionosuusjärjestelmän kautta. Samalla on vaarassa myös kirkon 2,55 prosentin yhteisövero-osuus, jonka kirkko haluaisi säilyttää.
  7. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien täysimääräinen korvaaminen [2]
    Korvattaviin yhteiskunnallisiin tehtäviin lukeutuu mm. hautaustoimi. --1: Universaalisuusperiaatteen mukaisesti tämä tavoite pitäisi ulottaa muihinkin yleishyödyllisiä tehtäviä kontolleen ottaviin kirkkokuntiin. --Smxb 28. toukokuuta 2011 kello 11.20 (EEST)
  8. Ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan ja rahoitetaan omalta tililtä [3]
    Työttömyysturvassa pitäisi siirtyä tilimalliin, ehdottaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Tilimalli tarkoittaa, että palkasta perittävät työttömyysvakuutusmaksut kerättäisiin palkansaajan omalle, koko työiän kattavalle tilille. Työttömyyskorvaus maksettaisiin tältä tililtä, jos ihminen joutuisi työttömäksi. Toisaalta, jos työttömänä olisi harvoin ja lyhyesti, tilille kertyneet maksut saisi itselleen eläkkeelle jäädessään. Tilimallia sovellettaisiin ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jota saa oltuaan ensin riittävän pitkään töissä. Vähimmäisturva eli työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki olisivat edelleen omana järjestelmänään.
    Kokonaisvaltaisen siirtymisen voidaan suorittaa koeluonteinen tarkastelu todellisten kustannusten selvittämiseksi [4]. Erityisesti motivaatiovaikutusten selvittäminen pienemmällä otoksella useamman vuoden ajanjaksolta toisi arvokasta tietoa kerrannaisvaikutuksista.
  9. Ansiosidonnaista päivärahaa lyhennetään [3]
    Perusteita: "Tutkimuksissa näkyy, että maksamisjakson pituus vaikuttaa työnhakuun".
  10. Peruspäivärahaa nostetaan [3]
  11. Kannustinloukkuja puretaan [3]
    Sosiaalietuudet – esimerkiksi asumistuki – eivät saa leikkautua jyrkästi lisätulojen saamisen myötä.
  12. Tuet eivät saa estää työntekoa tai -hakua [5]
    Työttömyystuelle putoaminen rajoittaa mm. tanssitaiteilijoiden työntekoa ja -hakua. Työn teko ja haku (mm. kilpailut ja esitykset) ulkomailla johtaa ansiosidonnaisen tuen katkeamiseen. Tukea saadakseen työntekijän pitää olla koko ajan Suomessa. Tukijärjestelmä ei jäykkyydessään kannusta ulkomaisten kontaktien luomiseen.


Taulukointi

Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Sosiaaliturvajärjestelmän uusiminen työskentelyä kannattavaksimäärittämätön
22Sosiaaliturvajärjestelmän muuttaminen selkeämmäksi-0.4
33Ikääntyneiden työllisyyden tukeminen-700.2
44Työttömyystaukojen vähentäminen-0.5
55Työllisyysasteen korottaminen Ahtelan ehdotusten mukaisestimäärittämätön
66Terveydenhuollon yleistäminen ja hintojen pienentäminenmäärittämätön
77Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten toimien korvaaminenmäärittämätön
88Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksen siirtäminen omalle tilille+0
99Ansiosidonnaisen päivärahan lyhentäminen+25
1010Peruspäivärahan nostaminen-20,196
1111Sosiaalietujen pitäminen vaikka tulot nousevatmäärittämätön
1212Tukien rajoituksien muuttaminenmäärittämätön

Perustelut

1. Riippuen miten tuet järjestetään, voimme jäädä voitolle tai menettää rahaa. Lisäksi uusien järjestelmien säätäminen vaikuttaa yhteissummaan virkamiesten palkkioiden osalta.

2. Käsitten tulisi määritellä kuinka järjestelmää tulisi muuttaa selkeämmäksi. Mikäli vaihtoehtoisesti järjestäisimme erilaista neuvontaa järjestelmän ymmärtämiseen kulut eivät olisi kovin suuret. Esimerkiksi jos palkkaamme 7 työntekijää selkeyttämään järjestelmää, heidän palkkansa vuodessa olisi n. 0.4 miljoonaa.

3. Uudelleenkäsittely ja asian toimeenpano vaativat työtunteja ja tuet vievät rahaa valtionkassasta. Työstämiseen menee n. 0.2 miljoonaa ja itse tukiin menisi n.700 miljoonaa. Tässä on laskettu 50 €/kk noin 3/5 eläkeläisistä.

4. Valtion ja kuntien tulisi luoda enemmän työpaikkoja tai yrittäjien työllistää enemmän jotta tämä toteutuisi. Muuten valtiolle tästä ei pitäisi koitua kuluja kuin organisoidessa töitä. Hinta arvioitu oman käsityksen mukaan.

5. Väitettä tulisi tarkentaa, jotta hinnan pystyisi määrittelemään.

6. Terveydenhuollon yleistäminen siten, että se olisi kaikille mahdollista ja halpaa ellei ilmaista tulisi hyvin kalliiksi valtiolle ja korottaisi veroja paljon. Jotta pystyisimme edes yleistämään terveydenhuoltoa entistä enemmän tarvitsisimme enemmän työntekijöitä ja kiinteistöjä sekä paljon uusia laitteita.

7. Tapaus verottaisi paljon, koska esim. hautausmaat ja erilaiset toimitukset tarvitsevat tiloja. Mahdollisuutena olisi neuvotella vuokrasopimus tietyistä tiloista kirkon kanssa tai raivata/ostaa omat.

8. Koska sosiaalitilit voivat mennä reippaasti miinukselle, jos tilinhaltijalla on esimerkiksi pitkiä työttömyysjaksoja, eivät tilit voi olla normaaleja pankkitilejä vaan pelkkiä kirjanpitomerkintöjä haltijan yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista, joiden seurannasta ei arvioida koituvan suuria toteutuskuluja. Todellisia budjettiin kuuluvia kulueriä sosiaalitileistä syntyy kun esim. eläkkeelle jäävät saavat käyttöönsä tililleen kertyneet käyttämättömät työttömyysturvamaksunsa, jos sellaisia on. Tuloja valtio taas saa siitä, että kun työntekijät tietävät saavansa eläkkeelle jäädessään säästyneet rahat käyttöönsä, kannustaa tämä minimoimaan nostettavissa olevaa työttömyyskorvausta ja osallistumaan työmarkkinoille aktiivisemmin, mikä kasvattaa verotuloja. Motivaatiovaikutusta on vaikea arvioida, ja mm. Jutta-mallin laajentamista tätä tarkoitusta varten on pohdittu. "Ilman tarkempaa tietoa sovittavan tilimaksun suuruudesta ja työttömyyden keskittymisestä on vaikea sanoa, kuinka suuriksi siirtymäkustannukset muodostuisivat. Tanskalaista tiliehdotusta tutkineet Bovenberg, Hansen ja Sørensen (2008) väittävät, että hyödyt ovat suuremmat kuin positiivisten tilisaldojen vaatima rahoitus." [6]. Pienemmän skaalan sosiaalitilikokeen järjestäminen esim. 10 000 henkilön populaatiota käyttämällä ei toisi kustannuksia budjettiin, koska jo tilikertymän kasvattaminen veisi väistämättä vuosia ennen kuin kohortti alkaisi eläköityä.

9. Työttömyyskassat ja Kela maksoivat työttömyysturvaetuuksia yhteensä 2,2 miljardia euroa vuonna 2008. Jos ansiosidonnaisen päivärahan lyhentäminen vähentäisi tästä esimerkiksi 1%, säästyisi 0,01*2 200 M€ = 22 M€. Lisäksi, koska "maksamisjakson pituus vaikuttaa työnhakuun", voidaan olettaa työllisyydenkin nousevan hieman ja siksi myös verotulojen. Kokonaisarvio säästöiksi 25 M€.

10. Vuonna 2010 peruspäivärahaa sai 17000 ihmistä Suomessa ja sen määrä oli 551€/kk, joten vuosittainen määrä oli 17 000*551 €*12 = 112 404 000 €. Mikäli summaa korotettaisiin esim. 650€/kk ja sitä saavien ihmisten määrä pysyisi samana olisi valtion kassasta menevä summa 17 000*650 €*12 = 132 600 000€. 132,6 M€ - 112,404 M€ = 20,196 M€. Tukea saavien ihmisten määrä on wikipediasta ja tukien määrä KELAlta.

11. Kohdassa tulisi tarkemmin määrittää millä tavoin niitä ylläpidettäisiin ja mihin asti. Hinnan määrittämiseen vaikuttaa myös paljonko keskimääräinen asumistuki on ja kuinka moni sitä saa.

12. Tuet lisäävät valtion menoja, ja jotta tämä saataisiin mahdollistetuksi tulisi tukia joko pienentää tai rajoittaa muuten.


Data

  • Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
  • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta. Kirkon hallitusohjelmalista on tässä muodossa ensimmäinen laatuaan ja siis erittäin poikkeuksellinen, etenkin kun kyseessä kansankirkko, johon kuuluu jäseniä kaikista puolueista. Vaatimukset on hyväksytty arkkipiispan johtamassa kirkkohallituksen täysistunnossa ja edustavat siis kirkon virallista kantaa.
  • Etla:n [3] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien [3] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 Etla:n hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ Testiotoksen toteuttaminen ei sisälly alkuperäiseen Etlan esitykseen. Hinnoitteluperusteena on käytetty pienemmän skaalan testi järjestämistä.
  5. ↑ Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet
  6. ↑ Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen (ETLA) 2008: Sosiaalitilit ja moraalikato (s. 14)


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Sosiaaliturva_ja_työmarkkinat_Suomessa&oldid=14657”