Hyvinvointia tukeva ympäristö

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.

Aikataulu:

  • 22.-29.1. papereita työstetään kommenttien perusteella Huom! nyt aikaa vain 26.-29.1.
  • 29.1.-5.2. toinen kommenttikierros
  • 6.2.-11.2. papereita hiotaan kommenttien perusteella
  • 12.2. kokoontuu laajennettu kansanterveydenneuvottelukunta
  • 19.2. yhteisseminaari eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa

Kysymys

Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella Hyvinvointia tukeva ympäristö kehittamistarpeisiin liittyen?

Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.

  • Kehittämistarve 6 (C1): Ilmastonmuutos ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 7 (C5): Rakennettu ympäristö ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 8 (C3, C6): Yhdyskuntasuunnittelu, hyvinvointi ja terveys, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM
  • Kehittämistarve 9 (C7): Ympäristöterveysvaikutusten arviointi, lisätietoja antaa Jouni Tuomisto, THL
  • Kehittämistarve 10 (C2, C4): Riskien hallinta, lisätietoja antavat Timo Saarinen, YM, ja Jari Keinänen, STM

Vastaus

Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttavuutta mittaavat toimet.

----#: .. * Toimenpiteille pitäisi laittaa myös aikataulutuksia.

  • Vaikutusten arviointi jää kaikissa kevyeksi. Ideana oli kirjoittaa vaikutusten arviointi näkökulmasta ”miten maailma on parempi, kun nämä toimet tehdään.” Tätä on noudatettu parhaiten paperissa ”Ilmastonmuutos ja terveys.” Muissa voitaisiin pyrkiä tällaiseen lyhyeen, mutta mietittyyn suorasanaisen ilmaisuun. (type: truth, paradigm: science view) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 11.26 (UTC)

Johdanto

Hyvinvointia tukeva ympäristö ja rakennukset (Ympäristö ja rakennukset hyvinvoinnin/terveyden voimavarana) Luonnos 4.2.2015

Tausta

Fyysinen ympäristö ja sen muutokset vaikuttavat hyvinvointiin ja terveyteen sekä edistävästi että heikentävästi. Rakennetun ympäristön, rakennusten ja luonnonympäristön eri osatekijöiden vaikutukset terveyteen ovat usein vaikeasti selvitettäviä ja havaittavia. Myös näitä vaikutuksia koskeva tietopohja on monilta osa-alueiltaan puutteellinen. Hyvinvointi- ja terveysvaikutusten arvioinnin poikkihallinnollinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosina. Kun toimijoita kuitenkin on paljon, tarvitaan toimijoiden vastuiden ja näkökulmien selkeyttämistä ja yhteensovittamista nykyistä paremmin. Suunnitelmia ja päätöksiä valmisteltaessa on keskeistä tunnistaa ja selvittää kaikkien ympäristöön ja rakennuksiin kohdistuvien toimenpiteiden merkittävät terveysvaikutukset ja nähdä eri vaikutukset kokonaisuutena osaoptimointeja välttäen.

Elinympäristömme terveellisyyteen vaikuttavaan päätöksentekoon kohdistuu monia merkittäviä haasteita.

  • Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ympäristössä ja rakennuksissa ovat merkittävä globaali hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava asiakokonaisuus useine osavaikutuksineen. Keskeistä on ilmastonmuutoksen vaikutusten tietopohjan vahvistaminen ja toimintalinjausten tekeminen. Kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamisessa tarvitaan lisää painotusta hyvinvointi- ja terveysvaikutusten huomioimiseen.
  • Terveyteen vaikuttavien ympäristöhaittojen ja –riskien hallinta sekä haitallisten päästöjen vähentäminen on keskeinen perusta sille, että elinympäristö voi edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämän toteuttaminen edellyttää, että alueiden käytössä sekä elinkeino- ja tuotantotoimintojen ja liikenneratkaisujen kehittämisessä tarvitaan kattavaa terveydelle ja turvallisuudelle haitallisten vaikutusten huomioon ottamista, esimerkiksi ilmanlaatu- ja meluhaittojen vähentämistä.
  • Elinympäristö voi myös edistää monin tavoin eri väestöryhmien ja kaiken ikäisten hyvinvointia ja terveyttä. Tärkeitä tekijöitä tässä ovat ympäristön laaja-alainen turvallisuus, esteettömyys, asuinolosuhteiden kehittäminen, hyvät viher- ja virkistysalueet, lähipalveluiden järjestäminen ja niiden saavutettavuus käyttäen päivittäiseen liikuntaan kannustavia kävely- ja pyöräteitä ja joukkoliikennettä sekä yhteisöllisyyden, harrastusten ja kulttuuritoiminnan mahdollistaminen.

Rakennusten terveysvaikutukset ja esimerkiksi sisäilmaolosuhteiden laadun parantaminen asettavat haasteita uudis- ja korjausrakentamiselle sekä rakennusten ylläpidolle ja käytölle. Myös rakennuksen elinkaaren tarkastelu, muunneltavuus, esteettömyys ja käyttötarkoituksen muutokset liittyvät rakennusten terveysvaikutuksiin. Rakentamista koskevien säännösten kehittäminen on ajankohtaista ja säännösten uudistamisessa on tarpeellista vahvistaa terveysvaikutusten huomioon ottamista. Keskeistä on toteuttaa myös eduskunnan v 2013 hyväksymät tarkastusvaliokunnan mietinnön mukaiset kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittoja koskevat toimenpiteet, kuten rakennusten terveydellisten olosuhteiden arviointimenettelyiden kehittäminen ja potilaiden hoitosuositukset.

Ehdotukset, mitä tulisi tehdä

  • Elinympäristön muuttumiseen vaikuttavat eri toimijat kokoavat yhdessä kiteytetyt toiminnan suuntaviivat hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta. Näistä valitaan realistiset lähivuosina toteutettavat toimenpiteet. Painopisteenä toimenpiteiden linjauksessa on terveyshaittojen vähentäminen elinympäristössä, esimerkiksi täydennysrakentamisen edut ja haitat hyvinvointivaikutusten kannalta. Samoin painopisteenä on rakennettu ympäristö, joka kannustaa ja motivoi terveyden kannalta riittävään liikuntaan, esimerkiksi päivittäin riittävään askelten määrään.
  • Rakennusten terveysvaikutusten osalta lähivuosien painopisteenä on rakennusten sisäilman ladun parantaminen ja sisäilmasta aiheutuvien terveyshaittojen vähentäminen sekä potilaiden oikea hoito.

Vaikuttavuusarviointi

  • Ehdotusten toteuttaminen mahdollistaa yksittäisten päätösten ja ratkaisujen tekemisen mahdollisimman oikeaan osuviksi ja vaikuttaviksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta.
  • Ihmisten terveydentilan koheneminen on mahdollista, kun elinympäristön ja rakennusten aiheuttamat terveyshaitat vähenevät.
  • Ihmisten tietoisuus lisääntyy elämäntavan ja liikkumistottumusten vaikutuksista omaan hyvinvointiin ja terveyteen. Samoin tietoisuus lisääntyy siitä, että haitallisten terveysvaikutusten vähentämisen kannalta keskeistä on hyvän rakennus- ja korjaustavan ja rakennusten hyvän kunnossapidon toteuttaminen.

Ilmastonmuutos ja terveys (KT 6)

Tausta

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin monella tavoin myös Suomessa, ja voi lisätä kansalaisten eriarvoisuutta. Kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa onkin tunnistettu terveyden merkitys. Ilmastonmuutoksen torjuntatoimien terveyshaitat voivat Suomessa olla jopa suuremmat kuin muutoksen suorat vaikutukset; terveyshaittoja tuottaa esim. lisääntynyt puunpoltto kotitalouksissa (ilmansaasteet) sekä yhdyskuntarakenteen tiivistäminen (ilmansaasteet, melu, viheralueiden väheneminen). Ilmastonmuutoksen ja sen torjuntatoimien vaikutuksista terveyteen Suomessa on kuitenkin niukasti tutkimustietoa. Kokonaiskuva ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista on puutteellinen, eikä erityyppisten vaikutusten suhteellista merkitystä tunneta. Yleinen tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen on myös heikko. Ottaen huomioon edellä mainittu, ei ole yllättävää että esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä torjuntatoimia suunniteltaessa ei terveysnäkökohtia usein oteta riittävästi huomioon. Osasyynä tähän on myös riittämätön eri hallinnonalojen yhteistyö, sekä liian lyhyen perspektiivin käyttäminen kustannuslaskelmissa.

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisista vaikutuksista merkittävä osa ilmenee suoraan tai välillisesti ihmisten terveydessä. Sopeutumistoimenpiteiden arvioinnissa ihmisen hyvinvointi on tärkeä sektorit ylittävä kriteeri. Merkittävässä osassa ovat muiden sektoreiden toimet sopeutumiskyvyn parantamiseksi (vesihuolto, asuminen, energianhuolto, elintarviketurvallisuus jne. jne..). Siksi tarvitaan laajaa tarkastelua ja sektoreiden yhteistyötä sekä päätöksentekoa tukevia (mm. arvioinnin) menetelmiä ja työvälineitä.

Mitä tulisi tehdä?

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin tulee tuottaa Suomen kannalta keskeistä tutkimustietoa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa nykytilanteessa ja eri tulevaisuuden skenaarioissa tulee arvioida kattavasti - tämä muodostaa pohjan varautumiselle ja torjuntatoimien suunnittelulle. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn uusi ”Ilmastonmuutos ja terveys” – tutkimus- ja kehittämisohjelma voi ottaa tehtäväkseen kokonaiskuvan muodostamisen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa. Työhön tulisi kuitenkin varata resursseja eri hallinnonaloilta. Lisäresursseja voi tarjota esim. Suomen Akatemia, jos käyntiin saadaan strateginen tutkimusohjelma aihealueelta. STM ja THL aloittavat kevään 2015 aikana ministeriökierroksen tavoitteenaan vakuuttaa eri hallinnonalat tutkimusohjelman tarpeellisuudesta. Ensimmäisinä askelina terveysvaikutusten paremmaksi huomioimiseksi ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja torjuntatoimissa pyritään Ilmastopaneeliin saamaan terveysalan edustaja 2015, ja sisällyttämään puunpolton terveysvaikutukset kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan. Vuoden 2015 aikana tuotetaan myös positiopaperi, jossa nostetaan ilmastonmuutoksen merkitys suomalaisten terveydelle esiin, ja painotetaan terveyden huomioimista kaikessa ilmastonmuutokseen liittyvässä päätöksenteossa. Helleaaltoihin varautumista parannetaan alkaen 2016 laskemalla vaikutukset eri skenaariossa ja tuottamalla tarvittavat kansalliset ohjeistukset.

Hallinnonalojen yhteistyötä edistetään SOTERKOn ilmastonmuutosohjelman puitteissa. Tämän lisäksi STM nimittää 2015 neuvottelukunnan, jonka toimialaan kuuluvat ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset. Yhteistyötä ja päätöksentekoa voidaan parantaa myös kehittämällä uusia menetelmiä ja työkaluja esimerkiksi vaikutusten arviointiin.

Niin päättäjien kuin muidenkin kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista parannetaan suunnitelmallisen viestinnän avulla. Tehokkaan viestinnän edellytyksenä on substanssiosaajien tiivis mukana olo ja riittävien resurssien varaaminen tähän. Viestinnän tehokkuutta tulisi myös arvioida mittaamalla kohderyhmien tiedon tasoa, asenteita ja toimia. THL voi ottaa viestinnässä keskeisen roolin yhdessä Kuntaliiton kanssa.

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Suunniteltujen toimien toteutuessa lisääntyy tietämys ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa, tieto siirtyy tehokkaammin eri hallinnonaloille, ja ilmastonmuutokseen liittyvät terveys- ja hyvinvointi-vaikutukset nousevat suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän seurauksena ilmaston-muutokseen terveyshaittoihin pystytään varautumaan ajoissa ja kustannustehokkaammin, ja torjuntatoimet toteuttamaan siten että terveyshaitat minimoituvat ja voidaan saavuttaa myös terveyshyötyjä.

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Rakennukset ja terveys (KT7)

Vastuuhenkilöt: Anna-Liisa Pasanen (TTL) ja Anne Hyvärinen (THL)

Tausta

Rakennettu ympäristö voi vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen sekä edistävästi että heikentävästi. Hyvinvointiin ja terveellisyyteen vaikuttavia tekijöitä ei aina nähdä kokonaisuutena. Kun toimijoita on paljon, toimijoiden vastuut ja yhteistyökäytännöt ovat epäselviä. Rakennuksen elinkaari tulee ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa, uudis- ja korjausrakentamisessa sekä rakennuksen ylläpidon aikana. Tärkeitä tekijöitä ovat mm. 1) tilasuunnittelu; tilojen toimivuus, turvallisuus, esteettömyys ja muunneltavuus käyttötarkoituksen mukaan rakennuksen elinkaaren aikana, 2) rakentamisen, rakennusmateriaalien ja sisäilman laatu, energiatehokkuus ja esteettisyys sekä 3) korjaustoimenpiteiden ennakoiminen sekä sisäympäristöongelmien ehkäisy ja hallinta.

Vuonna 2011 eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi Työterveyslaitokselta Rakennusten kosteus- ja homeongelmat -tutkimuksen (eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, 18.10.2012). Tutkimuksessa arvioitiin merkittävien kosteus- ja homevaurioiden yleisyys asuin- ja työpaikka-rakennuksissa sekä niiden taloudellinen merkitys, selvitettiin kosteus- ja homevaurioiden terveydellinen merkitys ja siitä johtuvat toimenpiteet terveydenhuollon toimintatapojen kehittämiseksi sekä esitettiin keskeisimmät toimenpiteet tutkimuskohteiksi, hallinnollisiksi toimenpiteiksi ja koulutustoimien edistämiseksi. Tutkimuksen, lausuntokierroksen ja asiantuntija-kuulemisten perusteella tarkastusvaliokunta antoi 2013 eduskunnalle mietinnön, joka sisälsi 14-kohtaisen listan toimenpiteistä, joita eduskunnan tulee edellyttää maan hallitukselta. Asiasta valmistui eduskunnan mietintö, minkä jälkeen ministeriöt saivat toimenpidelistat. Hallitus antoi vuosikertomuksen 2014 tekemistään töistä, joista tarkastusvaliokunta totesi kuultuaan asiantuntijatahoja, että toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä ja etenevät liian hitaasti.

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) muodostavat ainutlaatuisen yhteistyöalustan yrityksille ja tutkimukselle. Kunkin keskittymän toiminnasta vastaa voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka osakkaita ovat aihealueen keskeiset yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Yksi kuudesta SHOKista on Rakennettu ympäristö RYM Oy. Sen toiminnan ytimenä ovat kaikille avoimet tutkimusohjelmat, joita yritykset toteuttavat yhdessä 3-6 vuoden aikajänteellä. Sisäympäristö- tutkimusohjelman tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla edistetään tilan käyttäjien tuottavuutta, viihtyvyyttä ja terveyttä ekologisesti kestävällä tavalla. Painopistealueita ovat käyttäjäkeskeiset tilat ja niiden energiatehokas hallinta, hyvän sisäympäristön ansaintamallit sekä inspiroivien oppimis-ympäristöjen suunnittelu ja toteutus. Tutkimusstrategiaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Painopisteiksi on nousemassa kolme teemaa: hyvinvointia lisäävät tilat, resurssiviisaudella kilpailukykyä ja investointeja houkutteleva rakennettu ympäristö.

Mitä tulisi tehdä?

Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Eri tasojen toimijoiden yhteistyön tiivistäminen rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävissä asioissa Yhteinen näkemys rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävien tähänastisten toimenpiteiden toteutumisesta sekä tulevista toimista ja tarpeista YM, STM, TEM, OKM, RYM-SHOK 2015
Eri toimijoiden ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen rakennusterveyden alalla (sis. oireilevien/ sairastuneiden tutkimuksen ja hoidon) STM, AVIt, terveydenhuollon toimijat, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat, Hometalkoot 2015-2016
Paikallistason ohjeiden ja yhteistyökäytäntöjen kehittäminen, pilotointi ja levittäminen Suunnittelijat, rakentajat, omistajat ja käyttäjät, AVIt, kunnat, terveydenhuollon toimijat 2016-2018
Toimijoiden vastuiden selvittäminen esim. säädösten ja ohjeiden valmistelun yhteydessä Rakentamismääräyskokoelma, Terveydensuojelulaki, Asumisterveysasetus, Työturvallisuuslaki YM ja STM 2015-2017
Rakennusten korjauksiin kohdennettavien valtioavustusten ehtojen ja seurannan tarkistus OKM ja TEM 2015-2016
Markkinavalvonta ja vastuukysymykset rakentamisessa TEM, OKM ja YM 2016-2017
Lainsäädännön aukkojen selvittäminen ja ohjeiden tarkistus YM, STM, TEM, OKM 2016-2017
Rahoituksen ja resurssien varmistaminen todettujen epäkohtien korjaamiseksi Rahoituspohjan varmistaminen julkisten rakennusten kosteus- ja homevaurioiden korjaamiselle VM 2016-2022
Vastaavat suunnitelmat myös muulle rakennuskannalle YM ja STM 2015-2016
Asuntojen ARA-rahoitusperiaatteiden uudistaminen YM 2015-2016
Rakentamisen ja rakennusterveyden asiantuntijuuden laadun turvaaminen Asiantuntijoiden pätevyysvaatimusten määrittäminen ja tarkastaminen sekä huomioon ottaminen perus- ja täydennyskoulutusten rahoituksessa ja opetussuunnitelmissa YM, OKM ja STM, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ja muut koulutuksen järjestäjät 2015-2017
Aiheeseen liittyvä viestintä ja muu koulutus Edellisten lisäksi 3. sektori 2015-2017

Vaikuttavuusarviointi

Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Rakennusalan ja rakennetun ympäristön hyvinvointia ja terveyttä edistävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantaminen ja uuden tiedon tuottaminen toimenpiteiden vaikutuksista OKM, TEM, YM, STM, Suomen Akatemia, Tekes, RYM-SHOK, korkeakoulut, tutkimuslaitokset 2016-2026
Säädösvaikutusten arviointi YM, STM, TEM, OKM 2015-2018

Rakennusten sisäympäristöongelmat aiheuttavat mittavia taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia. On arvioitu, että noin 1,5 mrd euron panostus nykyisten kosteusvaurioiden korjaamiseen maksaisi itsensä takaisin kolmessa vuodessa kansantaloudellisena hyötynä. Hyöty olisi tätäkin suurempi ja nopeammin saavutettavissa, jos em. toimenpiteet toteutuvat. Pidemmällä tähtäimellä toiminnan painopisteen on siirryttävä ongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan. Tästä hyvä esimerkki on RYM-SHOK-tyyppinen toiminta.

----#: .. Turvallisuus on viihtyisän elinympäristön keskeisimpiä ominaisuuksia. Hyvä ympäristö ei ole turvallinen ainoastaan siinä merkityksessä, että rikosten todennäköisyys on pieni. Hyvä ympäristö myös koetaan turvalliseksi.

Koti- ja ulkomaiset tutkimukset osoittavat, että rakennettua ympäristöä koskevat ratkaisut voivat vaikuttaa rikollisuuteen ja turvattomuuteen. Näihin vaikutuksiin tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Asuinympäristön turvallisuuteen voidaan vaikuttaa sekä alueen kokonaisuuden suunnittelulla, että kortteli- ja rakennuskohtaisilla ratkaisuilla ja myös yksityiskohtien harkitulla toteutuksella. Keskeisiä asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa huomioitavia turvallisen ympäristön osatekijöitä ovat:

  • Territoriaalisuus: edistetään oman alueen tunnistamista ja siihen identifioitumista. Tähän pyritään selkeällä tilahierarkialla, missä erotetaan toisistaan julkinen, puolijulkinen, puoliyksityinen ja yksityinen tila.
  • Luonnollinen valvonta: edistetään asukkaiden ja alueen käyttäjien mahdollisuutta tarkkailla omaa ympäristöään. Tätä edistetään esimerkiksi ikkunoiden, sisäänkäyntien ja kulkureittien sijoittelulla sekä valaistussuunnittelulla ja näkyvyyden huomioimisessa viherrakentamisessa ja materiaalien valinnassa.
  • Yhteisöllisyys: tuetaan asukkaiden vastuullisuutta ja osallistumista yhteiseen toimintaan. Rakennettu ympäristö luo sosiaalisten vuorovaikutussuhteiden ulkoiset puitteet ja vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka runsaasti ja millä tavoin ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Tätä edistetään mm. luomalla kohtaamispaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Yhteisöllisyys tukee territoriaalisuutta ja luonnollista valvontaa.

Markus Alanko (type: truth, paradigm: science view) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC)

Lisää kommentteja tähän asiaan liittyen on luettavissa sivun vanhasta versiosta.

Aluesuunnittelu ja hyvinvointi (KT8)

Tästä kappaleesta on vanhempi, yksityiskohtaisempi versio.

Aila Halonen, 15.1.2015 pohjapaperi, C aihealue (hyvinvointia tukeva ympäristö), 3. kohta.

muokattu 30.1.2015

Taustaa

Maankäytön suunnittelun ja elinympäristöön vaikuttavan päätöksenteon tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle ja toimivalle elinympäristölle. Laadukas elinympäristö ja luonto edistävät fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkistä hyvinvointia.

Terveyttä edistävä ja tukeva elinympäristö voidaan jakaa fyysisiltä olosuhteiltaan sekä elinolosuhteiltaan terveyttä edistävään ympäristöön. Ihmisten omaehtoista liikkkumista mahdollistavia ja helpottavia fyysisiä tekijöitä ovat mm. lähipuistot, lähiliikuntapaikat ja näihin liittyvät kevyen liikenteen reitistöt sekä erilaisten ympäristöjen toteuttaminen esteettömästi. Elinolosuhteissa esiintyviin terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin, kuten ilman epäpuhtauksiin, ympäristömeluun, maaperän pilaantuneisuuteen, ihminen ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa. Esimerkiksi asukas ei voi itse valita, minkälainen ilmanlaatu asuinalueella on tai minkälaista melua asuntoalueen läheisyyteen sijoittuvat toiminnat aiheuttavat.

Jos kevyen liikenteen väylät sijoittuvat pääsääntöisesti vilkasliikenteisten teiden tai katujen varsille, mikä vaikutus pienhiukkasilla tässä tapauksessa on terveyttä heikentävänä tekijänä, jos yksilö valitsee aktiivisen liikkumisen? Miten asuinalueen lähiseudun pienhiukkaslähteet vaikuttavat sisäilman laatuun ja sitä kautta asukkaan terveyteen?

Vaikka riskejä hallitaankin Suomessa hyvin tällä hetkellä, arvioidaan ympäristöaltisteiden aiheuttavan vajaat kymmenen prosenttia kuolemista ja sairastapauksista Suomessa. Kansanterveyden näkökulmasta väestötasolla merkittävimpiä riskeja ovat selvitysten mukaan ulkoilman pienhiukkaset, ympäristömelu, sisöilman radon ja passiivitupakointi. Ympäristöaltisteiden vähentämiseksi on syytä edelleen tehdä töitä. Pienhiukkasaltistumisen vaikutukset terveyteen on tiedetty jo pitkään, mutta vaikutusmekanismeja ei tarkkaan tunneta. Vaikutuksia terveyteen havaitaan jo pienillä pitoisuuksilla. Melulle altistuvien ihmisten määrän on arvioitu pysyneen suhteellisen vakiona viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä meluntorjunnalle asetettujen tavoitteiden mukaista vähenemää altistumisessa ole tapahtunut.

Tässä hankekokonaisuudessa keskitytään elinympäristöperäisiin riskitekijöihin, joskin kokonaisvaltainen ympäristön huomioiminen kaikessa päätöksenteossa tukee niin fyysisen ympäristön kuin elinolosuhteiden edistämistä.

Mitä pitäisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Valtakunnallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa Aluesuunnittelun ja päätöksenteon tulisi vastata kansanterveyden kannalta tärkeiden ympäristöriskien huomioimiseen. Valtakunnallisia alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun liittyvää ohjeistusta tulee arvioida, miten elinympäristöriskit niissä on huomioitu. Esimerkiksi maankäytön suunnittelua ohjaa aluetasolla (maakuntakaava) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Miten alueidenkäyttötavoitteet ottavat huomioon ympäristöterveysriskit? STM, YM, MMM, LVM
Samoin tulee arvioida EU tason lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaikutusta päätöksenteossa elinympäristötekijöihin.
Alueellinen ja paikallinen näkökohta ympäristöterveysriskien huomioon ottamisessa Vahvistetaan ympäristöterveysriskien huomioon ottamista alueellisessa/kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa; kunnan strateginen suunnittelu, kuntien hyvinvointiohjelmat, maankäytön suunnittelu. Miten kunnassa tulee huomioida poikkihallinnollisesti ympäristöterveysriskit (oppaan, ohjeet, koulutus). em. Ministeriöt, Avi, Ely, Kuntaliiton ohje (yksi ohje parhaillaan laadittavana), täydennyskoulutusorganisaatiot
Päätöksenteossa viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden tietotaitoa riskitekijöistä ja niiden huomioimisesta päätöksenteossa tulisi lisätä (täydennyskoulutus viranhaltijoille).
Ympäristöterveysriskien arviointimenetelmät Aluesuunnittelun ja maankäytön suunnittelun tueksi tulisi arvioida käytössä olevien ympäristöterveys-tekijöiden arviointimenetelmät ja niiden riittävyys (kartoitus tehdyistä terveysvaikutusarvioinneista ja niiden tasosta sekä kehittämisehdotukset). em. ministeriöt, yliopistot, tutkimusorganisaatiot

(Huom.: tämä liittyy myös kohtaan #Vaikutusarviointi ja terveys (KT9, KT10))

Vaikuttavuusarviointi

Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Elinympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen väheneminen. Sairastavuuden väheneminen ja sitä kautta kansantaloudelliset säästöt.

----#: .. Terveyskysymysten rinnalle olisi tärkeää nostaa mukaan myös turvallisuusnäkökulmat (rikollisuus ja rikoksen pelko, ks. ystävällisesti kommentit kohdassa #Rakennettu ympäristö ja terveys (KT7), joka sisältää OM:n tarjoamaa tekstiä) sekä ympäristön mahdolliset terveys- ja hyvinvointihyödyt (ks. ystävällisesti Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014, erityisesti osiot "Terveyttä edistävä ympäristö" ja "Alueiden käyttö"). Mainituista liitteistä tulisi poimia vain muutamalla virkkeellä ydin idea ja mahdolliset toimenpiteet, jotta teksti ei tarpeettomasti pitkity. Ymmärtääkseni Timo Lanki voi tarvittaessa auttaa tässä työssä ainakin mainittujen perusmuistioiden hyödyntämisen osalta. Tarvittaessa Meri Larivaara katsoo rikollisuuden ja rikoksen pelon näkökulmasta tekstin. (type: truth, paradigm: science view) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 15.01 (UTC)

Vaikutusarviointi ja terveys (KT9, KT10)

Tausta

Monimutkaiset ongelmat eivät rajaudu tietyille hallinnonaloille, ja jonkun tahon pitäisi pystyä muodostamaan kokonaiskuva eli tekemään organisaatiorajat ylittäviä arviointeja suunniteltujen toimenpidevaihtoehtojen vaikutuksista. Tämä on tärkeää erityisesti ympäristöterveyskysymyksissä. Tärkeää on myös vaikutusarvioinnin tarkkuus ja laatu. Jo nyt on olemassa helpottavia tarkistuslistoja asioista, mutta ne eivät auta, jos varsinaista sisällöllistä tietoa ei ole suunnittelijan käytettävissä. Nämä haasteet koskevat sekä säädösvalmistelua että esimerkiksi kuntatason toimenpiteitä kuten kaavoitusta. Parempia työkaluja siis tarvitaan molemmille, mutta niiden tekeminen on työlästä ja on aloitettava tärkeysjärjestyksessä.

Työkalujen pitäisi edistää organisaatiorajat ylittävää tiedonkulkua, jotta voidaan oppia naapurilta ja näin välttää osaoptimointia ja yhteiskunnan kannalta tehotonta työskentelyä. Liikkeelle pääsemiseksi ovat tarpeen ketterät kokeilut, joissa tukeudutaan vaikutusarvioinnin tuottamiin suosituksiin, kokeillaan asioita käytännön tilanteessa pienessä mitassa, ja varsinaiset päätökset tehdään näyttöön perustuvan tiedon varassa.

Ketterien kokeilujen rahoitus muodostaa haasteen. Periaatteessa ne tehostavat rahankäyttöä ja tuottavat lisäarvoa. Käytännössä kuitenkin tarvitaan siemenrahoitusta, koska jokainen yksittäinen organisaation osabudjetti on vedetty tiukoille, eikä vaikutusarviointiin tai ketteriin kokeiluihin ole varattua rahoitusta. Hyödyt tulevat viipeellä.

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Terveysvaikutusten arviointi lisääntyy ja paranee kunnissa Johdon sitouttaminen (asiantuntijoita kuulemalla)
Yhteistyöverkostojen toimivuuden varmistaminen: kaikkien yhteistyötahojen tunnistaminen, yhteen kokoaminen, koordinointivastuun määrittäminen, ongelmalähtöisyys. STM, Kuntaliitto 2015-2016
Tehdään ja julkaistaan vaikutusarvioinnin työkaluja päättäjille (kuntien tekniselle toimelle, lainsäätäjille jne) Julkaistaan pienhiukkasten terveysvaikutuksia arvioiva nettityökalu THL kevät 2015
Selvitetään mahdollisuuksia julkaista liikuntavaikutusten arvioinnista työkalu THL, Valtion liikuntaneuvosto, UKK-instituutti, muita? 2015
Tuotetaan ohjekirjanen vaikutusarviointien tekemiseen kunnissa. Kuntaliitto, Temara-hanke 2015
Kannustetaan kuntia ja ministeriöitä käyttämään netissä tehtäviä ja julkaistavia toimenpidelistauksia (kuten Helsinkin kaupungin ilmastopolitiikat [1]), jotta kokonaisuudet hahmottuvat yli hallintokuntarajojen. VNK, STM, Kuntaliitto 2015
Julkaistaan vaikutusarviointeja, joiden tuloksia voidaan hyödyntää lukuisissa päätöksissä Julkaistaan vaikutusarviointi rakennusten energiatehokkuudesta ja päästöjen terveysvaikutuksista THL 2015
Julkaistaan Soterko-laitosten yhteistyönä organisaatiot ylittäviä vaikutusarviointeja. Esimerkkinä voisivat olla rakennuskannan ympäristöterveysvaikutukset sisältäen energiatehokkuude, pienhiukkaset ja radonin. STUK, THL 2015-2016
Julkaistaan vaikutusten ja toimenpiteiden systeemikuva, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. THL, SYKE kevät 2015
Käynnistetään ketterän kehittämisen esimerkkejä THL tiedottaa ja tukee, jotta kunnat keräävät sote-asioiden ketterän kehittämisen esimerkkejä Innokylään. THL, Kuntaliitto 2015
Tuotetaan esimerkkihankeideoita, joista puuttuu kokemusperäistä tietoa mutta joita voisi kokeilla. Tarjotaan ideoita kuntiin kokeiltavaksi. THL, STM 2016
Parannetaan ketterän kehittämisen rahoitusta Selvitetään ja lisätään VNK:n selvitysrahan käyttöä tällaiseen toimintaan VNK, VM 2015
Aloitetaan ketterien kehityshankkeiden rahoitus jatkuvalla avoimella haulla ja avoimella, joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. VNK, VM 2016

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Vaikutusarvioinnin käyttö näkyy kuntien hyvinvointikertomuksessa. Perehdytään hyvinvointikertomuksiin? Kuntaliitto? 2016?
Vaikutusarviointien teko kuntien päätösprosesseissa lisääntyy ja monialainen yhteistyö vahvistuu. Kysely kuntien ympäristöterveysviranomaisille STM? 2016
Kehitetyt työkalut ovat aktiivisessa käytössä kunnissa ja/tai ministeriöissä. Työkaluissa on palaute- ja rekisteröintitoiminto. Lisäksi kohderyhmälle tehdään kysely. STM, THL 2016
Tiedot toteutetuista vaikutusarvioinneista kerätään Innokylään. Kuntia ohjeistetaan Innokylän käyttöön. THL, STM 2015
Tiedot toteutetuista ketterän kehittämisen hankkeista kerätään Innokylään. Kuntia ohjteistetaan Innokylän käyttöön. THL, STM 2015
Ketterän kehittämisen tuloksia on käytetty päätöksenteossa. Toimijat raportoivat tulosten käytöstä Innokylässä. Kunnat, ministeriöt 2016-2017
Ketterän kehittämisen rahoitus on parantunut. VNK ja VM seuraavat erikseen kehittämishankerahoitusta. VNK, VM 2016

Perustelut

Tähän kohtaan laitetaan perusteluita, miksi juuri nämä toimenpiteet on valittu.

Vaikutusarviointiosio perustuu työryhmätyöskentelyyn Siikarannassa 13.-14.11.2014. Tästä työstä on kokousmuistio sivulla Keskustelu:Terveys kaikissa politiikoissa#Vaikutusarvioinnin edistäminen Suomessa.

←--#: .. Kaikkiaan ok ja hieno paperi nopealla aikataululla!! Hyvä kaikki tekijät!!!!. Hienoa, että mukana on myös:

  • elinympäristön eri ikäisten hyvinvoinnin näkökulma
  • laaja näkökulma kokonaisvaltainen ympäristön huomioiminen kaikessa päätöksenteossa tukee niin fyysisen ympäristön kuin elinolosuhteiden edistämistä.
  • sisällön tuottaminen yTVA:n vaikutusten tunnistusvaiheen jälkeiseen arviointiin. eli nyt tiedetään, että tää varmaan vaikuttaa mutta so what eli tämä: Jo nyt on olemassa helpottavia tarkistuslistoja asioista, mutta ne eivät auta jos varsinaista sisällöllistä tietoa ei ole suunnittelijan käytettävissä.

Sivun kohtaan: KT8 "Ihmisten omaehtoista liikkkumista mahdollistavia ja helpottavia fyysisiä tekijöitä ovat mm. lähipuistot, lähiliikuntapaikat sekä näihin liittyvät kevyen liikenteen reitistöt."

Kommentti: nyt puhe terveistä ihmisistä, jolla ei vaan ole lähipuistoa, voiko lisätä yleisen (fyysisen) esteettömyyden ts saavutettavuuden, eli lähipuisto on, mutta sinne ei pääse syystä tai toisesta….

Sivun kohtaan: KT9. KT10 " Tehdään ja julkaistaan vaikutusarvioinnin työkaluja päättäjille” & ” Tuotetaan ohjekirjanen vaikutusarviointien tekemiseen.”

Kommentti: kenelle? kuntien tekniselle toimelle, joka tekee/tilaa arvioinnin, lainsäätäjille makromallinnuksia säädöksen vaikutuksista

Sivun kohtaan: KT9. KT10 " Vaikutusarviointien teko kuntien päätösprosesseissa lisääntyy..”

Kommentti: voisi toivoa, ettei yTVA:ta tehdä erillään muista vaikutusarvioinneista, varsinaiseen tekemiseen tarvitaan sisältötyöryhmä, tulosten viemiseen läpi hallintokoneiston tarvitaan kädestä pitäen vietävää selittämistä, mikä onnistuu jo olemassa olevissa ryhmissä esim kuntien hyvinvointityöryhmissä jotka ovat valmiiksi monialaisia.

Hyvä idea ottaa kuntien hyvinvointikertomukseen mukaan tehtyjen ennakkoarviointien määrä! Tätä lähden heti edistämään!

Onnitelkaa itseänne!!

tapani –hienoa ollut mukana seuraamassa työtänne!!! (type: truth, paradigm: science view) --Jouni Tuomisto (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 08.06 (UTC) kirjasi Tapani Kauppisen kommentit 3.2.2015

Katso myös

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana
Hankkeen sivut Katso myös

Viitteet

Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.
Asikainen Arja, Hänninen Otto ja Juha Pekkanen. 2013. Ympäristö ja terveys lehti 5:2013
Pekkanen Juha 2004. Kaupunki-ilman pienhiukkasten terveysvaikutukset. Duodecim 2004;120
Salonen Raimo O. ja Pennanen Arto. 2006. Pienhiukkasten vaikutus terveyteen. Tuloksia ja päätelmiä teknologiaohjelmasta FINE Pienhiukkaset - Teknologia, ympäristö ja terveys. Tekes, Helsinki 2006
Tainio Marko. 2009. Methods and uncertainties in the assessment of health effects of fine particulare matter (PM 2,5) air pollution. THL, Kuopio 2009
Toikkanen Ulla 2010. Pienhiukkasten terveysriskejä aliarvioidaan. Lääkärilehden uutisia, 2010
Kupiainen Kaarle, Stojiljkovic Ana ja Ritola Roosa (Nordic Envicon Oy). Hiukkasten koostumus ja lähteet Mannerheimintiellä PM10-raja-arvon ylityspäivinä 2009. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Helsinki 2011
Vallius Marko. 2005. Charasteristics and sources of fine particulate matter in urban air. National Public Health Institute (KTL), Kuopio 2005
European Environment Agency (EEA) 2014. Noise in Europe 2014. EEA Report No 10/2014, European Environment Agency, Luxemburg 2014
Kontkanen Olli. 2014. Ympäristömelulle altistuvien ihmisten määrän arviointitarkkuuden parantaminen. Diplomityö, Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos. Espoo 2014
Kauhanen Jussi, Erkkilä Arja, Korhonen Maarit, Myllykangas Markku ja Pekkanen Juha. 2013. Kansanterveystiede. Sanoma Pro Oy. Helsinki 2013. 314 s.
Liikonen Larri ja Paula Leppänen.2005. Altistuminen ympäristömelulle Suomessa, Tilannekatsaus 2005. Ympäristöministeriö Helsinki 2005
Maa- ja metsätalousministeriö. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman taustaksi tehty arviointiraportti (MMM:n työryhmämuistio 2013:5).
Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014: Alueidenkäytön suunnittelun merkitys korostuu ympäristöriskien näkökulmasta.
Ympäristöministeriö. 2013, työryhmä Saarinen Ari ym.. Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumista meluntorjunnassa selvittäneen työryhmän raportti. Ympäristöministeriö, Helsinki 2013.
Ympäristöministeriö. 2003. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, Helsinki 2003

Kommentoi sisältöä

Voit kommentoida sisältöä myös kirjautumatta Opasnettiin yksinkertaisesti kirjoittamalla kommenttisi alla olevaan kenttään. Sivun moderaattori siirtää kommenttisi asiasisällön osaksi sivun tekstiä ja siirtää kommentin sitten arkistoon: Näytä tulokset . Etsi lisätietoja tehdyistä muutoksista keskustelusivulta.

Kommenttisi tämän sivun sisältöön tai keskusteluun:

Mihin sivun kohtaan kommenttisi liittyy?:


Tämänhetkiset kommentit, joita ei ole vielä sisällytetty sivulle tai keskustelusivulle.