Keskustelu:Opasnet

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Investointiehdotus Opasnetistä

Investoinnin kuvaus (perustele investointiesitys seuraavista näkökulmista)

Investoinnin kohde on pilvipalveluna toteutettu palvelinratkaisu, johon kuuluu kaksi palvelinta. Pienempi palvelin (1 core, 2 GHz, 4 GB RAM, 100 GB HDD) toimii Opasnet-wikin ja työtilan palvelimena. Tehokkaampi palvelin (4 core, 16 BG RAM, 200 GB HDD) toimii Opasnet-tietokannan ja Opasnetin mallitusjärjestelmän palvelimena. Tarkoituksena on siis siirtää nykyinen järjestelmä toimimaan tehokkaammilla tietokoneilla. Tämä muutos parantaisi olennaisesti Opasnetin vikasietoa ja skaalautuvuutta kuormituksen kasvaessa tilapäisesti tai pysyvästi.

Tällä järjestelmällä voidaan toteuttaa koko informaatioketju alkaen sähköisessä muodossa olevasta alkuperäisdatasta ja sen analysoinnista tulkinnan kautta vaikuttavuusarviointeihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätelmiin. Koko kuvattu järjestelmä on jo nyt olemassa toimintakunnossa, ja se on YMALin ja muutaman tutkimusryhmän aktiivisessa käytössä. Nykyinen laiteinfrastruktuuri on toteutettu GTK:n kanssa yhteistyönä ja se riittää tämänsuuruisen käyttäjäkunnan tarpeisiin. Kuitenkin tavoitteena on laajentaa Opasnet tieteenteon ja mallipohjaisen yhteisöllisen tiedontuotannon työtilaksi THL:ssä, Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitetilassa päivittäisiä käyttäjiä on vähintään tuhansia. Nykykapasiteetti loppuu nopeasti, kun käyttö toivottavasti laajenee kuluvan vuoden aikana.

Palvelua ei voi rakentaa THL:n nykyisen IT-järjestelmän puitteissa, koska palvelu on nimenomaan ja lähtökohtaisesti avoin ja tarvittaessa rajoitettavissa, kun taas THL:n järjestelmät ovat lähtökohtaisesti suljettuja ja erikseen rajatuilta osilta avattavissa. Vaikka ero kuulostaa kuvattuna pieneltä, se on iso periaatteellinen ero, joka on johtanut avoimuuden kanssa yhteensopimattomiin laite-, ohjelmisto- ja käyttäjäoikeusratkaisuihin. Avoin järjestelmä on siksi ollut rakennettava puhtaalta pöydältä.

Investointiin kuuluu kolmen vuoden palvelusopimus ja sen arvioitu hinta on 12000 €.


1.Investoinnin pakollisuus (lakisääteinen viranomaistehtävä ja/tai THL:n uuden vastuun alkaminen edellyttää investointia)

Ei liity pakollisena lakisääteiseen tehtävään, joskin joitakin lakisääteisiäkin tehtäviä voidaan hoitaa Opasnet-järjestelmällä (esim. http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_arviointi_erityistilanteessa).


2.Investoinnin strateginen merkitys

Liittyy olennaisesti THL:n vaikuttavuustavoitteeseen eli strategian ensimmäiseen arvoon. Järjestelmän ydin ja olemus on tuottaa terveyteen liittyvää ja yhteiskunnallista päätöksentekoa palvelevaa tietoa loppukäyttäjän tarvitsemassa muodossa. Voisi siis sanoa, että tämä on tärkein THL:n tarvitsema tietojärjestelmä, jota muut järjestelmät tukevat.


3.Investoinnin suhde toiminnan jatkuvuuteen ja kriittisyys perusinfran ylläpitoon

Järjestelmä voi korvata useita nykyisiä pirstaloituneita THL:ssä yleisiä yhden asian järjestelmiä, jotka ovat käyttäjille hankalia. Se siis paitsi lisää THL:n tuottaman tiedon vaikuttavuutta myös tiedon tuottamisen suoraviivaisuutta ja tehokkuutta. Se auttaa tekemään monia pakollisia tutkimukseen liittyviä asioita kuten datan kuvausta, analysointia ja arkistointia standardoidulla tavalla, jolloin käyttövarmuus ja laatu paranevat.


4.Käytön laajuus ja käyttötiheys

Järjestelmä on jo nyt useiden tutkijoiden päivittäisessä käytössä ja kymmenien tutkijoiden harvemmin käyttämä. Toiminnan uskotaan laajenevan niin, että se otetaan säännölliseen käyttöön useissa THL:n osastoissa ja yli kymmenessä muussa organisaatiossa vuoden 2011 aikana. Opasnetissä olevaa tietoa on jo nyt luettu kymmeniätuhansia kertoja, ja yksittäisiä käyttäjiä on ollut useita tuhansia. Näiden määrien oletetaan moninkertaistuvan.


5.Kustannusten aleneminen tai toiminnan tehostuminen (vapaa teksti sekä kannattavuuslaskelma, jossa kustannussäästö vähennetään hankintahinnasta ja vuosittaisista käyttökustannuksista viiden vuoden ajalta)

Toiminnan tehostuminen riippuu olennaisesti siitä, mitä nykyisiä toimintatapoja ja järjestelmiä oltaisiin valmiit muuttamaan, yhdistämään Opasnetiin tai lopettamaan Opasnetin käytön laajentuessa (esim. Sotkanet, Tervesuomi...?). Työaikasäästöjä tulisi standardoidusta aineistonkäsittelystä ja siitä, että ihmiset siirtyisivät käyttämään yhtä ja samaa työkalua eli R-tilasto-ohjelmaa tilastoanalyysien ja vaikutusmallien teossa, jolloin toisilta oppiminen olisi paljon tehokkaampaa kuin nyt, kun yhdessä yksikössäkin voi olla puolentusinaa ohjelmaa tai ohjelmointikieltä käytössä näiden toimintojen suorittamiseen.

Kulut: 3000 € vuodessa

Hyödyt: Investointi on kannattava jo, jos 30 tutkijaa (3 % THL:n työntekijöistä) säästää yhden päivän työaikaa vuodessa (0.5 %) työskennellessään yhteisöllisesti Opasnetissä. Kuitenkin Opasnetiä käyttävä tutkija tehostaa työntekoaan pikemminkin 5 % kuin 0.5 %, ja sisäänajovaiheen jälkeen käyttäjiä on pikemminkin 100 kuin 30 tutkijaa (10%). Odotettavat kustannussäästöt ovat siis monikymmenkertaiset investointiin nähden. Vaikuttavuuden lisääntymistä ei tässä laskelmassa ole huomioitu.

6.Toiminnan laadun tai palvelukyvyn paraneminen

Opasnetin tukeman avoimen toimintatavan avulla nimenomaan vaikuttavuus ja palvelukyky paranevat, kun tieto saadaan nopeammin ja kattavammin tutkijoilta yhteiskunnan käyttöön. Tätä on vaikea määrällisesti arvioida.

Kuopiossa 20.4.2011 Jouni Tuomisto