Keskustelu:Valtion tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi
Sisällysluettelo
-- Heta 26. syyskuuta 2012 kello 12.03 (EEST)
Sektoritutkimuslaitosten kehittämiseksi tehtiin merkittävä esitys
21.9.2012
Tutkimus- ja innovaationeuvoston asettama kolmihenkinen työryhmä julkaisi 20.9. ehdotuksensa valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Ehdotuksen olennaiset osat olivat 1) yhdistää nykyisiä laitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja 2) lisätä ongelmakeskeistä, yhteiskunnallisesti strategista tutkimusta.
Rakenteiden uudistamiseksi työryhmä esittää, että nykyisistä noin paristakymmenestä laitoksesta muodostettaisiin viisi isompaa laitosta. Näiden joukossa olisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen (TTL) sekä mahdollisesti KELAn tutkimusosaston fuusion tuloksena syntyvä ”Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus”.
On tärkeä huomata, että nämä ovat ehdotuksia, joiden toteutuminen riippuu käytävästä keskustelusta ja sen seurauksena tapahtuvasta poliittisesta päätöksenteosta. Mahdolliset uudet laitokset aloittaisivat ehdotuksen mukaan vuonna 2014.
THL:llä on harvinaisen hyvä kokemus ison fuusion läpiviemisestä – prosessin raskaudesta sekä fuusion eduista ja haitoista. Suuri ei automaattisesti ole kaunista. Eräät fuusiot eli lähellä toistensa tehtäväkenttää olevien laitosten liittäminen yhteen voi olla viisasta. Toisaalta keinotekoiset fuusiot tuovat vain byrokratiaa ja luovat epätarkoituksenmukaisia raja-aitoja.
Työterveyslaitoksella on hyvin spesifinen ja tärkeä tehtävä. Sen ja THL:n fuusio tuskin toisi mitään merkittävää etua – sen sijaan isomman laitoksen byrokratiaa. Nykyisellään yhteistyö ja työnjako THL:n ja Työterveyslaitoksen välillä on hyvä ja selkeä.
Sektoritutkimuslaitostyöryhmän esityksen keskeisenä tavoitteena on lisätä sektorien välistä tutkimusta sekä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisua ja hallitusohjelmaa palvelevaa tutkimusta. Ainakin THL:lle tämä on mitä suurimmassa määrin jo arkipäivää. Laitos harjoittaa eri hankkeissa erittäin laajaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä – joustavasti ja kulloisenkin aiheen mukaan.
Huomattava osa THL:n tutkimuksesta liittyy yhteiskunnan suuriin sosiaalisiin, terveydellisiin ja hyvinvoinnin kysymyksiin – ja tukee näin laitoksen laajaa vaikuttamistyötä suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolustamiseksi ja edistämiseksi. Kansallisen tehtävänsä vuoksi THL:llä on työryhmän tarkoittaman tutkimuksen lisäksi paljon spesifisempää tutkimusta, joka on välttämätöntä laitoksen erilaisia asiantuntija- ja viranomaistehtäviä varten esimerkiksi tautien torjunnassa, palvelujärjestelmän kehittämisessä tai sosiaali- ja terveysalan tilastotyössä.
Työryhmän esitys yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuihin tähtäävän tutkimuksen rahoituksen vahvistamiseksi on kannatettava. Tällaisessa tutkimuksessa kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän sosiaalisen kehityksen turvaamisessa THL:ssä on vahva osaaminen ja paljon on tekeillä. Sen sijaan esitys siitä, että huomattava osa tästä rahoituksesta kerättäisiin ottamalla varat laitosten budjeteista, on kuin hölmöläisten peiton katkaisu ja lisääminen toiseen päähän. Sillä murennettaisiin laitosten pysyvää osaamispohjaa, joka on kansallisen informaatio-ohjauksen ja tällaisen tutkimuksen perustan kannalta tärkeää, ja siirryttäisiin paljon kritisoituun irrallisten hankkeiden ja erillistutkimusten tielle.
Pekka Puska, THL [1]
Yhdistyminen SYKE:n kanssa ei tue Ilmatieteen laitoksen turvallisuusviranomaisroolia
20.9.2012 12:20
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ei näe hyötyä Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimintojen yhdistämisessä.
Tutkimuslaitosten yhdistämistä on ehdotettu valtioneuvoston Tutkimus- ja innovaationeuvoston 20. syyskuuta 2012 julkaisemassa raportissa, joka käsittelee valtion tutkimuslaitoskentän uudistamista.
- Ilmatieteen laitos on ensisijaisesti vuorokauden ympäri päivystävä turvallisuusviranomainen, jonka palvelut perustuvat laitoksen vahvaan asiantuntijaosaamiseen, pitkälle kehitettyyn 24/7-tuotantojärjestelmään sekä laitoksessa tehtävään korkeatasoiseen ilmakehä- ja meriaiheiseen tutkimukseen, Petteri Taalas korostaa. – Toimintojemme yhdistäminen Suomen ympäristökeskuksen kanssa ei tue rooliamme turvallisuusviranomaisena. Ilmatieteen laitoksen palvelujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus erittäin merkittävä
Ilmatieteen laitos palvelee koko yhteiskuntaa - kaikkia hallinnonaloja sekä yksityistä sektoria – ja kehittää jatkuvasti uusia palveluita sekä tieteellistä osaamistaan yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.
Ilmatieteen laitoksen suurin asiakas on liikennesektori. Suomen ilmasto-olosuhteet muodostavat erityisen haasteen kaikille liikennemuodoille. Ilmatieteen laitos tuottaa koko liikennesektorille turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta tärkeitä palveluita. Ilmatieteen laitoksella on keskeinen rooli myös uusissa liikennealan toiminnoissa, kuten älyliikenteen kehittämisessä sekä arktisen liikenneväylien olosuhteiden turvaamisessa.
Muita tärkeitä asiakassektoreita ovat mm. puolustusvoimat, pelastustoimi, poliisi ja rajavartiolaitos, joista useat saavat tarvitsemansa olosuhdepalvelut suoraan Ilmatieteen laitokselta. Ilmatieteen laitos vastaa myös vaarallisten aineiden leviämislaskennoista, jotka liittyvät esimerkiksi säteilytilanteisiin, kemikaalionnettomuuksiin tai öljypäästöihin.
Ilmatieteen laitoksen palvelukokonaisuus on useissa riippumattomissa tutkimuksissa todettu erittäin kustannustehokkaaksi. Lisäksi tutkimusten mukaan yhteiskunnan eri toimijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä Ilmatieteen laitoksen toimintaan.
- On hyvä, että sektoritutkimuskenttää tarkastellaan avoimesti ja etsitään uudenlaisia toimintatapoja. Myös Ilmatieteen laitos on avoin uusille toiminta-alueille, jotta pystymme parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan yhteiskunnan tuleviin haasteisiin, Petteri Taalas sanoo. – Teemme hyvää yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa eikä toiminnoissamme ole päällekkäisyyttä. Siksi toimintojen yhdistämisellä ei saavutettaisi taloudellisia tai toiminnallisia etuja.
Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos[2]
Työterveyslaitos ei usko ehdotetun fuusion etuihin
Tiedote 55/2012
21.9.2012, Helsinki
Työterveyslaitos ei kannata tutkimus- ja innovaationeuvoston asettaman asiantuntijaryhmän ehdotusta Työterveyslaitoksen (TTL), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja mahdollisesti Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston yhdistämistä yhdeksi suureksi Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi.
– En kannata fuusiota, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio.
– Kullakin laitoksella on hyvin erilainen perustehtävä. Aiemmin on selvitetty moneen kertaan, ettei päällekkäisyyksiä ole. Yhdistäminen ei toisi lisäarvoa, hän jatkaa.
Myös laitosten tutkimusinfraa kuten laboratorioita on selvitetty, eikä päällekkäisyyttä ole löytynyt.
Tuloksellisuutta verkostoista – Raskaat rakenteet syövät ketteryyden ja tehokkuuden. Meidän mielestämme tutkimustyön tuloksellisuutta lisätään verkottamalla parhaat osaajat kansallisesti ja kansainvälisesti; ei seiniä rakentamalla, sanoo Vainio.
Työterveyslaitos onkin solminut kumppanuussopimuksia useiden yliopistojen kanssa.
Fuusiota perustellaan sillä, että tutkimuslaitokset olisivat siiloutuneita ja vieraantuneita yhteiskunnan tärkeistä tavoitteista.
– Tämä ei pidä ainakaan Työterveyslaitoksen kohdalla paikkaansa. Toimintamme perustuu kiinteään yhteistyöhön työpaikkojen, työmarkkinajärjestöjen, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden sidosryhmiemme kanssa. Lisäksi sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO on verkottanut lähes kaikki alan toimijat Suomessa. SOTERKOn kuusi ohjelmaa ovat hallitusohjelman ytimessä, alkaen nuorten syrjäytymisestä ja sosiaalisen eriarvoisuuden kysymyksistä.
Työterveyslaitos palvelee päätöksentekijöiden lisäksi työelämää Työterveyslaitoksessa tutkimuksen ja kehittämistyön osuus on noin 40 prosenttia. Raportissa unohdetaan, että laitoksilla tehdään myös runsaasti yhteiskuntaa ja yrityksiä hyödyttävää asiantuntijatyötä, jossa hyödynnetään ajantasaista tutkimustietoa.
Työelämän kehittäminen ja työurien pidentäminen ovat näkyvästi hallitusohjelmassa. Työterveyslaitoksella on noin 10 000 yritysasiakasta ja toimintamme kautta vaikutetaan vuosittain suoraan yli 300 000 työntekijän hyvinvointiin. Paitsi että näin työpaikkoja kehitetään tutkittuun tietoon perustuen, saadaan samalla kentältä tietoa työelämän haasteista.
– Raportti keskittyy laitosten tutkimusrooliin, mutta unohtaa niiden asiantuntijaroolin ja nimenomaan sellaisen toiminnan, jolla tutkimustietoa siirretään käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, Kansaneläkelaitoksen tutkimusosastolla ja Työterveyslaitoksella on hyvin erilainen perustehtävä, minkä vuoksi yhdistäminen ei toisi lisäarvoa, pääjohtaja Vainio sanoo.[3]
