Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Työpaja "Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon" Kuopiossa 7.-8.6.2010 on peruttu. Aiheeseen osoitetusta kiinnostuksesta huolimatta lyhyt ilmoittautumisaika sekä hankala ajankohta ja paikka verottivat osallistujia. Ajatus työpajan järjestämisestä elää kuitenkin edelleen vahvana. Tarkoituksemme on järjestää se 6.-7.10.2010 Helsingissä.

Työpajan tarkoituksena oli kerätä yhteen aiheesta kiinnostuneita ja luoda yhteinen toimintasuunnitelma avoimen päätöksenteon edistämiseksi. Tämä työ jatkuu nyt internetissä, ja tavoitteemme on saada rakennettua sekä verkostoa että toimintasuunnitelmaa varsin pitkälle jo ennen lokakuun työpajaa. Seuraamalla sivua

http://fi.opasnet.org/fi/Yhteistyöllä_avoimeen_päätöksentekoon pysyt ajan hermolla tässä asiassa.

Perustiedot

Tapahtuman nimi: Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon

Paikka: Tietoteknia, Kuopion Yliopisto, luentosali TTA (Savilahdentie 6 B)

Ajankohta: Kaksipäiväinen työpaja 7.-8.6.2010.

9.6.2010 järjestetään samassa paikassa (Mikroluokka MC5, Canthia-rakennus) työpajan aiheeseen liittyvä Opasnet-tilannehuonekoulutus, jossa opetellaan avoimen Opasnet-järjestelmän käyttöön vaadittavia perustaitoja mm. nopean avoimen tilannetiedottamisen tarpeita ajatellen.

Kieli: Suomi

<googlemap lat="62.906322" lon="27.651215" type="map" width="375"> 62.890388, 27.635679, TietoTeknia </googlemap>


Teema ja tavoitteet

D↷

Teema: Työpajassa pohditaan sitä millainen on avointa päätöksentekoa tukeva jaetun tiedon tuottamisen prosessi, johon kaikki voivat osallistua, ja miten sellaisen syntymistä voidaan edistää. Uusi toimintamalli mahdollistaisi ideoiden ja täytäntöönpantujen päätösten vaikutusten arvioinnin sekä kokonaisuuden että yksilön tai tietyn ryhmän toiveiden ja tavoitteiden kannalta. Ideoita, ehdotuksia ja niiden toteutuksen vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tieteellisesti ja pehmeitä arvoja huomioon ottaen. D↷

Uuden päätöksentekoprosessin kaikkien vaiheiden pitäisi ovat avoimesti seurattavissa. Nämä vaiheet sisältäisivät mm. ideoiden ja ehdotusten vertailun perustuen yhteisesti sovittujen kriteerien käyttöön ja uusiin sosiaalisen median työkaluihin. Uudet yhteisölliset toimintatavat ja työkalut mahdollistaisivat mm. seuraavia asioita:

  • asioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta esimerkiksi valituista kriteereistä riippuen
  • ratkaisuehdotusten vaikutuksen ennustamisen
  • ratkaisuehdotusten vaikutusten vertailun
  • ennestään toteuttettujen valintojen vaikutusten seuraamisen ja hyödyntämisen tulevia päätöksentekotilanteita varten
  • avoimen väittelyn joka perustuu avoimesti saatavilla olevaan informaatioon ja testattavissa oleviin väitteisiin.


Työpajan toimintamuodot

  1. Keskustellaan siitä kuinka avoimeen päätöksentekoon pohjautuva yhteiskunta toimii
  2. Määritellään, mitkä ovat toiminnan vaatimukset ja tavoitteet (a) tiedon tuottajille (b) tiedon käyttäjille (c) työkaluille
  3. Haetaan vastauksia siihen, kuinka toiminnan tavoitteet voidaan konkretisoida


Työpajan tavoitteena on

  1. Luoda avoimesta päätöksenteosta kiinnostuneiden toimijoiden verkosto
  2. Edistää Asialistan saamista Kuopioon
  3. Koostaa yhteenveto tunnistetuista avoimen päätöksenteon tarpeista. Erityisesti haemme ideoita alla esiteltävien verkkodemokratiatyökalujen ja toimintatapojen parantamiseen.
  4. Luoda yhteinen toimintasuunnitelma avoimen päätöksenteon edistamiseksi

D↷


Yleisiä huomioita liittyen ...

... toimintamuotoihin (1) - (3)
  • (1) On tärkeätä huomata että visioitavan päätöksentekoprosessiin osallistujat voivat ottaa monia eri rooleja, ja esimerkiksi yksittäinen kansalainen voi toimia sekä tiedon tuottajana (esim. vastatessaan kyselyyn tai ottaessaan osaa citizen science-projektiin) että tiedon loppukäyttäjänä (esim. tehdessään päätöstään asiantuntijainformaatioon pohjautuen).
  • (1) Edelleen on korostettava sitä, että kansalaiset voivat toimia ideoiden tuottajina ja arvioijina yhteistyössä asiantuntijoiden ja ammattipäättäjien kanssa.
  • (1) Jotta yhteistyö näkökulma välittyisi riittävän laajasti kaikille osallistujille, täytyy yrittää houkutella mukaan osallistujia monelta eri alueelta.
  • (2) Kerätään jatkokehitysideoita ja kritiikiä yleisöltä työkalujen ja metodien parantamiseksi.
  • (2) Työkaluja ovat Opasnet, Simupedia, Asialista. Mielenkiintoisia ja hyödyllisiä ominaisuuksia sisältävät myös esim. Aloitekanava. Itse asiassa Aloitekanavan ja Asialistan yhdistelmä höystettynä Opasnetin tilannehuone-pohjaisella ajattelulla (tiedonjalostus asiantuntijavoimin) voisi toimia ensimmäisenä konkreettisena prototyyppinä kuntalaisten vuorovaikutuskanavasta. Toiminnallisuudeltaan tällainen malli menee huomattavasti pidemmälle kuin esim. valtionhallinon keskustelukanava Otakantaa.fi
... tavoitteisiin (1) - (3)
  • (3) Voidaan yrittää luoda painetta kunnan-/kaupunginhallitukselle avata sähköisiä vaikutuskanavia (ehdotukset/pollaukset/seuranta).
  • (3) Konkreettisuutta saadaan esim. lokalisoimalla osa keskusteluaiheista/ryhmätyöaiheista Kuopioon.


Ohjelma

Yhteistyöllä avoimeen päätöksentekoon, 7.-8.6.2010, Kuopio
Maanantai Tiistai
Aamupäivä 09.00 - 09.30 Johdantoa aiheeseen:
  • lyhyt historiikki
  • tilaisuuden tavoite

09.30 - 11.00 Avoimen päätöksenteon työkalujen ja projektien esittelyä:

11.00 - 12.15 lounas (omakustanteinen)

09.00 - 09.20 Omaan elinympäristöön vaikuttaminen

1. Yliopiston kampusalueen laajennus, arkkitehdin näkökulma

09.20 - 10.45 Maanantai-illan postereilla opitut asiat mielessä käydään pienryhmissä läpi rakennussunnitteluesimerkki kunnallisessa päätöksenteossa.

  • Kuinka prosessia pitäisi muuttaa helpommaksi
  • Miten työkaluja ja -menetelmiä pitäisi muuttaa kuntalaisten kannalta

10.45 - 11.15 Yhteenvetojen tekeminen ryhmittäin

11.15 - 12.15 lounas (omakustanteinen)

Iltapäivä 12.15 - 14.15 Pienryhmätyöskentelyä (kts. lista aiheista alla ja valitse suosikkisi)

14.15 - 14.45 Koosteen tekeminen ryhmittäin

14.45 - 17.00 Porinatori (ryhmien tulosten esittely postereilla) Purtavaa ja juotavaa

12.15 - 15.00 Yhteenveto
Illansuu Lisää porinaa

Ilmoittautuminen

Kohderyhmät

  • kuopiolaiset (tulevaisuudentutkimusseuran jäsenet, ympäristövaikuttajat, osallistuvasta demokratiasta kiinnostuneet opiskelija-aktiivit), THLn strategiset suunnittelijat, kaupunkisuunnittelijat, poliittisesta vaikuttamisesta kiinnostuneet eri alojen tutkijat


Yleisiä huomioita tavoitteiden (1) - (3) kohderyhmiin liittyen

  • Periaatteessa työpaja on suunnattu kaikille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita avoimemmasta yhteiskunnasta ja osallistuvasta demokratiasta.
  • Tiedon tuottajat ja käyttäjät voivat olla pitkälti samoja tahoja. Näihin lukeutuvat tutkijat, suunnittelevat virkamiehet, eturyhmien edustajat (esim. puolueet, NGOt, opiskelijajärjestöt), opiskelijat/koululaiset (citizen science), kaupunkilaiset
  • Työkalut: Opasnetin ja Simupedian kohderyhmä työpajan puitteissa sisältää tiedonmuodostus-tutkijat, THL-strategistit, arkkitehdit, kaupunkisuunnittelijat ym. Asialistan kohderyhmään työpajan puitteissa kuuluvat: kuntien virkamiehet, kunnallispoliitikot ja kuntalaiset
  • Konkreettisena painopistealueena voi toimia yhdyskuntasuunnittelu ja kohderyhmänä sen parissa toimivat tutkijat ja suunnittelijat sekä kiinnostuneet kuopiolaiset. Esimerkiksi opiskelijat voisivat osallistua pyöräteiden suunnitteluun tai seniorikansalaiset palvelutalon ohjelmatarjonnan suunnitteluun. Opasnetin ja Simupedian avulla voidaan arvoida ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta esim. tekemällä materiaalibudjettiarvioita tai yrittämällä laskea 'hintaa' ja 'hyötyä' ehdotusten terveysvaikutuksille. Viimeksi mainitut ovat pehmeitä arvoja, jotka voidaan huomioida keskusteluissa, ja lisäksi niille voidaan laskea jokin ammattipäättäjien ymmärtämä arvo kovassa valuutassa.


Osallistujien vaikuttaminen työpajan sisältöön

Netissä äänestämällä voidaan valita isommasta joukosta ehdotuksia suosituimmat pienryhmätyöskentelyaiheiksi. Työpajan aikana voidaan esim. tweet'ein suorittaa äänestyksiä tai esittää kommentteja keskusteluun. Yleisesti ottaen on annettava osanottajille tilaisuus luoda suunnitelma, joilla yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia yhteiseen päätöksentekoon muutetaan radikaalisti avoimempaan suuntaan.

Jätetään ohjelmarunkoon tilaa eri aiheisiin liittyville kommenttipuheenvuoroille, joita kiinnostuneet voivat varata itselleen (etukäteen). Tämän lisäksi varataan aikaa paikan päällä syntyvälle keskustelulle.


Ryhmätyöaiheita porinatorille (maanantai-ilta)

  1. Kuinka kansalaiset ja poliittiset päättäjät voivat toimia yhteistyössä
    • päättäjät voivat helpommin selvittää kansalaisille vyönkiristysvaatimuksia kun fysikaalisista ym. rajoitteista on olemassa tutkittua tietoa
    • sama toisinpäin: kansalaisjärjestöt voivat vaatia esimerkiksi tiettyjä rajoitustoimenpiteitä ('epämiellyttävä totuus') ja perustella vaateensa käyttäen kvantitatiivisesti perusteltuja argumentteja
  2. Kuinka tieteentekijät ja ei-tiedeorientoituneet maallikot voivat vuorovaikuttaa ja toimia toistensa tuottaman information hyötykäyttäjinä ja jatkojalostajina
    • kansalaisjournalismin/kansalaistieteen suhde 'oikeaan' journalismiin/tieteeseen
    • massojen tuottaman tiedon (citizen science) hyödyntäminen oikeassa tieteen teossa, 'takaisinkytkentä tiedon tuotossa
  3. Kuinka virkamiehet ja kansalaisjärjestöt/yritykset voivat tehdä yhteistyötä
    • hankevalmistelussa (kuinka valita optimaalinen hanke kokonaisuuden kannalta useasta kilpailevasta hankkeesta)
    • hankkeen toteutuksessa (seuranta ja kritiikki)
    • tiedon keruussa toteutetun hankkeen suhteen (pohjaksi uusille hankkeille)
  4. Kuinka sovittaa yhteen kovat luonnotieteet ja pehmeät ihmistieteet, tai vastaavasti, kovat arvot ja pehmeät arvot
    • tämä kysymys on erittäin tärkeä jotta matemaattis-luonnotieteellistä koulutusta omaamattomat eivät joudu suljetuksi pois väittelystä. Toisaalta, kaikkea ei voi arvioida kvantitatiivisesti ja objektiivisesti, joten yhteismitallisen 'valuutan' löytäminen edellyttää myös pehmeiden tieteiden ja arvojen käyttöä keskustelussa.
    • vielä haastavampi on kysymys, kuinka saada saman keskustelun piiriin tieteellisen koulutuksen saaneet ja ne, jotka eivät koe tiedemaailmaa ylipäätään millään lailla itselleen tärkeäksi
  5. Tilannehuone ('situation room' = poikkeuksellisten tilanteiden responssiyksikkö) ja sen mahdollisuudet
    • Esimerkkijä tapauksista joissa riippumatonta asiantuntijamielipidettä tarvitaan nopeasti: Nokian vesikriisi, Islannin tulivuorenpurkaus, finanssikriisi, vaalirahoituskriisi, jne.)
    • Mistä luotettavaa tietoa, mikä sitouttaa asiantuntijat kontributioimaan, miten estää politisoituminen?
    • Voidaanko käsite laajentaa hitaampiin yhteisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutos tai ongelmiin, jotka koskettavat vain pientä osaa väestöstä
  6. Millä tavalla jo olemassaolevia järjestelmiä, kuten aloitekanava.fi voidaan parantaa (pitäisi olla seuranta ja painostusjärjestelma = lobbausvoima)
    • kuinka estää pienen organisoituneen klikin myllytys millä tahansa foorumilla jos 'nukkuvia äänestäjiä' on paljon? (Todennäköisesti tämä on mahdotonta, jos samanaikaisesti ei tehdä kaikkea vaikuttamista kaikille vaikeaksi)
    • Kuinka poimia yksi hyvä idea tuhannen huonon joukosta?
  7. Mistä rahoitus 'ilmaisille' verkkopalveluille
    • vertailun vuoksi: jopa Facebookilla vaikeuksia rahoittaa valtavaa liikennemäärää
    • Miten soveltaa arvostusteoriaa esim. tieteentekijöiden kannustamiseen sisällöntuotantoon?
  8. Kuinka pitkälle voidaan oikeasti häivyttää raja osallistuvan joukon ja (passiivisesti) seuraavan joukon valilta?
    • Esim. Simupediaa eivät kaikki voi (koulutustasosta riippuen) käyttää esim. mallien luontiin. Miten siis estää kahden kerroksen väen syntyminen?
    • minimissään osallistuva demokratia tarkoittaa sitä, että on olemassa kommunikaatiota kaikkien päätöksentekoprosessiin osallistuvien välillä. molempiin suuntiin. Tätä voidaan laajentaa myös 'rankaisu'- ja seurantavallan suhteen (pareto-systeemi, nested councils)
  9. Hyväksyttyjen totuuksien haastaminen: esim. eläkepommi, budjettijournalismi
    • Miten suuri yleisö voi auttaa motivoimaan asiantuntijoita kommentoimaan julkisella areenalla
    • Mitä jos tieteelliset argumentit eivät vakuuta suurta yleisöä
  10. Tutkimuksen politiikka-relevanssin osoittaminen kvantitatiivisesti
    • tämä pitäisi tehdä osaksi tiederahoitusta
    • vahva motivaattori joka tuo tieteentekijät sisällöntuotannon piiriin
    • näin myös suuri yleisö ymmärtää paremmin tieteen tuomat hyödyt
  11. Avoimmuuden negatiiviset puolet
    • vastarannan kiisket ('denialistit')
    • tiedon ja tulosten tahallinen vääristely suuryritysten tai valtiollisten toimijoiden taholta
  12. Pitääkö avoimeen tiedontuotantoon, arviointiin ja politiikkaan osallistuminen palkita
    • rahallisesti?
    • sosiaalisin arvostuspistein? Mitä ne voisivat olla ja miksi niitä haluttaisiin kerätä?

Katso myös


Kommentteja

Työpajasta kiinnostuneet voivat tähän alle lisätä toiveitaan, huomioitaan ja ehdotuksiaan. Suora tekstiin kommentointikin on mahdollista ja jopa suotavaakin. Esimerkiksi, hyvät ryhmäkeskusteluaiheet voi lisätä suoraan listaan kohdassa Ryhmätyöaiheita porinatorille (maanantai-ilta). Samaten aiheen alle voi lisätä uusia näkökulmia ehdotettuun aiheeseen. Tämä sivu on elävä dokumentti jolle päivitetään tietoja ja ideoita sitä mukaa kun niitä syntyy. Toivotamme kaikki tervetulleiksi kommentoimaan. Tämän sivun Wiki-dokumentointi vaatii kirjautumisen Opasnetin käyttäjäksi mutta ei edellytä työpajaan osallistumista tai siihen rekisteröitymistä. Eli olkaapa hyvät, tähän alle sopii pudotella niitä kommentteja (kommenttivalikko alalaidassa)...