Ilmastonmuutos

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Ilmasto on muuttumassa koko ajan lämpimämmäksi. Vielä vuonna 2006 monet uskoivat ettei niin oikeasti kävisi. Suurin osa valtiosta on huolissaan lämpenemisen takia; mannerjäätiköt sulavat ja merenpinta voi nousta jopa metrin. Merivedet lämpenevät ja sen seurauksena merivirrat voivat muuttua. Ihminen yrittää hidastaa tai estää ilmastonlämpenemisen vähentämällä hiilidioksidi päästöjä puoleen. Ennusteen mukaan maapallon keskilämpötila nousee seuraavan sadan vuoden aikana 1-6 astetta.

Terveys

Ilmaton lämpenemisen seurauksena vesipula kasvaa, kun pohjaveden pinta laskee. Jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee, jonka seurauksena maanviljelysalueet ja juomavedet suolaantuvat. Vesi-insinöörien mukaan pohjavesien tayttymisen ongelma liittyy kiinteästi ihmisetn eloonjäämiseen, varsinkin kuivilla alueilla. Monet merkittävimmistä globaaleista tapajista ovat hyvin herkkiä ilmastolle. WHO:n mukaan ripuli, malaria ja aliravitsemus tappavat vuodessa yli kolme miljoonaa kuoleman tapausta. On epäoikeuden mukaista, että teollisuusmaat, jotka päästävät eniten kasvihuone kaasuja ilmakehään, eivät kärsi ilmastonmuutoksesta läheskään niin paljon, kuin kehitysmaat.[1]

Seuraukset

Ilmastonmuutos tuo mukanaan hyviä ja huonoja asioita. Hyviä puolia on, että kun ennen meni 40 vuotta, ennen kuin metsän voi kaataa ja myydä, nyt siihen menee vain 30 vuotta. Viljakin kasvaa Pohjois-Euroopassa paremmin ja sadot paranevat, eikä lämmitykseen kulu niin paljon energiaa. Näistä ei ole kuitenkaan pitkään iloa, koska esimerkiksi talvitulvat lisääntyvät eivätkä metsäkoneet pääse metsiin.

Huonoja puolia sen sijaan on todella pitkä lista ja ne riippuvat missä päin maapalloa ollaan. Mannerjäätiköiden ainakin osittain sulessa merenpinnan noususta on haittaa monille rannikkoalueille ja saaria jää veden alle. Ilmaston muutoksen ennustetaan hävittävän noin kolmanneksen maapallon eliölajeista, vaikka joitain lajeja se auttaakin. Vesipula ja kuivuus uhkaavat monia alueita, mikä aiheuttaa metsäpalojen lisääntymistä. Myrskyt ja tulvatkin lisääntyvät ilmaston lämpenemisen myötä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueittain:

  • Aasia; Himalajan jäätiköt alkavat sulaa ja pienenevät 80% muutamassa kymmenessä vuodessa. Jokien vesimäärä laskee jäätiköiden häviämisen myötä ja maanvyörymät lisääntyvät. Vesipula kasvaa.
  • Afrikka; Nälänhätä ja vesipula uhkaavat pahempina kuin ennen. Viljelyyn sopivat alueet kuivuvat viljelykelvottomiksi kuivuuskausien lisääntyessä ja pidentyessä. Kuivien alueitten määrä lisääntyy muutenkin 5-8%. Nigerjoen ja Niilin suistojen asukkaat kärsivät merenpinnan noususta.
  • Etelä- ja Pohjois-Amerikka; Osa Amazonin sademetsästä kuivuu savanneiksi, jonka johdosta monet siellä elävät lajit kuolevat sukupuuttoon. Andien ikijäätiköt alkavat sulaa, mistä on haittaa varsinkin Bolivialle, Perulle, Kolumbialle ja Ecuadorille. Pohjois-Amerikan keskiosassa kuivuuskaudet lisääntyvät, Meksikonlahdella ja Atlantin rannikolla myrskyt lisääntyvät entisestään. Metsätalous hyötyy lämpenemisestä, kunnes vuosisadan puolivälin jälkeen tuholaishyönteiset ja metsäpalot lisääntyvät.
  • Australia ja Uusi Seelanti; Vesipula kasvaa Australian etelä- ja itäosissa ja Uuden Seelannin itäosissa. Australian kuivuus ja pensaspalot vähentävät maatalouden tuottoa. Tutkijat ovet huolissaan myös Suuresta valliriutasta ja Kakadun kosteikoista.
  • Pienet saarivaltiot; Meriveden lämpenemisen ja merenpinnan nousun seurauksena rantojen eroosio kasvaa. Jos rannat ja koralliriutat tuhoutuvat, matkailukin vähetyy huomattavasti. Merenpinnan nuosusta on haittaa myös satamille, teille ja lentokentille. Puhtaan veden puute ja korkeat lämpötilat lisäävät tartuntatauteja.
  • Eurooppa; Vesipula pahenee Välimeren alueella. Turismi suuntautuu yhä enemmän Keski- ja Pohjois-Eurooppaan. Vilja sato kasvaa reilusti Pohjois-Euroopassa ja saattavat vähentyä suunnilleen saman verran Etelä-Euroopassa. Pohjois-Euroopassa metsät leviävät ja jalot lehtipuut viihtyvät yhä pohjoisemmassa.
  • Arktiset alueet; Jäätiköt ja mannerjäät alkavat sulaa, määrästä on erilaisia arvioita. Jääkarhuille, hylkeille ja muuttolinnuille ongelmia. [2]

Ilmastonmuutos ja matkailu

Ilmaston lämmetessä matkailu luultavasti siirtyy pohjoisemmaksi. Pohjoisessa Pohjanmeren rannikolla on lämmintä ja Välimerta uhkaa vesipula. Pohjaoisesta sen sijaan ei enää matkustettaisi niin paljon, josta olisi suurta haittaa Etelä-Euroopan taloudelle.

Aiheesta muualla:

YK:n Ilmastosopimus:


Tutkimuslaitoksia ja ilmastopolitiikkaa


Järjestöjen sivuja


Ilmastopolitiikan arvostelijoita

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. Helsingin Sanomat 22.3.2007
  2. Helsingin Sanomat 7.4.2007

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Matleena Tuomisto, Jouni T. Tuomisto: Ilmastonmuutos. Opasnet 2010. Viitattu 23.01.2019.