Työikäisen väestön voimavarojen vahvistaminen

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Hyvinvointi kestävän kasvun perustana on sosiaali- ja terveysministeriön koordinoima ministeriöiden ja THL:n yhteistyöhanke, jossa edistetään terveysnäkökulman huomioimista kaikissa politiikoissa ja hyvinvoinnin roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Yksi sen tärkeistä välietapeista oli Siikarannan työpaja III 13.-14.11.2014. Hankkeessa tuotetaan valmistelumateriaalia ministeriöiden ja tulevan hallituksen työskentelyyn.

Kysymys

Minkälaisia toimenpiteitä pitäisi Suomessa tehdä lähivuosina valitulla osa-alueella Työikäisen väestön voimavarojen vahvistaminen kehittamistarpeisiin liittyen?

Aiemmassa työskentelyssä on tunnistettu seuraavat kehittämistarpeet. Sulkeissa oleva kirjain ja numero viittavat osa-alueeseen ja työryhmään, johon kehittämistarve liittyy ja joka työskenteli Siikarannan työpajassa.

  • Kehittämistarve 2 (B2, B4): Ihminen on niin työkykyinen kuin ympäristö antaa hänelle mahdollisuuden, lisätietoja antaa Eveliina Pöyhönen, STM
  • Kehittämistarve 3 (B3, D3): Vaihtelevat työurat, lisätietoja antaa Meri Larivaara, STM
  • Kehittämistarve 4 (B1, B2, D8): Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työpaikoilla, lisätietoja antaa Meri Larivaara, STM
  • Kehittämistarve 5 (B3, B5): Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö, lisätietoja antaa Meri Larivaara, STM

Vastaus

Työ tuo talouskasvua ja mielekkyyttä elämään. Kansantalouden, julkisen talouden kestävyysvajeen sekä eläkejärjestelmän ja sen kustannusvaikutusten kannalta on kriittisen tärkeää, että mahdollisimman moni työikäinen Suomessa asuva henkilö voi ja haluaa osallistua työelämään ja että työurat pitenevät huomattavasti nykyisestä keskimääräisestä 34 vuodesta. Ikääntyvä Suomi tarvitsee lisää työvoimaa ja veronmaksajia, ja se ei kestä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen mukanaan tuomia kustannuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yksilöiden ja yhteisöjen aktiivisuutta sekä poikkihallinnollista yhteistyötä.

Talouden rakennemuutoksen seurauksena työn pysyvyys heikkenee ja työn vaatimukset muuttuvat ammattiurien aikana. Teknologian kehitys mukaan lukien kasvava aineeton talous vaikuttaa työmarkkinoihin ja työelämään laajasti. Teknologiamuutosten seurauksena noin kolmasosa suomalaisista työpaikoista uhkaa hävitä, mutta uudet teknologiat ja digitalisaatio voivat myös luoda kasvua ja uusia työpaikkoja. Rakennemuutoksen vaikutukset ovat erilaisia eri sektoreilla, ja ne vaihtelevat myös sukupuolen mukaan. Tulevaisuudessa työt ja työntekotavat moninaistuvat, pienyritysten ja itsensä työllistämisen merkitys kasvaa, työurat muuttuvat katkonaisemmiksi ja sisältävät aikaisempaa enemmän siirtymiä uusiin työtehtäviin, uuden ammatin opettelemista ja varautumista ajoittaisiin työttömyysjaksoihinkin. Osaamisen päivittäminen ja kehittäminen ovat avainasemassa ja ehkäisevät rakenteellista työttömyyttä.

Työelämän toimintatapojen parantamiseen ja työelämän laatuun liittyvät kysymykset tulevat yhä keskeisemmiksi. Monet työelämän pelisäännöt ja palvelurakenteet ovat kehittyneet keskisuuria ja suuria työpaikkoja varten. Uudet ammatit haastavat perinteiset rakenteet. Työelämän ja työmarkkinoiden pelisääntöjä ja työelämäpalveluja on syytä kehittää entistä paremmin uusiin tehtäviin ja pienyrityksille sopiviksi. Tulevaisuuden menestystekijäksi muodostuu hyvän johtamisen, toimintatapojen, palveluiden ja tuotteiden jatkuvan kehittämisen, innovaatioiden ja yhteisöllisen oppimisen kulttuuri.

Pitkittyvä työttömyys ja rakennemuutos lisäävät syrjäytymisriskiä. Työvoiman ulkopuolelle on jäänyt entistä enemmän parhaassa työiässä olevia hyvin koulutettuja ihmisiä. Nuorissa on paljon niitä, jotka eivät pääse työmarkkinoille ollenkaan. Työttömyysjaksot ovat pitkittyneet ja tarvitaan erityisiä toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen. Lisäksi Suomessa on arviolta kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat sairauden tai vamman vuoksi joutuneet työelämän ulkopuolelle. Merkittävä osa heistä haluaisi tehdä työtä, jos se olisi sopeutettu heidän tilanteensa. Työllisten osuuden nostaminen tavoitteen mukaiseen 75 prosenttiin edellyttää sekä työttömyyden katkaisemista entistä tehokkaammin että räätälöityjen palveluiden kohdentamista vaikeimmin työllistyviin, kuten pitkäaikaistyöttömiin ja osatyökyisiin henkilöihin.

Heikoin elämänlaatu on pitkäaikaistyöttömillä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla. On tärkeää huolehtia heidän hyvinvoinnistaan ja osallisuudestaan. Tämä tarkoittaa erityisesti riittävää perusturvaa työttömyyden tai työkyvyttömyyden aikana sekä matalan kynnyksen osallisuutta tukevia toimintamahdollisuuksia. Riittävään perusturvaan yhdistyvällä tehokkaalla työllistymistä, osallisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa tukevalla politiikalla on mahdollista saada aikaan sekä työllisyyden että hyvinvoinnin kasvua. Työn ja sosiaalietuuden/-etuuksien yhteensovittamista ja sosiaaliturvalainsäädännön yksinkertaistamista koskevat tavoitteet ovat jatkuvasti esillä sosiaaliturvaan liittyvien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä.

Samaan aikaan on entistä tärkeämpää huolehtia työssä olevan väestön nykyisestä ja tulevasta työkykykyisyydestä. Työssä jaksamattomuus aiheuttaa lyhyt- ja pitkäaikaista syrjäytymistä työelämästä. Työkyvyttömyyden uhan kokeminen linkittyy vahvimmin oman työn piirteiden kuormittavuuteen ja merkittävässä määrin myös työyhteisön toiminnan ja henkilöstökäytäntöjen laatuun. Työtä pitää pystyä muokkaamaan työntekijöiden työkyvyn ja elämäntilanteen mukaan, jotta työvoiman jaksamisesta ja riittävyydestä voidaan huolehtia. Digitalisaation kiihtyessä on tärkeää kaikissa olosuhteissa (myös työttömänä) tukea ihmisten työkykyisyyttä ja vahvistaa työn hallinnan tunnetta ja työn vastaanottamista helpottavia metataitoja.  

Työoloilla ja työterveyshuollon tuella voidaan vahvistaa työuria monipuolisesti. Turvalliset työolot, joissa voidaan työskennellä ilman terveyden menettämisen uhkaa, ovat perusedellytys kestäville työurille. Työpaikan tarjoamiin tukiin kuuluu hyvä henkilöstöjohtaminen, kannustava työilmapiiri, esimiehen tuki ja työolojen yksilöllinen muokkaus sekä työterveyshuollon työkykyä ylläpitävät ja palauttavat toimenpiteet.

Tavoitteena uudistuneet työmarkkinat, matalampi rakennetyöttömyys sekä parempi hyvinvointi työelämässä

Ajankohtaisin ja polttavin työllisyyshaaste on korkea rakennetyöttömyys, jonka alentaminen edellyttää voimakkaita toimenpiteitä. Samalla on työelämää on kehitettävä ja ihmisten työkykyä edistettävä niin, että työelämässä pysytään nykyistä pidempään.

Ehdotetut toimenpiteet jakautuvat viiteen tavoitekokonaisuuteen:

  1. Uudistetaan työmarkkinoita
  2. Tuetaan työllistymistä
  3. Kehitetään työelämää
  4. Turvataan työkyky
  5. Ehkäistään syrjäytymistä
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Uudistetaan työmarkkinoita Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavia politiikkainstrumentteja kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Käynnistetään yhteen sovitettu työmarkkinoiden rakenneuudistus eri hallinnonalojen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyönä. Päävastuu TEM, lisäksi STM, OKM, työmarkkinajärjestöt 2015-2020
Lisätään työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Päävastuu TEM, lisäksi STM, OKM
Monipuolistetaan elinkeinorakennetta. Päävastuu TEM, lisäksi ?
Luodaan yritysten kasvua, työllistämistä, uudistumista ja kehittymistä nykyistä paremmin edistävä toimintaympäristö. Päävastuu TEM, lisäksi VM?, muita?
Yrittäjäksi ryhtymisen houkuttelevuutta parannetaan ottaen huomion myös yrittäjyyden monimuotoistuminen. Päävastuu TEM, lisäksi?
Kehitetään suomalaista yhteiskuntaa avoimeksi, ennakkoluulottomaksi ja monikulttuuriseksi. Maahanmuuttopolitiikan tulee olla perusoikeusmyönteistä ja pitkäjänteistä sekä tukea työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän toimivuutta ja sosiaalista eheyttä. Päävastuu ?, kaikki ministeriöt
Tuetaan työllistymistä Arvioidaan aiemmin hallinnonalojen kesken ja kolmikantaisesti valmisteltu työpolitiikan palvelurakennearviotyö ja laaditaan tehdyistä ehdotuksista yksityiskohtainen toimintasuunnitelma.
Turvataan aikuisväestölle mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää työnantajan tarpeista lähtevää ammatillista osaamista. Tämän osana selkiinnytetään aikuiskoulutuksen (omaehtoinen koulutus, työvoimakoulutus) nykyinen hallinnollinen vastuunjako ja räätälöidään koulutusten sisältöjä työmarkkinoiden kysynnän ja työnhakijoiden tarpeiden mukaisesti. TEM, OKM
Työttömille nykyistä enemmän työpaikkojen tarpeista lähteviä työtarjouksia ja ohjataan aktiivipalveluihin. Rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden kohtaannon haasteisiin vastaamiseksi uudistetaan työvoima- ja yrityspalvelujen (TE-palvelut) toimintatapoja ja rakenteita. TE-palvelujen riittävä resursointi turvataan.
Pitkään työttömänä olleille ja osatyökykyisille kohdennetaan räätälöityjä ja yhteen sovitettuja palveluja. Jatketaan osatyökykyisten työllistymisen edistämistä, parannetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistau koulutukseen sekä tuetaan ja seurataan työllistämistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa ja vaikuttavuutta. TEM, STM, OKM, työeläkeyhtiöt, Kela
Uudistetaan kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa sekä työ- ja päivätoimintaa koskeva sosiaalihuollon lainsäädäntö. Vahvistetaan tätä kautta heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työelämävalmiuksia, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistään heidän syrjäytymistään.
Varmistetaan työterveyshuollon ulkopuolella olevien pääsy tarpeen mukaisiin terveyspalveluihin ja kuntoutukseen sisällyttämällä niitä koskevat palvelut SOTE-järjestämissuunnitelmiin. Kehitetään työttömien terveys- ja kuntoutuspalveluita uudessa SOTE-järjestelmässä ja työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa.
Lisätään työttömien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia palveluidensa suunnittelussa, järjestämisessä ja toteuttamisessa.
Edistetään yhteiskunnallista yrittäjyyttä sekä työllisyysnäkökulmien huomioimista julkisissa hankinnoissa vaikeimmin työllistyvien henkilöiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi.
Jatketaan nuorisotakuun toteutusta nuorten työmarkkinoille pääsyn tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Päävastuu TEM, lisäksi STM, OKM, työnantajat, kansalaisjärjestöt
Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä. Kotoutumispalveluja kehitetään kattavasti ja koordinoidusti ottaen huomioon perheiden erilaiset elämäntilanteet. Erityisesti tuetaan maahanmuuttajaperheiden lasten ja nuorten väyliä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa sekä vahvistetaan maahanmuuttajavanhempien sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kasvatuskumppanuutta.
Kehitetään työelämää Arvioidaan ja jatketaan hallinnonalojen yhteistä Työelämä 2020 -hanketta, joka on hallinnonalojen kesken ja kolmikantaisesti valmisteltu Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 -asiakirjan toimeenpanohanke. Hanke uudistaa työelämän toimintatapoja tukemalla työpaikkojen ja toimialakohtaisia kehittämisohjelmia. Otetaan toimeenpanossa huomioon sukupuolten tasa-arvon näkökulma.
Toistetaan MEADOW-tutkimus (malli työorganisaatioita ja johtamiskäytäntöjä sekä niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia EU-maissa koskevan vertailukelpoisen tiedon keräämiseksi ja tulkitsemiseksi) tapahtuneen kehityksen todentamiseksi. Edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2012. 2019
Kehitetään työn ja perheen yhteensovittamisen käytäntöjä eri perhevapaiden (omat lapset ja ikääntyvät vanhemmat, omaiset, lastenlapset), sukupuolten tasa-arvon ja erilaisten perheiden näkökulmasta.
Turvataan työkyky Käynnistetään koko elämänkaaren kattava poikkihallinnollinen työkykyohjelma, joka huomioi muuttuvan työelämän, työurasiirtymät ja eri elämänvaiheessa olevien työntekijöiden tarpeet. Hyödynnetään työmarkkinaosapuolten sopimaa Työkaarimallia. STM/TSO, HTO, VAO, OKM, TEM, työmarkkinajärjestöt, TTL 2015-2019
Työnantajan, työntekijöiden ja työterveys-huollon yhteistyötä on tiivistettävä tavoitteena työpaikan hyvinvoinnin, työterveyden ja työturvallisuuden entistä vaikuttavampi edistäminen työurien jatkamiseksi. STM/HTO/TSO,
Työterveyshuollon työkykyä tukevia toimintoja on edelleen vahvistettava ja huolehdittava saumattomasta yhteistyöstä muun terveydenhuollon kanssa terveydenhuoltouudistuksessa. STM/HTO/STO/TSO 2015-2017
Selvitetään mahdollisuudet työttömyyden ja työllistymisen rajapinnassa olevien työ- ja työllistymiskyvyn tukemiseksi eri järjestelyin (työeläkeyhtiöt, työterveyshuolto, perusterveydenhuolto). STM, työeläkeyhtiöt
Työkyvyn johtamisessa työpaikoilla tulee huomioida työssä jatkamisen edistäminen, varhainen tuki ja työhön paluun tuki. TEM, STM, työmarkkinajärjestöt
Terveydelle haitallista työn kuormittavuutta on pyrittävä vähentämään huomioiden yksilön kokema kokonaiskuormitus. STM, TTL, työmarkkinajärjestöt
Ehkäistään syrjäytymistä Turvataan työttömyyden ja työkyvyttömyyden aikainen riittävän toimeentulo STM, TEM
Vahvistetaan ja kehitetään matalan kynnyksen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevia palveluja syrjäytymisen ja siitä johtuvien ongelmien ehkäisemiseksi
Sosiaalivakuutusjärjestelmän, koulutus-järjestelmän ja työpaikkojen tulee mahdollistaa nykyistä joustavammat työelämäsiirtymät koulutuksesta työelämään, ammatista toiseen, työstä hoitovapaille, työkyvyttömyyden uhatessa, eläkkeelle tai työttömäksi jäätäessä ja myös siirtymät toiseen suuntaan. STM, työmarkkinajärjestöt
Selvitetään mahdollisuus tehdä kertaluonteinen toimeentuloratkaisu (ns. eläketuki) niille tosiasiassa avoimilta työmarkkinoilta syrjäytyneille työttömille työnhakijoille, jotka eivät tarjolla olevista työvoimapalveluista ja muista työllistymistä edistävistä palveluista huolimatta työttömyyden pitkän keston ja/tai iän takia tule sijoittumaan avoimille työmarkkinoille.

Esitettyjen toimien vaikuttavuus

Hallinnon palvelukyky, sisäinen toimintakyky ja tuottavuus paranevat. Työpolitiikan toteuttamisrakenteet uudistuvat asiakastarpeiden ja toimintaympäristön muutoksia vastaavasti. Eri-ikäisten työ muuttuu entistä mielekkäämmäksi ja työkyvyttömyyttä sekä työstä syrjäytymistä pystytään ehkäisemään.

Indikaattorit:' työurien pituus, työelämään osallistumisen aste, työn tuottavuus, alkavat työkyvyttömyyseläkkeet, ammatillisen kuntoutuksen päätökset, keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä.

Tähän kohtaan laitetaan toimenpidesuunnitelmat ja niiden vaikuttatuutta mittaavat toimet.

Ihminen on niin työkykyinen kuin ympäristö antaa hänelle mahdollisuuden (KT2)

Tausta

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Vaihtelevat työurat (KT3)

Tausta

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen työpaikoilla (KT4)

Tausta

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö (KT5)

Tausta

Mitä tulisi tehdä?

Mitä tulisi tehdä kehitystarpeen parantamiseksi.
Tavoite Toimenpiteet Toimijat Aikataulu
Tavoite 1 Toimenpide 1 Toimija 1 Aika 1
Toimenpide 2 Toimija 2 Aika 2
Tavoite 2 Toimenpide 3 Toimija 3 Aika 3
Toimenpide 4 Toimija 4 Aika 4

Vaikuttavuusarviointi

Miten vaikuttavuutta mitataan jälkeenpäin.
Mittarit Toimenpiteet asian mittaamiseksi Toimijat Aikataulu
Mittari 1 Mittaustoimenpide 1 Mittaaja 1 Aika 1
Mittari 2 Mittaustoimenpide 2 Mittaaja 2 Aika 2

Perustelut

Tähän laitetaan perusteluja sille, miksi juuri nämä toimepiteet on valittu.

Katso myös

Hyvinvointi kestävän kasvun perustana
Hankkeen sivut Katso myös

Kommentoi sisältöä

Voit kommentoida sisältöä myös kirjautumatta Opasnettiin yksinkertaisesti kirjoittamalla kommenttisi alla olevaan kenttään. Sivun moderaattori siirtää kommenttisi asiasisällön osaksi sivun tekstiä ja siirtää kommentin sitten arkistoon: . Etsi lisätietoja tehdyistä muutoksista keskustelusivulta.

Kommenttisi tämän sivun sisältöön tai keskusteluun:

Mihin sivun kohtaan kommenttisi liittyy?:


Tämänhetkiset kommentit, joita ei ole vielä sisällytetty sivulle tai keskustelusivulle.