Valtion tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Pääviesti
Kysymys:

Tällä sivulla Valtion tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi tarkastellaan Suomen hallituksen suunnitelmaa valtion sektoritutkimuslaitosten toiminnan tehostamisesta ja yhdistämisestä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Mitä eri mahdollisuuksia tässä asiassa on ja mitkä ovat näiden toimenpiteiden seuraukset?

Vastaus:

Raportissa on ehdotettu viiden laajan tutkimuslaitoksen perustamista (näistä kuitenkin Ympäristön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskusten perustamisen järkevyys on kyseenalaistettu):

  • Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Ilmatieteen laitos ja Suomen Ympäristökeskus),
  • Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuva-oiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geo­informatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot),
  • Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Mitta­tekniikan keskus),
  • Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), sekä
  • Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto).

Lisäksi Helsingin yliopistoon fuusioidaan Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus.

Itsenäisinä laitoksina säilytetään Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Kotimaisten kielten keskus KOTUS, Säteilyturvakeskus STUK ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.


Rajaus

Kysymys

Miksi ja miten valtion sektoritutkimuslaitoksia pitäisi yhdistää Suomessa, jotta

  • saavutettaisiin taloudellista tehokkuusetua,
  • parannettaisiin tutkimuslaitosten yhteistyökykyä ja tieteellistä laatua,
  • parannettaisiin tutkimuslaitosten vaikuttavuutta päätöksenteon tukemisessa?

Rajat

Tarkastelu koskee seuraavia tutkimuslaitoksia ja organisaatioita: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työterveyslaitos TTL, Säteilyturvakeskus STUK, Ilmatieteen laitos IL, Suomen Ympäristökeskus SYKE, Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuvatoiminnot, Puolustusvoimien topografiatoiminnot, VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus GTK, Mitta­tekniikan keskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos METLA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto, Kuluttajatutkimuskeskus, Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Kotimaisten kielten keskus KOTUS, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Osallistujat

Työ lähtee liikkeelle raportista Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus: esitys kokonaisuudistukseksi [1]. Sen pohjalta toteutetaan avoin arviointi, johon kuka tahansa saa osallistua. Työtä moderoidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Altistuksen ja mallituksen yksikössä.

Skenaariot

Valtion tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi(-)
ObsDecision makerDecisionOptionVariableCellChangeResultDescription
1ValtioneuvostoTerveyden ja hyvinvoinnin tkkPerustetaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskusTerveys- ja hyvinvointitutkimus Suomessa
2ValtioneuvostoTerveyden ja hyvinvoinnin tkkPerustetaan Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus ilman TyöterveyslaitostaTerveys- ja hyvinvointitutkimus Suomessa
3ValtioneuvostoYmpäristön tkkPerustetaan Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskusYmpäristötutkimus Suomessa
4ValtioneuvostoPaikkatiedon tkkPerustetaan Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskusPaikkatietotutkimus Suomessa
5ValtioneuvostoMoniteknologinen tkkPerustetaan Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskusMoniteknologiatutkimus Suomessa
6ValtioneuvostoLuonnonvara- ja biotalouden tkkPerustetaan Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskusLuonnonvaratutkimus Suomessa
7ValtioneuvostoKuluttaja- ja oikeustutkimusfuusioKuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus fuusioidaan HY:oonKuluttaja- ja oikeustutkimus Suomessa

--#: Tieteen tila ja taso Suomessa olisi järkevä muuttuja tutkimusupoliittisten toimien vaikutusten kuvaamiseen. Samanniminen raportti vuodelta 2009 kertoo senhetkisen tilanteen, ja alla olevan keskustelun perusteella voi päätellä, miten tilanne muuttuu eri päätösvaihtoehdoilla. --Jouni Tuomisto 8. lokakuuta 2012 kello 06.20 (EEST)

Vastaus

Tulokset

Asiaa on lähdetty edistämään työryhmän ehdotusten mukaisesti (katso tiivistelmä sivun yläreunassa).

Päätelmät

Monet työryhmän ehdotukset ovat saaneet vastustusta osakseen, joten paras mahdollinen toimintapa ei ole itsestäänselvä.

Perustelut

Kommentteja sektoritutkimuslaitosten fuusioehdotuksesta

#: THL:n ja TTL:n fuusiota ei pitäisi toteuttaa. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)

#: Organisaatiolla ei saa olla perustehtäviä, jotka ovat keskenään ristiriidassa. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012
#: TTL:n rooli pragmaattisena työterveysasioista neuvottelevana osapuolena on ristiriidassa THL:n puhtaasti tieteellisen asiantuntijaroolin kanssa. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012
#: TTL:n ja THL:n roolit eivät tässä suhteessa ole ratkaisevan erilaiset. Myös THL:ssä on rooli "asianosaisena" erilaisissa kansanterveyteen liittyvissä kysymyksissä, eikä se ole pelkkä tieteellisen tiedon edustaja. --Juha Pekkanen 5. lokakuuta 2012
#: Työterveyslaitoksella on hyvin spesifinen ja tärkeä tehtävä. Sen ja THL:n fuusio tuskin toisi mitään merkittävää etua --Pekka Puska 21. syyskuuta 2012 R↻
#: Kullakin laitoksella on hyvin erilainen perustehtävä. Aiemmin on selvitetty moneen kertaan, ettei päällekkäisyyksiä ole. Yhdistäminen ei toisi lisäarvoa --Harri Vainio 21. syyskuuta 2012R↻
#: Fuusioprosessi on raskas ja vie resursseja ja työaikaa pois varsinaisen työn tekemiseltä. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)
#: THL:llä on harvinaisen hyvä kokemus ison fuusion läpiviemisestä – prosessin raskaudesta sekä fuusion eduista ja haitoista. --Pekka Puska 21. syyskuuta 2012 R↻


#: Laitosten perusrahoitusta ei pitäisi kaventaa. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)

#: Jos laitosten perusrahoitusta supistetaan, akuuttitehtävien hoitaminen ei onnistu myöskään pysyvällä perusrahoituksella. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012
#: Edelleen, jos perusrahoitus on pieni, ministeriöiden auktoriteetti laitoksiin heikkenee (ja kanavoituu Akatemian soveltavan tutkimuksen toimikunnalle) ja ministeriöohjaus vaikeutuu. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012
#: Jos perusrahoitus on pieni, erikoistutkijoille ja tutkimusprofessoreille ei ole tarjolla laitoksissa paljon muuta kuin työtuoli ja paperia anomusten kirjoittamiseen; kaikki toimintarahoitus on hankittava kilpailluilla tutkimusrahoitusmarkkinoilla. Tällainen työpaikka ei ole erityisen houkutteleva lahjakkaimmille tutkijoille. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)
#: Sen sijaan esitys siitä, että huomattava osa tästä rahoituksesta kerättäisiin ottamalla varat laitosten budjeteista, on kuin hölmöläisten peiton katkaisu ja lisääminen toiseen päähän. Sillä murennettaisiin laitosten pysyvää osaamispohjaa, joka on kansallisen informaatio-ohjauksen ja tällaisen tutkimuksen perustan kannalta tärkeää --Pekka Puska 21. syyskuuta 2012R↻


#: Kunkin ministeriön ohjausvaikutus oman alansa tutkimukseen on säilytettävä vahvana. --Jouni Tuomisto 7. lokakuuta 2012 kello 08.38 (EEST)

1 Fuusioita ei pitäisi tehdä niin, ettei laitoksella olisi enää yhtä vastuuministeriötä vaan vastuu jakautuisi useaan ministeriöön. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012
#: Ministeriöillä on liian ohut kontaktipinta sektoritutkimuslaitoksiinsa. Niinpä laitoksista ei saada hyötyä irti niin paljon kuin ministeriö tarvitsisi. Jos laitoksia suurennetaan ja laajennetaan niiden toimenkuvaa usean ministeriön alueelle, tämä ohjausvaikutus heikkenee edelleen. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012
--#: Millä tavoin ministeriöiden ohjausvaikutus näkyy käytännön tutkimustoiminnassa? Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikutuksen mittaaminen on toisilla aloilla suoraviivaisempaa kuin toisilla, mutta ylipäätään vaikuttavuutta nykyresursseillakin voitaisiin huomattavasti parantaa pelkästään toimintatapamuutoksilla. Kyse ei ole ainoastaan ohjauksesta vaan myös takaisinkytkennästä joka uupuu usealla alueella. Miten ohjausinstrumentteja pitäisi kehittää jotta ne vaikuttaisivat enemmän varsinaisen ongelmanratkaisun tehostamiseen kuin rahoituspelien pelaamiseen? --Smxb 7. lokakuuta 2012 kello 20.11 (EEST)

2 Tutkimuslaitoksia pitäisi koota aihekokonaisuuksiksi tai konsortioiksi, jotka vastaavat yhteiskunnan laajoja osaamis- ja tiedontarpeita nykyisten hallinnonalojen sijasta. --Tutkimuslaitosselvitys

#: Tutkimuslaitosten toiminnallista ja taloudellista perustaa sekä monitieteisyyttä ja tieteidenvälisyyttä on vahvistettava, ja laajemmat organisaatiot auttavat tässä. --Tutkimuslaitosselvitys


--#: Tavoitteet #1 ja #2 ovat keskenään ristiriidassa. --Jouni Tuomisto 7. lokakuuta 2012 kello 08.38 (EEST)


#: Tutkimuslaitosten poliittis-strategisen rahoituksen päätöksentekoa ei pitäisi sijoittaa Suomen Akatemiaan. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012

#: Akatemian valjastaminen strategisen tutkimuksen rahoittajaksi on ristiriidassa sen kanssa, että kaikissa muissa toimikunnissa Akatemian tehtävänä on tarkastella tutkimusta pelkästään tieteellisin kriteerein. Uusi järjestelmä antaisi uudelle toimikunnalle rahoittajaroolin, jossa pitäisi tarkastella valtioneuvoston lyhyen aikavälin käytännön tarpeita. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012
#: Akatemian hallinnoima rahoitus olisi luonteeltaan niin hidasta, että sen avulla ei voi toteuttaa akuuttien kriisien, kuten influenssarokotuskampanjoiden ja narkolepsiaselvitysten, kaltaisia tehtäviä. --Matti Jantunen 30. syyskuuta 2012


#: Yliopistoihin ei pidä siirtää mitään sellaista tutkimusta, jonka nimenomainen säilyminen on valtion intresseissä. --Jouko Tuomisto 22. syyskuuta

#: Yliopistoa ei voi komentaa. Sen professorit tutkivat juuri sitä mitä haluavat ilman, että ministeriöt voivat sitä määrätä. Niinpä jonkin tietyn tutkimuksen säilyminen ennallaan yliopistoon siirtämisen jälkeen on toiveajattelua ja täysin ministeriöiden kontrollin ulkopuolella. --Jouko Tuomisto 22. syyskuuta


#: Ilmatieteen laitosta ei pitäisi yhdistää SYKEen. --Petteri Taalas, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja 20. syyskuuta

#: Toimintojemme yhdistäminen Suomen ympäristökeskuksen kanssa ei tue rooliamme turvallisuusviranomaisena. --Petteri Taalas, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja 20. syyskuutaR↻
#: Siksi toimintojen yhdistämisellä ei saavutettaisi taloudellisia tai toiminnallisia etuja. --Petteri Taalas, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja 20. syyskuuta

#: Fuusio tarvitaan, koska tutkimuslaitokset ovat siiloutuneita ja vieraantuneita yhteiskunnan tärkeistä tavoitteista. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)

#: Tämä ei pidä ainakaan Työterveyslaitoksen kohdalla paikkaansa. Toimintamme perustuu kiinteään yhteistyöhön työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sidosryhmiemme kanssa. --Harri Vainio, Työterveyslaitoksen pääjohtaja 21. syyskuuta 2012
#: Suomen tieteen tila ja taso 2009 -raportin mukaan suomalaisen tutkimuksen yleinen rakenteellinen ongelmana on järjestelmän pirstaleisuus. --Tutkimuslaitosselvitys
#: Raportti keskittyy laitosten tutkimusrooliin, mutta unohtaa niiden asiantuntijaroolin ja nimenomaan sellaisen toiminnan, jolla tutkimustietoa siirretään käytäntöön. --Harri Vainio, Työterveyslaitoksen pääjohtaja 21. syyskuuta 2012
#: Raportin neljäs luku "Tietoon perustuva yhteiskuntapolitiikka" tarkastelee tutkimustiedon siirtämistä käytäntöön perusteellisesti ja asettaa sen tärkeäksi tavoitteeksi. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)

#: Jos fuusio toteutetaan, tutkimuslaitosten yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevat toimintatavat pitää miettiä kokonaan uusiksi. On siirryttävä uusiin verkkopohjaisiin tietotyökaluihin, jotka on suunniteltu nimenomaan tukemaan päätöksentekoa. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)

#: Onneksi tällaisia työkaluja on olemassa, ja alan huippuosaamista löytyy esimerkiksi THL:stä. Eräs tärkeä työkalu on Opasnet. --Jouni Tuomisto 6. lokakuuta 2012 kello 07.52 (EEST)

#: Laitosyksiköitä tulee olla huomattavasti nykyistä vähemmän. --Jouni Tuomisto 7. lokakuuta 2012 kello 08.38 (EEST)

#: Tutkimus- ja innovaationeuvosto esittää tämän näkemyksen Linjaus 2011–2015 -raportissa tutkimuslaitoskentän uudistamisen tavoitteeksi ja uudistustyön järjestämisen periaatteeksi. --Tutkimuslaitosselvitys

Työryhmän ehdotus

Suomen tieteen tila ja taso 2009 -raportin mukaan suomalaisen tutkimuksen yleinen rakenteellinen ongelmana on järjestelmän pirstaleisuus. Tutkimuksen fragmentoituminen voi olla merkittävä este sille, että tutkimusympäristöt voisivat hyödyntää riittävän monipuolisesti ja hedelmällisesti erityyppistä asiantuntemusta ja erilaisia lähestymistapoja tutkimuksessaan. Kansallisesti merkittävät tutkimusinfrastruktuurit ovat osin vanhentumassa ja fragmentoituneina, eikä niitä hyödynnetä riittävän laajassa yhteistyössä. Niiden uusimiseksi ja uusien kansallisen tason hankkeiden rahoittamiseksi ei ole keskitettyä ja koordinoitua rahoitusjärjestelmää.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston vuoden 2010 valmistuneen linjauksen mukaan talouden kasvu, elinkeinorakenteen uudistuminen ja pitkän aikavälin kilpailukyky perustuvat korkeatasoiseen osaamiseen, joka edellyttää sekä perustutkimuksen vahvistamista sekä sen rinnalla työelämään ja yrityksiin kytkeytyvää monipuolista, uutta luovaa soveltavaa tutkimusta.[1]

Useat kotimaiset ja kansainväliset arvioinnit ovat viime vuosina nostaneet esiin suomalaisen tutkimusjärjestelmän puutteita ja kehittämistarpeita: Suomen tieteellisen tutkimuksen taso ei ole 2000-luvulla kehittynyt odotetulla tavalla, tutkimusjärjestelmä on pirstoutunut moniin pieniin yksiköihin, valtion tutkimuslaitokset eivät muodosta toiminnallista kokonaisuutta ja toimivat osin irrallaan muusta tutkimusjärjestelmästä. Kansainvälinen koulutus- ja tutkimusyhteistyö on edennyt hitaasti (Koulutus ja tutkimus 2011–2016 – valtioneuvoston vahvistama kehittämissuunnitelma).

Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjausten mukaisesti koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ohjauksessa ja rahoituksessa painotetaan toiminnan laatua, relevanssia ja hyödyntämistä sekä toimia, joilla tuetaan uusia kestävän kasvun ja työllisyyden edellytyksiä. Linjausten mukaan innovaatiojärjestelmä on perusteiltaan kunnossa, kun se

  1. varmistaa henkisten resurssien riittävyyden ja uudistumisen,
  2. edistää laadukkaan tiedon ja osaamisen luomista kotimaassa ja muualla luodun siirtämistä tehokkaasti omaan käyttöön sekä
  3. vauhdittaa tiedon ja osaamisen hyödyntämistä, innovaatioiden tuottamista, käyttöönottoa ja kaupallistamista.[1]

Tutkimus- ja innovaationeuvosto esittää Linjaus 2011–2015 -raportissa tutkimuslaitoskentän uudistamisen tavoitteet ja uudistustyön järjestämisen periaatteiksi seuraavaa:

  • Tutkimuslaitoksia on kehitettävä siten, että monitieteinen, korkeatasoinen ja yhteiskunnan kannalta relevantti tutkimus vahvistuu.
  • Laitosyksiköitä tulee olla huomattavasti nykyistä vähemmän.
  • Tavoitteena on parantaa toiminnan tuottavuutta, mm. vapauttamalla resursseja kiinteistä rakenteista ja tutkimuksen tukipalveluista.
  • Hajanaista ja päällekkäistä toimintaa karsitaan ja tutkimusta kootaan aihepiirialueittain.
  • Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut muodostavat yhteisiä infrastruktuureja ja tukipalveluja. Samalla selkeytetään työnjakoa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välillä.
  • Voimavaroja suunnataan uudelleen yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti osaamisintensiivisille aloille ja kansainvälisen tason tutkimukseen.
  • Tutkimuslaitosten strategista ohjausta valtioneuvoston tasolla vahvistetaan.

Tutkimuslaitoksissa on laitoksia, jotka tulisi yhdistää keskenään tutkimuslaitosten toiminnallisen ja taloudellisen perustan sekä monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistamiseksi. Toiseksi on tutkimuslaitoksia, jotka voidaan parhaimmin yhdistää yliopistoon. Kolmanneksi on sellaisia tutkimuslaitoksia, jotka on säilytettävä erillisinä valtion tutkimus- ja kehittämiskeskuksina niiden erityisen tehtävän perusteella.

Tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa fuusioimalla tutkimuslaitoksia niiden toiminnallisen ja taloudellisen perustan vahvistamiseksi. Näin voidaan vahvistaa tutkimuslaitosten toimintaedellytyksiä niiden omilla perinteisillä tutkimusaloilla sekä etenkin tutkimuksen monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistamiseksi. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa kokonaisvaltaista otetta tutkimustoiminnasta. Tutkimusvoimavaroja voidaan suunnata joustavammin ja yhteiskunnan tarpeeseen paremmin vastaten uuden organisaation sisällä. Monitieteiselle tutkimukselle voidaan luoda nykyistä paremmat edellytykset saattamalla yhteen nykyisin osittain erillisinä toimivia tutkimusryhmiä ja muodostamalla nykyistä vahvempia tutkimusyksiköitä. Edelleen tavoitteena on selkeyttää tutkimuslaitosten vastuualueita ja karsia päällekkäisyyksiä.[1]

Vahvemmat tutkimuslaitokset mahdollistavat myös tutkimusosaamisen ennakoivan kehittämisen tulevaisuuden tarpeita vastaavasti. Fuusioimalla tutkimuslaitoksia voidaan synnyttää vahvempia toimijoita tutkimuksen infrastruktuurien (tutkimusvälineet, laitteistot, laboratoriot, aineistot, tukipalvelut ja tietojärjestelmät) kokoamiseen, investointeihin ja hallintaan. Yhdistämällä ja yhtenäistämällä tutkimuskohteita koskevia tietojärjestelmiä edistetään myös tutkimustiedon vapaata saatavuutta.

Yhdistämällä voimavaroja saavutetaan etua kilpailtaessa Euroopan unionin tutkimusmäärärahoista. Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelman haut edellyttävät tutkimusryhmiltä kykyä tehdä monitieteellisiä tutkimuksia, joissa yhdistetään esim. luonnontieteellisten ilmiöiden sekä niitä koskevien haasteiden ja ongelmien yhteiskunnallisten ratkaisukeinojen tutkimus. Fuusioimalla tutkimuslaitoksia voidaan synnyttää vahvoja monitieteisiä tutkimusorganisaatioita, jotka pystyvät kilpailemaan menestyksellisesti johtavien eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Fuusioimalla tutkimuslaitoksia voidaan niiden korkeatasoisia seuranta- ja tutkimusaineistoja käyttää aikaisempaa laajemmin tutkimuksessa, palveluissa ja toimintapolitiikan suuntaamisessa. Fuusioiden avulla voidaan kehittää nykyisiä tutkimukseen ja havaintoihin perustuvia palveluja integroiduiksi siten, että viranomaisille ja muille palvelujen käyttäjille (esim. ennuste-, varoitus- ja tilannekuvapalvelut) saadaan tarvittava tilannekuva valmiina kokonaisuutena, samanaikaisesti ja yhdestä lähteestä (ympärivuorokautinen päivystys sekä teknisesti varmistetut ja valvotut jakelukanavat).[1]

Tutkimuslaitosten tilanteen korjaamiseksi on aiemmin ehdotettu:

  1. tutkimuslaitosten rahoituksen ja ohjauksen vahvistamista valtioneuvoston tasolla,
  2. tilaaja-tuottajamallin kehittämistä ja valtioneuvoston ja sen ministeriöiden sitomattomien tutkimusvarojen lisäämistä,
  3. tutkimuslaitosten kokoamista aihekokonaisuuksiksi tai konsortioiksi, jotka vastaavat yhteiskunnan laajoja osaamis- ja tiedontarpeita nykyisten hallinnonalojen sijasta,
  4. hallinnonalojen välittömiä tiedontarpeita tyydyttävän tutkimuksen siirtämistä yliopistoista tutkimuslaitoksiin ja vastaavasti perustutkimuksen siirtämistä sektoritutkimuslaitoksista yliopistoihin.[1]

Tutkimuslaitosten rakenteita tulee uudistaa laitosten toiminta ja tehtävät huomioiden. Tutkimuslaitoksissa on laitoksia, jotka tulisi yhdistää keskenään tutkimuslaitosten toiminnallisen ja taloudellisen perustan sekä monitieteisyyden ja tieteidenvälisyyden vahvistamiseksi. Osa tutkimuslaitoksista voidaan parhaimmin yhdistää yliopistoon. Kolmanneksi on sellaisia tutkimuslaitoksia, jotka on säilytettävä erillisinä valtion tutkimus- ja kehittämiskeskuksina niiden erityisen tehtävän perusteella.

  • Vuonna 2014 fuusioidaan
    • Ilmatieteen laitos ja Suomen Ympäristökeskus Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
    • Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuva-oiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geo­ informatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
    • VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Mitta­tekniikan keskus Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi,
    • Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, sekä
    • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.
  • Vuonna 2014 Helsingin yliopistoon fuusioidaan
    • Kuluttajatutkimuskeskus, ja
    • Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus.
  • Itsenäisinä laitoksina säilytetään
    • Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA,
    • Kotimaisten kielten keskus KOTUS,
    • Säteilyturvakeskus STUK, ja
    • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. [1]

Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskus

Ilmatieteen laitoksen (IL) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhdistäminen Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi synnyttäisi maahan ympäristöalan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan vahvan toimijan. Toiminta yhdistäisi vesistöä, ilmakehää ja muuta ympäristöä koskevan tutkimuksen ja kehittämisen.

Laitosten fuusioilla saavuttaisiin synergiaetuja etenkin hydrologian eli vesitieteen tutkimuksen alueella.

Etuja olisi saavutettavissa myös merentutkimuksen alalla. Merentutkimuslaitoksen jakamisen jälkeen merentutkimus on jakautunut IL:n (fysikaalinen merentutkimus) ja SYKE:n (kemiallinen ja biologinen merentutkimus) kesken. Näiden yhdistäminen antaisi mahdollisuuden kokonaisvaltaisen merialueiden tutki­miseen ja palveluihin.

Kolmanneksi kummatkin laitokset operoivat suuria ilmastonmuutoksen tutkimiseen erikoistuneita yksiköitä. Yhdistämällä nämä pystyttäisiin saamaan maailmanluokan keskus, joka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa tutkisi ilmastonmuutosta pohjoisilla alueilla ja sen vaikutuksien arviointia lähitulevaisuudessa ja pidemmällä aikavälillä.[1]

Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus

Julkisen hallinnon paikkatietoalan tutkimus- ja kehittämistoiminnat ovat tällä hetkellä sirpaloituneet eri hallinnonaloille ja -tasoille, mistä on ollut seurauksena, että paikkatietotekniikan mahdollisuutta tehostaa ja laadullisesti parantaa yhteiskunnan kansalaisilleen tuottamia palveluita, hallinnon prosesseja ja yritystoiminnan edellytyksiä ei voida täysmääräisesti hyödyntää.

Kuntarakenteen uudistumisen seurauksena tulee olemaan tarve tehokkaille tietopalveluille, joissa hyvä kansallinen paikkatietoinfrastruktuuri on keskeisessä asemassa.

Paikkatietotekniikan hyödyntämisen tehostamiseksi eri hallinnonaloilla tulee perustaa näihin kysymyksiin nykyistä laajemmin keskittyvä Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus, johon kootaan Suomen julkisen hallinnon keskeinen paikkatietoihin liittyvä toimialariippumaton tutkimus-, kehitys- ja tukitoiminta.

Paikkatiedon tutkimuskeskus olisi laitos, joka kehittäisi yhteistyössä eri hallinnonalojen ja kuntien kanssa laaja-alaista tehokkaasti toimivaa kansallista paikkatietoinfrastruktuuria, joka noudattaisi INSPIRE-direktiiviä ja siten mahdollistaisi luontevan liitynnän myös Eurooppalaisiin paikkatietoratkaisuihin. Se kehittäisi ja ylläpitäisi yhtenäistä paikkatietoalustaa, joka perustuisi tarkkoihin koordinaattitietoihin ja aktiiviseen informaation päivitykseen, käytettäväksi niin valtion, kuntien kuin yksityisen sektorin paikkatietoratkaisuissa. Nykyistä yhtenäisempi hyvin koko julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin kytkeytyvä paikkatietoinfrastruktuuri loisi edellytyksiä merkittäville säästöille erityisesti valtio- ja kuntasektorilla ja tukisi aineistojen yhteiskäyttöisyyttä yli hallinnonalojen. Laitos tutkisi ja kehittäisi aktiivisesti uusia paikkatietoteknologioita, paikkatietojen tarkkuutta ja -keräysmenetelmiä yhteistyössä yliopistojen ja yritysten kanssa.

Paikkatiedon tutkimuskeskus voidaan perustaa yhdistämällä maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja puolustusministeriöiden hallinnonaloilla toimivista paikkatietoyksiköistä. Paikkatietojen tutkimusta on vähäisessä määrin myös muissa tutkimuslaitoksissa. Perusrungon muodostaisi Geodeettinen laitos. Lisäksi uuteen keskukseen liitettäisiin seuraavat yksiköt tai niiden osia: Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskus, Suomen ympäristökeskuksen Geoinformatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien Topografikunta.[1]

Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus

VTT, GTK ja MIKES toimivat kaikki tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Resurssien yhdistäminen edesauttaa laajempien ja vaikuttavampien kansainvälisten osaamiskeskittymien synnyttämistä Suomen elinkeinoelämän kannalta keskeisillä painoalueilla. Tutkimuslaitosten yhdistäminen luo GTK:n, Mikesin sekä VTT:n osaamisille uusia kehitys- ja sovellusmahdollisuuksia moniteknologisessa ympäristössä ja mahdollistaa laajojen haastelähtöisten tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien toteuttamisen strategisessa yhteistyössä keskeisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Fuusio mahdollistaa esimerkiksi GTK:n ja MIKESin osaamisen laajemman hyödyntämisen moniteknologisessa ympäristössä ja tuo VTT:n osaamiselle uusia sovellusmahdollisuuksia GTK:n ja MIKESin toiminnan painoalueilla. Erityisen mielenkiintoista VTT:n ja GTK:n osaamisen yhdistämisen mahdollisuuksia löytyvät seuraavilta alueilta: Kaivannaisteollisuus ja biotalous kokonaisuutena, energiateknologiaan ja sovelluksiin liittyvä tutkimus (ml. yhdyskuntajätteet), vesiteknologiaan liittyvät osaamisalueet, kaivosteollisuuden kone- ja laitevalmistus sekä maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät osaamiset. Mielenkiintoisia VTT:n ja MIKESin osaamisen yhdistämismahdollisuuksia ovat mm. mittarointi- ja anturointiteknologioiden alueilla (esim. ympäristömittaukset) sekä metrologiaan liittyvän tutkimuksen alueella.

Laitosten yhdistäminen selkeyttää TEM:n hallinnonalan tutkimuslaitosten organisoitumista ja hallintaa osana innovaatioympäristön kehitystä. VTT:n viimeaikainen panostaminen liiketoiminnan ja organisaation kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen mahdollistaa GTK:lle ja Mikesille uusia toimintatapoja mm. asiakkuuden hallinnan, liiketoimintaosaamisen kehittämisen ja teknologian kaupallistamisen alueilla. Yhdistäminen tehostaa myös hallinnollisten tukiprosessien organisoitumista ja käyttöä (mm. tukitoimintojen yhtenäistäminen, tilojen käytön tehostaminen). Hyötyjä on myös saatavissa alueellisen verkoston yhtenäistämisen kautta, markkinoinnissa, myynnissä ja hankevalmistelussa sekä tietopalveluissa. Lisäksi kansainväliseen toimintaan liittyvät synergiahyödyt ovat ilmeiset.

Fuusio antaa myös mahdollisuuden arvioida joidenkin GTK:n ja MIKESin testaus/analyysitehtävien hoitamista osana VTT Groupin Expert Services Oy -yhtiötä.[1]

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus

MTT:n, Metlan ja RKTL:n muodostama laitoskokonaisuus pystyisi tehokkaasti tuottamaan kattavan kuvan uusiutuvien luonnonvarojen varannoista, käytöstä, uusiutumisesta ja kunnosta. Korkeatasoiset seurantajärjestelmät (esim. metsävarojen inventointi, maatilojen kannattavuuslaskenta, riistakantojen seuranta) ylläpitävät arvokasta tietopääomaa, jota tulisi kyetä hyödyntämään nykyistä laajemmin luonnonvarapolitiikan suuntaamisessa. Laitosten yhdistäminen vahvistaisi tutkimuksen monitieteisyyttä ja tieteidenvälisyyttä. uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien hallitseminen ja poliittisten ohjauskeinojen vaikuttavuuden arviointi edellyttävät biologis-luonnontieteellisen, taloustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen yhdistämistä. Suurempi laitoskokonaisuus mahdollistaisi osaamisen ennakoivan kehittämisen tulevaisuuden tarpeita vastaavasti.

Uusi laitos vahvistaisi myös tutkimusta, joka tarkastelee uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvia arvoketjuja alkutuotannosta uusiin tuotteisiin ja palveluihin saakka. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja siihen perustuva biotalous tarjoaa vakaan pohjan yhteiskunnan ja talouden kehitykselle. Biotalouteen siirtymisessä tarvitaan vahvaa tutkimusta, jonka tuottama tieto tulee pystyä siirtämään nopeasti elinkeinotoiminnan ja yritysten hyödynnettäväksi.

Yhdistämällä tutkimuslaitokset voitaisiin vahvistaa tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, vastata nykyistä paremmin sidosryhmien ja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin sekä tarjota toimiva ja innostava tutkimusympäristö monitieteisen luonnonvara- ja biotalouden tutkimuksen tekemiseen.[1]

Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus

TTL:n ja THL:n toiminta kohdistuu monelta osin samoihin ongelmiin. Molemmat laitokset tekevät terveysongelmiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Työympäristöjen, työprosessien ja työyhteisöjen ja terveyden vuorovaikutukseen kohdistuva tutkimus ja kehittämistoiminta on TTL:n ydinaluetta. THL:n työ kohdistuu koko terveys- ja hyvinvointijärjestelmään, mutta huomattavalta osin myös palvelujärjestelmän organisaatioihin. Laitosten tutkimustoiminnassa on päällekkäisyyttä.

Työterveyshuolto on merkittävä osa terveyspalvelujärjestelmää. Työterveys­ huollon kehittäminen edellyttää sen vankkaa integroimista yleiseen terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Työpaikka voi toimia terveyden edistämisen areenana ja työterveyshuolto välittäjäorganisaationa. Näiden ongelmien ratkaiseminen onnistuu parhaiten, kun tutkimuslaitokset toimivat tiiviissä yhteistyössä yhteisen päämäärän eteen.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen päällekkäisyyttä on myös Kansan­ eläke­laitoksen tutkimusosaston, THL:n ja TTL.n välillä.

Yhdistämällä nykyiset THL ja TTL saadaan aikaan kokonaisvaltainen ja vahva tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämislaitos, jossa on huomattava määrä tämän laajan toiminta-alueen asiantuntemusta. Tutkimustyön kannalta eri tieteenalojen vuorovaikutus lisääntyy, jolloin kansanterveyden, työterveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen ja kehittämistyöhön saadaan nykyistä kokonaisvaltaisempi ote. Samalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta olennainen asiantuntemuksen kriittinen massa kasvaa. Uusi laitos parantaa mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun tutkimuksessa, kehittämisessä ja ohjaamisessa sekä alan tilastojen, rekistereiden ja tietovarantojen ylläpitämisessä, kehittämisessä ja hyödyntämisessä.

Nykyisten laitosten infrastruktuurien yhdistämisellä saadaan laitosten tehtäväkenttien päällekkäisyyksiä puretuiksi ja lisäksi laitosten yhdistämisellä voidaan säästää voimavaroja ja parantaa laatua.[1]

Kuluttajatutkimus

Kuluttajatutkimuksen traditiota ja jatkuvuutta voidaan parhaimmin ylläpitää ja myös vahvistaa liittämällä se osaksi yliopistoa. Kuluttajatutkimuksen monitieteisyys saa yliopistolla laaja-alaisemman ja vahvemman pohjan. Kuluttajatutkimuksen riippumaton asema vahvistuu, kun tutkimus siirretään talousarviovaroineen yliopistolle. Lisäksi ratkaisu ei sulje pois ulkopuolista rahoitusta kuluttajatutkimukseen: yliopisto voi hankkia ja kilpailla ulkopuolisesta rahoituksesta. Siirtyminen osaksi yliopiston laajempaa tutkimusorganisaatiota voidaan vahvistaa monitieteellistä kuluttajatutkimuksellista näkökulmaa. Yliopisto tarjoaa laajemman tutkijayhteisön kuluttajatutkimuksen kehittämiseksi ja sen nivomiseksi osaksi muuta yhteiskunnallista tutkimusta.[1]

Oikeuspoliittinen tutkimus

Kriminologisen ja muun oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistamisen näkökulmasta varteenotettavana vaihtoehtona on OPTULA:n liittäminen Helsingin yliopistoon erillislaitoksena tai yliopistoinstituuttina. Tällöin on turvattavavaltioneuvoston ja sen oikeusministeriön tutkimusintressien toteutuminen. Kevyempää yhteistyön vaihtoehtoa edustaisivat yhteisprofessuurit, joille olisitarvetta kaikilla laitoksen kolmella pääteema-alueella: rikollisuustutkimuksessa, kontrollijärjestelmän toiminnan analyysissa, sekä lakien seurannan ja arvioinnin (oikeussosiologian ja empiirisen oikeustutkimuksen) aloilla.[1]

Katso myös

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>