Avoin arviointi erityistilanteessa

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Tämä sivu oli aiemmin samanniminen luku raportissa "Ympäristöterveyden erityistilanteiden opas" (STM, 2010). Tuo luku löytyy tämän sivun aiemmasta versiosta. Nyt materiaalia on kehitetty metodiksi, joka sisältää konkreettisempia ohjeita erityistilanteen hallintaan uusin verkkoviestinnän keinoin.

Kysymys

Miten avointa arviointia ja verkkotyötila Opasnetiä voidaan hyödyntää ympäristöterveyden erityistilanteissa valmistautumisvaiheessa (ennen tilanteen syntymistä), tilanteen akuutissa vaiheessa ja tilanteen jälkivaiheessa? R↻

Kohderyhmä

  • Ympäristöterveysviranomaiset kunnissa.

Vastaus

Seuraavat roolit on huomioitava erityistilanteen hoidossa.

Vastuuviranomainen
Se viranomainen, jonka vastuulle erityistilanteen hoitaminen kuuluu.
Muut viranomaiset
Ne viranomaiset, joiden vastuulle kuuluu jokin erityistilanteeseen liittyvä osa-alue mutta jotka eivät ole vetovastuussa.
Toiminnanharjoittaja
Se toimija, jonka toimintaa erityistilanne koskee tai joka on ollut aiheuttamassa tilannetta, esimerkiksi saastuneen vedenottamon tai kaatuneen kemikaalirekan omistaja.
THLn Arvioinnin ja mallituksen yksikkö (YMAL)
YMAL vastaa Opasnetin teknisestä toimivuudesta ja verkkotyötilan käytön kouluttamisesta ylläpitäjille ja muille käyttäjille.
Ylläpitäjä
Henkilö tai ryhmä, jonka vastuulla on pitää erityistilannetta koskeva Opasnet-sivu tai -sivusto päivitettynä ja helppolukuisena ja tiivistää sisältöä mm. poistamalla asiaankuulumatonta materiaalia keskustelupalstalta. Ylläpitäjä on YMALin ohjauksessa.
Muut toimijat
Kaikki muut, joilla ei ole mitään edellä mainituista rooleista, kuten kansalaiset, lehdistö ja erilaiset intressiryhmät.


Toimintaperiaatteet:

  • Heti avataan Opasnetiin sivu, jota käytetään ensisijaisena viestintäkanavana. Linkkiä sivulle jaetaan kaiken muun viestinnän yhteydessä.
  • Sivulle sovitaan ylläpitäjä, joka vastaa siitä että sivu pysyy teknisesti ja luettavuudeltaan kunnossa ja sisältää kaiken ylläpitäjälle tuleen tiedon.
  • Vastuuviranomaiset laittavat (laitattavat) kaiken tietonsa sivulle luettavaksi.
  • Yleisölle annetaan mahdollisuus tuoda oma tietämyksensä sivulle.
  • Pääsivu suojataan muokkauksilta, vain ylläpitäjä muokkaa pääsivua suoraan.
  • Tietoa kerätään keskustelusivulle, ja siellä käydään myös toimijoiden välistä keskustelua aiheesta.
    • Keskustelusivu voidaan tarvittaessa sulkea vain nimettyjen viranomaisten ja muiden tahojen käyttöön.
  • Kansalaiskeskustelu ohjataan pääasiassa kommentointitoimintoon, joka ei vaadi kirjautumista järjestelmään.
    • Tarvittaessa voidaan keskustelijoilta vaatia osallistumista omalla nimellä, ja nimimerkkikirjoittelu kielletään.
    • Tarvittaessa voidaan siirtyä etukäteismoderointiin, jolloin puheenvuorot tulevat näkyviin vasta, kun ylläpitäjä on hyväksynyt ne.
  • Keskustelua ei ole tarkoitus jättää pysyvästi sivulle, vaan ylläpitäjä kerää asiasisällön puheenvuoroista ja sisällyttää sen osaksi varsinaista sivua.


Joitakin periaatteita on esitetty oheisessa diaesityksessä.

Perustelut

Tässä luvussa kuvataan kokeilukäytössä oleva, avoimeen internet-sivustoon perustuva erityistilanteiden arviointi- ja tiedotusmenetelmä. Sivusto on nimeltään Opasnet, ja sitä voidaan käyttää nopeaan tiedottamiseen ja tietojen keräämiseen muutamien tuntien aikajänteellä (http://fi.opasnet.org). Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämä ja ylläpitämä. Opasnet on suunniteltu erityisesti avointen arviointien tekemiseen, mutta se toimii muunkinlaisen työskentelyn verkkotyötilana. Avoin arviointi on vaikutusarviointimenetelmä, jonka keskeinen periaate on, ettei arviointiin osallistuvien joukkoa rajata.

Opasnetillä ei ole virallista statusta erityistilanteissa, vaan sen soveltuvuutta tähän tarkoitukseen tutkitaan ja toiminnallisuuksia kehitetään. Kuvatut toiminnallisuudet kuitenkin ovat jo olemassa ja käytettävissä.

Opasnetin käyttö erityistilanteissa

Opasnetin ideana on keskittää tiettyä erityistilannetta koskeva tiedon kerääminen ja jakelu yhdelle internet-sivulle. Sen tarkoituksena ei suinkaan ole korvata muita tiedonvälityskanavia, vaan ajatuksena on kerätä myös muita kanavia pitkin toimitettu tieto myös Opasnetiin. Tavoitteena on luoda "yhden luukun" järjestelmä, jonka kautta kaikki toimijat voivat saada erityistilannetta koskevan tiedon tai linkit muualla olevaan tietoon yhdestä paikasta.

Opasnetin mahdollisia käyttökohteita erityistilanteissa.

  • Nopea viestintäkanava kaiken julkaistavissa olevan tiedon levittämiseen.
  • "Yhden luukun" viestintäkanava.
  • Kysymys- ja vastauspalsta kansalaisille.
  • Tietovarasto yksityiskohtaiselle tiedolle jälkiarviointia varten.
  • Viranomaisten keskinäisen tiedonvaihdon väline.
  • Työtila jälkitilanteen selvittelyyn ja raportointiin.
  • Rajapinta vaikutusarviointien kommentointiin ja kritisointiin.

Opasnet on kaikille avoin järjestelmä, johon kuka tahansa voi hankkia käyttäjätunnuksen ja sen jälkeen luoda ja muokata sivuja, jotka ilmestyvät internetiin kaikkien luettavaksi välittömästi tallentamisen jälkeen. Käyttäjätunnuksen saa muutamassa minuutissa, ja sivujen luominen on yksinkertaista. Erityistilanteessa tilannetta koskevan sivun luominen ja ylläpitäminen on syytä antaa henkilölle, jolla on kokemusta Opasnetiin tai Wikipediaan (joka on teknisesti samanlainen järjestelmä) kirjoittamisesta.

Avoin tiedonvälitys

Kun erityistilanne syntyy, tiedottamisessa on toimittava ripeästi. Erityistilanteessa tiedotusvastaavan ohjauksessa oleva henkilö (joskus tiedotusvastaava itse), toimii Opasnet-vastaavana, joka päivittää näitä tietoja Opasnetiin. Opasnet-vastaavan ei tarvitse olla fyysisesti paikalla, jos häneen voidaan milloin tahansa olla yhteydessä sähköisesti uuden materiaalin toimittamiseksi. Ripeän Opasnet-vastaavan avulla saadaan toteutetuksi se kriisiviestinnän ohje, että heti tiedotetaan kaikki mitä tiedetään, ja kerrotaan myös se mitä ei tiedetä ja milloin tuo tieto toivottavasti on käytössä.

Opasnet-vastaava luo erityistilanteelle oman sivun Opasnetiin ja laittaa sinne ensimmäiset perustiedot, vaikka vain muutaman lauseen. Sivun luomisen jälkeen sivun internet-linkkiä (URL) voidaan jakaa kaikille asianosaisille ja tiedotusvälineille paikkana, josta uusin tieto on löydettävissä.

Samoin siitä tulee tiedottaa paikkana, jonne kaikki asiasta jotain tietävät voivat kirjoittaa omat tietonsa, jotta ne tulisivat muiden käyttöön. Jokaiseen Opasnet-sivuun liittyy keskustelusivu. Ulkopuoliset voivat lisätä omat tietonsa keskustelusivulle, josta Opasnet-vastaava siirtää tärkeimmät ja varmistetut tiedot varsinaiselle erityistilanteen sivulle. Tietomäärän kasvaessa voidaan vapaasti perustaa useita sivuja erityistilanteen eri osa-aluista, ja nämä alasivut linkataan erityistilanteen pääsivulle.

Opasnet ei ole suunniteltu ainoastaan erityistilanteisiin, vaan se on yleinen ympäristöterveyteen liittyviä asioita käsittelevä sivusto. Se sisältää terveysvaikutusten arviointeja mm. ilmastopolitiikoista, ilmansaasteista, kalansyönnin hyödyistä ja haitoista sekä liikenteestä. Se sisältää myös taustatietoa näistä aihepiireistä, ja tätä taustatietoa kerätään koko ajan erilaisissa THL:n projekteissa. Niinpä Opasnetistä saattaa jo löytyä taustatietoa, joka on hyödyllistä käsillä olevan erityistilanteen kannalta. Tällaisia sivuja voidaan hakea ja linkata erityistilanteen sivulle käyttäjien auttamiseksi.

Taulukko. Opasnetin osia ja niiden käyttö erityistilanteessa.

Osa Sisältö Tiedot heti luettavissa? Kenellä muokkausoikeus Huom.
Erityistilannetta koskeva internetsivu Erityistilanteen kuvailu ja mahdolliset toimintaohjeet Kyllä Opasnet-vastaava Tiedottamisen "yksi luukku".
Erityistilanteen keskustelusivu Tilannetta tai sen kuvausta koskeva keskustelu Kyllä Kaikilla, tarvittaessa voidaan rajoittaa Käyttö vaatii kirjautumisen.
Kommentointikenttä Tilannetta tai sen kuvausta koskevien kommenttien keruu Ei Kaikilla myös ilman kirjautumista. Kommentit tulevat näkyviin vasta Opasnet-vastaavan hyväksyttyä ne.
Opasnet-tiedostonhallinta Erityistilanteeseen liittyviä tiedostoja Kyllä Opasnet-vastaava
Muut Opasnet-sivut Tietoja terveydestä, ympäristöstä ja muusta siihen liittyvästä. Kyllä Kaikilla kirjautuneilla. Sisältöä tuotetaan jatkuvasti eri projekteissa.

Avoimen verkkotyöskentelyn tavoitteet

Avoimen verkkotyötilan käytöllä on useita tavoitteita erityistilanteessa. Tehokkuuteen ja tiedon jakeluun liittyviä asioita on käsitelty edellä. Tiedon keruuta ja jälkitilanteen arviointia käsitellään jäljempänä.

  • Tehokkuus: Tieto kerätään yhteen paikkaan, joka on kaikkien tiedossa. Näin sekä tiedon tarvitsijat että tarjoajat kohtaavat toisensa nopeasti, eikä tiedon haeskeluun kulu aikaa (sen jälkeen kun joku on tiedon löytänyt ja syöttänyt Opasnetiin).
  • Tiedon jakelu: Jos alusta asti tiedotetaan, että uusin tieto on internetissä yhdessä paikassa, se vähentää puheluita ja antaa työrauhaa. Myös linkin jakelu on yksinkertaista, eikä lehdistötiedotteita tarvitse lähettää erikseen.
  • Hiljaisen tiedon keruu: Erityistilannetta hoitavan organisaation ulkopuolella olevan tiedon kerääminen on mahdollista nopeastikin, kun tarjotaan helposti käytettävä nettityötila tiedon keruuseen.
  • Jälkitilanteen hoito: Joissakin tilanteissa jälkitilanne muodostuu erityisen ongelmalliseksi, jos jää epäselväksi, kuinka suurta haittaa aiheutui, saatiinko vaaralliset altisteet pois ympäristöstä, ja onko kaikki tarpeellinen todellakin jo tehty. Tällaisia tilanteita varten voidaan tarvita erityistilanteen jälkeistä riskinarviointia. Opasnet tarjoaa työkaluja tällaiseen internet-pohjaiseen arviointiin, joka voidaan tehdä suoraan täydentäen erityistilanteen aikaista sivua.

Avoin tiedonkeruu

Olipa erityistilanne mikä tahansa, Suomessa on lukuisia asiantuntijoita tilanteen eri osa-alueisiin liittyen. Kemikaalirekan suistuttua tieltä tieinsinöörillä, rekkakuskilla, kemistillä ja toksikologilla on kaikilla erilaista tietoa, joka on hyödyllistä. Näiden ihmisten taitotietoa voidaan hyödyntää internet-sivulla, jossa tätä tietoa kerätään. Tällöin ei vaadita, että asiantuntijat ovat fyysisesti tai hallinnollisesti lähellä tapahtumaa. Tällaisesta toimintatavasta on Suomessa joitakin kokemuksia. Myyrmannin pommi-iskun jälkeen internetin vertaisverkot selvittivät hyvin nopeasti, kuka todennäköinen tekijä oli, ja millaisesta räjähteestä oli kyse. Samoin Thaimaan tsunamin jälkeen sukeltajien vertaisverkot onnistuivat keräämään nopeasti pitävää tietoa kadonneista ja löytyneistä suomalaisista.

Opasnet tarjoaa avoimen työtilan tällaisen tiedon keräämiseen. Keskustelusivu ja kommentointiruutu ovat helpoimpia tapoja avoimeen osallistumiseen. Kirjautuneet käyttäjät voivat tuottaa tietoa myös laajemmassa mitassa esimerkiksi lataamalla oma-aloitteisesti hyödyllisiä tiedostoja Opasnetiin. Kuitenkin vain Opasnet-vastaava voi linkata tiedostot erityistilanteen sivulle, jos se on suojattu.

Erityistilanteen riskien arvioimisen kannalta kaikki määrälliset tiedot ovat erityisen tärkeitä: montako litraa kemikaaleja on päässyt ympäristöön, montako tonnia ainetta on syttynyt palamaan, montako hehtaaria on saastunut, montako ihmistä asuu vaara-alueella? Vaikka toimintatilanteessa kukaan ei ehtisi tehdä tarkempaa vaikutusarviointia, jälkitilanteen hoidon kannalta nämä tiedot ovat erittäin tärkeitä. On hyödyllistä kirjata myös määrällisten tietojen puutteita, eli sellaisia asioita, jotka olisivat arvioinnin kannalta tärkeitä, mutta eivät ole sillä hetkellä käytettävissä. Tämä tieto tietopuutteista voi olla erittäin arvokas, kun suunnitellaan ja kerätään näytteitä akuutissa tilanteessa myöhempää altistuksen arviointia varten. Erityistilannetta koskevien tietojen kerääminen yhteen julkiseen paikkaan on hyödyllistä paitsi tiedottamisen, myös puuttuvan tiedon saamisen kannalta. Seuraamalla yhtä internet-sivustoa ulkopuoliset asiantuntijat voivat päästä nopeasti selville siitä, onko erityistilanteen hoidosta vastaavilla viranomaisilla jotakin tietoa käytössään vai ei. Jos tällaisia puutteita kuka tahansa asiantuntija huomaa, hän voi itse lisätä tuota tietoa internet-sivulle. Muuten tiedon haltija voi ajatella, että "tottahan heidän täytyy tämä asia tietää muutenkin, mitäpä minä tähän asiaan sotkeutumaan."

Kuva. Esimerkki Opasnet-sivusta (http://fi.opasnet.org/fi/Erityistilanne). Tähän aiheeseen liittyvä keskustelu löytyy yläpalkin Keskustelu-painikkeesta. Kommentteja voi lähettää ilman kirjautumista, mutta keskustelusivun muokkaaminen vaatii käyttäjätunnuksen.

Jälkitilanteen hallinta

D↷   Hankalimmat erityistilanteet ovat sellaisia, jotka tilanteen päättymisen jälkeen jäävät elämään esimerkiksi epäluottamuksena viranomaisiin tai toimialan turvallisuuteen. Niinpä olennainen osa erityistilannetta on, että tehdään kriittinen loppuarviointi siitä, mitä tapahtui, mitä haittaa aiheutui, jäikö pysyvää haittaa sekä mitä toimenpiteitä tehtiin tai tehdään haittojen minimoimiseksi. Tilanne voidaan katsoa lopullisesti päättyneeksi vasta, kun yleisö kokee saaneensa riittävästi ja riittävän vakuuttavaa tietoa näistä asioista.

Tässä käsitellään sitä, miten loppuarviointia voi tehdä myös Internet-työkaluilla. Menetelmiä on kehitetty ja käytetty THL:n Ympäristöterveyden osastolla, joka tarvittaessa antaa menetelmäopastusta niiden käyttöön. Jos erityistilanteen aikana on tiedonvälitykseen ja -keruuseen käytetty Opasnetin sivuja, on luontevaa jatkaa tiedonkeruuta samaan paikkaan akuutin vaiheen päättymisen jälkeenkin.

Arvioinnin kohteeksi voidaan ottaa vaikkapa vesiepidemia. Tavoitteena on kuvata mahdollisia toimenpiteitä ja lopputuloksia, ja tekijöitä jotka ovat syy-seurausketjussa toimenpiteiden ja lopputulosten välissä. Toimenpide voi olla esimerkiksi kloorauksen lisääminen vesilaitoksella, välittävät tekijät mikrobimääriin vaikuttavia tekijöitä, ja lopputulos voi olla sairastumisen todennäköisyys vatsatautiin. Tutkijat ja asiantuntijat ovat oikeita henkilöitä kuvaamaan välittäviä syy-seuraussuhteita, poliitikot (tai tässä tapauksessa vesilaitosinsinöörit) kuvaamaan mahdollisia päätöksiä haittojen vähentämiseksi, ja kansalaiset oikeita henkilöitä kuvaamaan sitä, kuinka suuri haitta on vatsatauti, veden kloorinmaku tai pelko hanaveden juomisesta.

Erityistilanteen jälkiarviointi voidaan tehdä olosuhteista riippuen kevyempänä tilanteen kuvailuna, tai perusteellisempana vaikutusarviointina, joka sisältää myös määrällistä laskentaa ja mallitusta. Opasnet antaa molempiin mahdollisuudet Opasnetissä mallitiedostoja voidaan tallentaa ja jakaa käyttäjien kesken. Näin on siis mahdollista jakaa ja kehittää ulkopuolisia asiantuntijoita konsultoimalla tarvittavan yksityiskohtaiset laskentakaavat kunkin erityistilanteen vaatimassa laajuudessa.

Jos tehdään perusteellinen vaikutusarviointi, tieto on syytä jäsentää siten kuin todellisten syy-seuraussuhteiden arvioidaan erityistilanteessa menneen. Näin tilanteen kuvaus ja siitä tehtävät arviointimallit ovat rakenteellisesti yhdenmukaiset. Arviointimalleissa kuvataan asiaan olennaisesti liittyvät tekijät ja niiden väliset syy-seuraussuhteet. Tyypillinen syyketju on esimerkiksi kemikaalipäästö-ympäristöpitoisuus-ihmisten altistuminen-terveyshaitta. Kukin tekijä voidaan kuvata omalla sivullaan, jos tietoa on paljon. Jokaisesta tekijästä annetaan parhaan tiedon mukainen määrällinen arvio koskien kyseessä olevaa erityistilannetta. Määrällisesti kuvataan myös tekijöiden väliset suhteet eli esimerkiksi paljonko ihmisten altistuksen arvioidaan suurenevan, jos kemikaalin pitoisuus ulkoilmassa suurenee 1 µg/m3. Olemassa olevia arviointeja kannattaa käyttää apuna työtä tehtäessä. Niitä löytyy sekä englanniksi (http://en.opasnet.org/w/Category:Assessments) että suomeksi (http://fi.opasnet.org/fi/Luokka:Arviointi). Toistaiseksi useimmat perusteelliset arvioinnit on tehty englanniksi. Ne käsittelevät esimerkiksi ilmansaasteita, kalassa olevia ympäristömyrkkyjä ja juomaveden riskejä.

Avoimessa arvioinnissa koko arviointityö tehdään internetissä siten, että kuka tahansa voi tarkastella koko arviointia tai mitä tahansa sen osaa niin yksityiskohtaisesti kuin haluaa. Kuka tahansa voi myös kritisoida mitä tahansa arvioinnin osaa. Painoarvoa saa erityisesti tieteellisesti pätevä kritiikki eli sellainen, joka kohdistuu arvioinnin tai sen osan loogisuuteen, relevanssiin tai yhtäpitävyyteen tehtyjen havaintojen kanssa.

Erityisesti avoin arviointi pyrkii ratkaisemaan kolme arviointimenetelmien kriittistä ongelmaa: joustavuuden, kriittisyyden ja avoimuuden puutteet. Opasnetin etu muihin tapoihin tehdä loppuarviointia on se, että kansalaiset ja sidosryhmät pääsevät osallistumaan ja esittämään kommentteja arvioinnin sisältöön jo työn aikana. Yleinen reaktio tähän mahdollisuuteen on pelko siitä, että koko arviointityö leviää hallitsemattomaksi, jos kuka tahansa pääsee sitä muuttelemaan. Avoimuuteen on kuitenkin useita painavia perusteluja.

Opasnet on ensinnäkin rakennettu sellaiseksi, että varsinaisen sisällön muuttaminen voidaan tarvittaessa rajata suppealle joukolle ilman, että osallistumista tai kommentointia tarvitsee rajata mitenkään. Toiseksi, jos loppuarviointi on kohdatakseen kritiikkiä, on parempi kuulla se ennen arvioinnin valmistumista jotta siihen voidaan perustellusti vastata. Kolmanneksi, onhan loppuarvioinnin tehtävänä nimenomaan kertoa mitä on tapahtunut. Silloin on tärkeää kertoa tapahtumista siinä laajuudessa, että se vakuuttaa kriittisen lukijan. Siten myös leikataan siivet erilaisilta spekulaatioilta, jotka muuten jäävät helposti elämään. Tehokkain tapa lisätä vakuuttavuutta on alistaa arviointi avoimelle kritiikille, aivan kuten tieteen piirissä on tapana tehdä.

Katso myös

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Jouni T. Tuomisto: Avoin arviointi erityistilanteessa. Ohjeistus. Opasnet 2010. Viitattu 16.01.2019.