Rauman sataman laajennuksen vaikutus terveyteen

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tällä sivulla on arviointi Rauman satamalaajennuksen terveysvaikutuksista liittyen yleiskaavasuunnitteluun. Tähän liittyvä pienhiukkaspäästöjen ja niiden aiheuttamien terveysvaikutusten laskenta on sivulla Pienhiukkaspäästöt Raumalla.
Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.



Rauman kaupungin tavoitteena on saada 2025 yleiskaavan strateginen vaihe päätökseen ja juridinen vaihe alkuun vuonna 2012.[1] Rauman kaupunginvaltuusto äänesti 18.6.2012 Rauman sataman laajennusvaraukseksi Järviluodon äänin 43-6. Toisena vaihtoehtona oli Hansklopin alue. [2]

Sataman laajennuksen vaikutuksesta satamaan johtavan liikenteen määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä. Liikenteen vaikutukset ulottuvat osin myös uusille alueille ja melu tulee lisääntymään. Satamaan vievän uuden radan rakentaminen ei muuta suuresti keskustan raideliikenteestä aiheutuvaa koko vuorokauden ekvivalenttimelualuetta verrattuna nykytilanteeseen, sillä liikennemäärän kaksinkertaistuminen tarkoittaa lähtömelutasossa vain 3 dB.n lisäystä, mikä on likimain sama pienin ihmiskorvan havaitsema muutos. Toisaalta yksittäisten junien määrän selkeän kasvun ihminen toki havaitsee helposti.[3]

Kysymys

Mitä merkitystä strategisessa visiossa esitetyillä kolmella eri rakennevaihtoehdolla on alueen asukkaille ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta? Erityisesti, mitä terveyshaittaa liikenteestä peräisin olevat pienhiukkaset aiheuttavat Rauman kaupungin asukkaille nykytilanteessa sekä eri suunnitteluvaihtoehtojen osalta olettaen, että satamaliikenne kaksinkertaistuisi? Kasvaisivatko pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat satamaliikenteen vaikutusalueen asukkaille eri suunnitteluvaihtoehdoissa niin suuriksi, että uusien asuinalueiden kaavoittamisesta raskaan liikenteen liikennereittien läheisyyteen tulisi luopua? Jos pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat ovat merkittävät, kuinka laaja suojavyöhyke olisi syytä pyrkiä jättämään vilkkaimpien raskaan liikenteen reittien ja asutuksen ja sitä vastaavien toimintojen välille? Onko tiedossa etäisyyden lisäksi muita keinoja rajoittaa alueen asukkaiden altistumista pienhiukkasille.

Yksityiskohtaiset kysymykset ja niiden taustat on esitelty keskustelusivulla R↻.

Vastaus

Tämä lausunto sisältää tiivistelmän ja päätelmät laajemmasta terveysvaikutusten arvioinnista, joka on kokonaisuudessaan toteutettu ja julkaistu Opasnet-verkkotyötilassa. Katso Rauman sataman laajennuksen vaikutus terveyteen.

Pienhiukkaspäästöt ja niiden terveyshaitat

  • Rakennevaihtoehto 2 näyttää pienhiukkasten terveysvaikutusten osalta parhaalta. Sataman rekka-, laiva- ja junaliikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat suuruusluokkaa 2-3 ylimääräistä kuolemantapausta Raumalla vuosittain, mikä on huomattava terveyhaitta. Jos satama sijoitettaisiin vaihtoehdon 2 mukaisesti uuteen paikkaan etelämmäksi ja liikenne ohjattaisiin kaupungin ohi valtatietä 8, nämä terveyshaitat pienenisivät noin viidesosan eli noin yhden ylimääräisen kuolemantapauksen kahdessa vuodessa. Arvio on karkea ja terveysvaikutus voi olla suurempikin, koska siinä ei huomioida tien välittömässä läheisyydessä (alle 100 m) tapahtuvaa altistumista. Myöskään ei ole huomioitu melun terveyshaittaa, joka on suurin tien välittömässä läheisyydessä ja pienenee jo muutamien kymmenien metrien matkalla.
  • Rakennevaihtoehdossa 2 melualueet siirtyisivät toiseen paikkaan, jos eteläinen tie- ja raidelinjaus toteutuisi. Tästä olisi kokonaisuutena hyötyä, koska arviolta puolet satamaliikenteestä siirtyisi tälle reitille, ja väylä olisi pääosin harvaan rakennetulla alueella. Lähinnä Kortelassa voisi tulla uutta merkittävää melualtistumista, riippuen uusien väylien täsmällisestä linjauksesta.
  • Yhden päästölähteen aiheuttama pienhiukkaspitoisuus laimenee nopeasti eikä yleensä aiheuta havaittavaa nousua mitatuissa pitkäaikaispitoisuuksissa pariasataa metriä kauempana. Kuitenkin lukuisat yksittäiset päästölähteet esimerkiksi liikenteestä ja puun pienpoltosta nostavat ns. kaupunkitaustapitoisuuksia jopa useilla mikrogrammoilla kuutiossa, joskin vaikutus Rauman kokoisessa kaupungissa lienee selvästi tätä pienempi. Kaupunkitaustapitoisuudet Suomessa ovat tyypillisesti luokkaa 10 µg /m3. Pienhiukkasvaikutuksilla ei kuitenkaan ole turvallista kynnyspitoisuutta, ja niinpä pienetkin pitoisuudet tai pitoisuusnousut aiheuttavat terveyshaittaa. Terveysvaikutusten kannalta tärkeitä ovat paitsi suhteellisen korkeat pitoisuudet lähellä päästölähdettä myös pienet pitoisuusnousut laajalla alueella lähteen ympäristössä, koska siellä altistuu suuri joukko ihmisiä. Arvioinnissa Pienhiukkaspäästöt Raumalla on yritetty arvioida molempia.
  • Pienhiukkaspäästöt Raumalla sisältää terveysvaikutuksista ainoastaan lisääntyneen kuolleisuuden. Tämä kuitenkin kuvaa kokonaistilannetta varsin hyvin, koska useat aiemmat pienhiukkasarvioinnit ovat todenneet, että ennenaikaiset kuolemat kattavat valtaosan tervyshaitoista, koska monet muut haitat ovat niin paljon lievempiä (vajaakuntoisuus, lisääntynyt astmalääkkeiden käyttö). (Katso tarkempi keskustelu.)

Muut vaikutukset

  • Yleiskaavan rakennevaihtoehdoissa on myös arvioitu ilmastopäästöjä. Näiden arvioiden mukaan rakennevaihtoehto 2 (Keskustasta merelle) olisi tässä suhteessa paras. Tämä on ymmärrettävää, koska satama siirtyisi kaupunkikeskustan ulkopuolelle siten, että nykyinen satama-alue voidaan rakentaa ja kaupunkirakennetta näin tiivistää. Tiiviimpi kaupunkirakenne vähentää liikkumistarvetta erityisesti henkilöautolla. On kuitenkin huomattava, että liikkumistarve ei riipu pelkästään asukastiheydestä. On myös sijoitettava kaupungin eri toiminnot helposti saavutettaviksi. Lisäksi tiiviys mahdollistaa tehokkaat lämmitystavat kuten kaukolämmön yhdistettynä sähköntuotantoon. Usein tiiviimpi kaupunkirakenne johtaa päästöjen keskittymiseen tiheään asutuille alueille ja näin suurempiin terveyshaittoihin eli terveys- ja ilmastotavoitteet ovat vastakkaisia. Rauman tilanne on tässä suhteessa myönteinen, koska kumpaakin tavoitetta voidaan edistää samanaikaisesti.
  • Kemikaalikuljetusten siirtyminen keskusta-alueen ulkopuolelle olisi selkeä parannus nykytilanteeseen ympäristöterveyden näkökulmasta onnettomuuksien kannalta. On oletettavaa, että tulevaisuudessa satamasta tai satamaan kuljetetaan vaarallisia aineita. Tässä sekä onnettomuudet että pitkäaikainen pienhiukkasaltistus vetävät päätelmiä samaan suuntaan: satamaliikenne pitäisi saada kauemmas asutuksesta. Rakennemallissa 2 (Keskustasta merelle) tämä toteutuu parhaiten. Kuitenkin kemikaalikuljetusonnettomuudet ovat ensisijaisesti ympäristöriski, ei niinkään terveysriski.
  • Yleisperiaatteena terveydensuojelussa on, että ilmanlaatu ei saa huonontua. Tämän periaatteen soveltamisessa olennaista on tarkastella keskustan läpi kulkevan liikenteen päästöjä, koska siellä ilmanlaatuongelmat ovat todennäköisimpiä. Raskaan liikenteen lisääntyminen keskusta-alueella, joka arvioiden mukaan tapahtuu rakennemalleissa 1 (Keskusta ja lähialueet) ja 3 (Rannat ja reitit), on tämän periaatteen kannalta ongelmallista.


Terveyshaittojen vähentämiskeinot

  • Liikenteen suojaetäisyyksien takia ei ole tarvetta luopua uusien asuinalueiden kaavoittamisesta. Suojaetäisyydet ovat relevantteja pikemminkin keskustan pääväylien välittömässä läheisyydessä. Helsingin Seudun Ympäristöpalveluilla (HSY) on suositukset siitä, miten lähelle vilkasta tietä asuinrakennuksia voi rakentaa. Näitä suosituksia ollaan päivittämässä, ja ne todennäköisesti muuttuvat tiukemmiksi. Nykyiset suositukset sanovat, että 20000 auton vuorokausimäärillä suositusetäisyys on 28 metriä. Raumalla tätä liikennetiheyttä ei juuri ylitetä edes valtateillä[4] [5]. Satama ei tuo kokonaisajoneuvomääriin suurta muutosta, vaikka liikenteen tonnimääristä satamaan menevät rekat ovat huomattava osa. Valtateiden varsilla ei myöskään juuri ole asutusta näin lähellä tietä, poikkeuksena valtatie 12 keskustassa ja ehkä Pormestarinkadun seutu valtatien 8 vieressä.
  • Liikenteen läheisyys tiedetään riskitekijäksi lisääntyneelle sairastuvuudelle ja kuolleisuudelle. Pääosa tästä vaikutuksesta välittyy pienhiukkasten kautta, mutta myös melulla on oma roolinsa, jonka suuruus on kuitenkin epävarma. Kumpaakin altistumista voidaan tehokkaasti estää rakennusteknisin keinoin asuinrakennusten sisäänottoilman suodatusta ja toisaalta rakennusten tiiveyttä ja siten melueristävyyttä parantamalla. Uudisrakentamisessa näiden asioiden huomioonottaminen on kustanustehokasta, koska samoilla toimenpiteillä säästetään myös energialaskussa. Olemassaolevan rakennuskannan parantaminen riippuu hyvin paljon talokohtaisesta tilanteesta, ja siksi on vaikea sanoa yleispätevästi, millainen potentiaali kustannustehokkailla toimilla olisi.
  • Rakennusmääräyksiin voidaan uusilla alueilla vaatia sisääntuloilman suodatusta, mikä vähentää pienhiukkasaltistumista ja siten terveyshaittaa tehokkaasti.

Päätösvalmistelun tilanne

  • Rauman kaupunginvaltuusto äänesti kesäkuussa 2012 sataman tarpeisiin 2020- tai 2030-luvulle varattavasta laajennusalueesta kahdesta vaihtoehdosta. Nykyisen satama-alueen etelänaapurissa oleva Järviluoto-vaihtoehto voitti äänestyksessä äänin 43-6 Hansklopin. Lisäksi jätettiin yksi tyhjä ääni. [7]
    • Tämä päätös on yhdenmukainen rakennevaihtoehtojen 1 (Keskusta ja lähialueet) ja 3 (Rannat ja reitit) kanssa mutta eteläisestä liikenneväylävarauksesta luopuminen - jos se toteutuu - vaikeuttaa rakennevaihtoehdon 2 (Keskustasta merelle) toteuttamista tulevaisuudessa.
    • Satamalaajennuksen toteutus näyttää yleiskaavan yksityiskohdalta, joskin tärkeältä sellaiselta, ja siten sille alisteinelta. Tämän takia kaupunginvaltuuston päätös satamasta erillisenä asiana aiheuttaa epäselvyyttä yleiskaavan päätöstilanteesta. Niinpä sitä tulisikin selventää: ovatko kaikki kolme vaihtoehtoa edelleen harkinnassa ja valmisteltavana?
    • Tätä lausuntoa kirjoitettaessa perustelu kesäkuiseen satamalaajennuksen sijoituspäätökseen ei ollut käytettävissä.
  • Isona kysymyksenä on myös sataman tulevaisuus laajemmin. On esitetty, että Porin ja Rauman satamat pitäisi yhdistää [6], ja tämä voi sijaintipäätöksestä riippuen joko lisätä laajentumispaineita tai poistaa ne kokonaan. Yleiskaavan olennainen sisältö siis riippuu tekijöistä, joihin Rauman kaupungilla ei ole suoraan päätösvaltaa. Tämä lausunnon ympäristöterveysarviot on tehty samasta lähtökohdasta kuin yleiskaavaluonnos eli oletuksesta, että satama laajenee.

Perustelut

Satakunnan Kansa uutisoi 19.4.2012, että Järviluodon laajennusvaihtoehdossa rautatie on suunniteltu järjestettäväksi ns. pohjoisen reittivaihtoehdon mukaan telakka- ja teollisuusalueen kautta. Ratalinjaus erkanisi Rauman ratapihalta päättyen Järviluotoon. Sataman laajenemiseen Hanskloppiin varauduttiin suunnittelussa ns. eteläisellä ratalinjauksella, joka erkanisi Kokemäki–Rauma-radasta Rauman itäpuolella kiertäen kaupungin itä- ja eteläpuolelta. Suunnitellusta kaupungin itäpuolitse kiertävästä noin 15 kilometrin radasta siis luovutaan, eikä sille tule varausta uudistettavana olevaan yleiskaavaan. Kumipyöräliikenne Järviluodon satamanosaan järjestettäisiin kokonaan uudella tieyhteydellä Maanpäänniemen kautta eli UPM:n ja Metsä-Fibren teollisuustonttien eteläpuolelta. [7] [4] Kuitenkin yleiskaavan valmistelussa eri vaihtoehdot ovat edelleen mukana, vaikka valtuusto oman näkemyksensä esittikin.

Rakennevaihtoehdot

Rauman yleiskaavan strategisessa osassa [8] esitellään kolme erilaista rakennevaihtoehtoa tai -mallia Rauman alueen kehittämiseksi. Ne on esitelty lyhyesti alla. Kartassa esitetään neljän mahdollisen satamalaajennukset sijainnit, keskeiset reitit satamaan ja ne karttapisteet, joihin pienhiukkaspäästöt vaikutusmallissa oletetaan. Klikkaa nastoja yksityiskohtien näkemiseksi.

<googlemap version="0.9" lat="61.12318" lon="21.508827" type="map" width="700" height="500"> 61.12809, 21.436729 Nykyinen satama 61.13588, 21.43158 Saukot (Satama-Ve1) 61.127095, 21.407547 Ruuhiluoto (Satama-Ve2) 61.121688, 21.444626 Järviluoto (Satama-Ve3) 61.112235, 21.437759 Hanskloppi (Satama-Ve4) 6#B2758BC5 61.130079, 21.436729 61.131634, 21.491318 Nykyinen maantie- ja rautatieyhteys; oletettu päästöpiste 61.134949, 21.533203 61.145886, 21.560669 61.153838, 21.601868 6#B2758BC5 61.152513, 21.603241 61.121356, 21.606674 61.100457, 21.586761 61.088841, 21.540756 61.097802, 21.492691 Eteläinen ratalinjaus; oletettu päästöpiste 61.107757, 21.469345 61.121292, 21.456985 6#B2758BC5 61.153838, 21.600494 61.149404, 21.568222 61.133496, 21.53801 61.120361, 21.520844 Maantie uudelle satama-alueelle; oletettu päästöpiste. 61.110742, 21.509171 61.108752, 21.483078 61.118244, 21.462479 </googlemap>

KESKUSTA JA LÄHIALUEET (Rakennemalli 1)

Rakennemallissa 1 on esitetty kolme sataman laajenemisvaihtoehtoa. Tässä mallissa on ajateltu, että osa tämänhetkisen sataman toiminnoista voitaisiin siirtää laajenemisalueelle ja nykyistä satama-aluetta vapautuisi asumisen ja palvelujen alueeksi. Näin keskustan yhteys merelle vahvistuisi. Sataman eteläiset laajenemisalueet hoidettaisiin edelleen keskustan halki kulkevan ratayhteyden kautta, kuitenkin niin, että linjaus hieman muuttuisi. Nykyisten satamatoimintojen eteläpuolella sijaitsevien teollisuusalueiden lisäksi työpaikkatoimintoja varten on osoitettu varauksia Äyhön ratapihan ja valtateiden 8 ja 12 väliseltä alueelta.

Uusia kehitettäviä asuinalueita on sijoitettu kehämäisesti Rauman kaupunkirakenteen jatkoksi ja niiden on ajateltu tukeutuvan olemassa olevaan palvelurakenteeseen. Rauman keskustan lisäksi Lapin ja Kodisjoen taajamiin on osoitettu omat palvelukeskittymät. Niiden lisäksi on osoitettu kyläalueet sekä muut keskustarakenteen ulkopuoliset alueet, joihin nähdään kohdistuvan niin suurta rakentamispainetta, että niitä tulisi ohjata erikseen osayleiskaavalla tai omilla kyläkaavoilla. Lisäksi on osoitettu muut kyläalueet sekä nostettu esille maa- ja metsätalousalueiden, saariston ja rannikkoseudun erityisarvoja. Saariston, Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen yhdistävä ja Ottilasta kaakkoon järviseudulle suuntautuva virkistys- ja matkailuyhteys on myös esitetty rakennemallissa.

KESKUSTASTA MERELLE (Rakennemalli 2)

Rakennemallissa 2 on esitetty kaksi sataman laajenemisvaihtoehtoa. Tässä mallissa on ajateltu, että tällä hetkellä keskustan yhteyden merelle katkaisevan sataman toiminnot siirtyisivät etelään ja nykyisen sataman alue vapautuisi asuinrakentamiseen sekä palvelujen alueeksi. Ratayhteys uuteen satamaan hoidettaisiin etelästä. Tämä ratkaisu muodostaisi uuden osan vahvasti mereen tukeutuvaa Raumaa ja myös kaupungin kahtia jakava rata poistuisi ja yhtenäisen kaupunkirakenteen kehittäminen olisi mahdollista. Nykyisten satamatoimintojen eteläpuolella sijaitsevien teollisuusalueiden lisäksi työpaikkatoimintoja varten on osoitettu varauksia Äyhön ratapihan ja valtateiden 8 ja 12 väliseltä alueelta sekä uuden, eteläisen ratayhteyden tuntumaan, jonka on ajattelu houkuttelevan merenkulkuun liittyviä toimijoita. Sataman siirtymisen myötä aivan keskustasta vapautuisi runsaasti tilaa asuinrakentamisen kehittämistä ajatellen. Kun tilannetta tarkastellaan puhtaasti tavoitemitoituksen (tavoitevuosi 2025) näkökulmasta, ei muita alueita tarvitsisi osoittaa. Sataman siirto on kuitenkin pidemmälle aikavälillä ajoittuva prosessi, jonka vuoksi on tarkoituksenmukaista osoittaa kehitettäviä kohteita myös muualta. Ne on osoitettu mallin 1 tapaan kehämäisesti olemassa olevan kaupunkirakenteen osaksi. Rauman keskustan lisäksi Lapin ja Kodisjoen taajamiin on osoitettu omat palvelukeskittymät. Niiden lisäksi on osoitettu kyläalueet, joiden maankäyttöä ohjattaan tässä mallissa samaan tapaan poikkeusluvilla / suunnittelutarveratkaisuille kuin tähänkin mennessä. Kartalla on nostettu esille myös maa- ja metsätalousalueiden, saariston ja rannikkoseudun erityisarvoja sekä saariston, Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen yhdistävä ja Ottilasta kaakkoon järviseudulle suuntautuva virkistys- ja matkailuyhteys.

RANNAT JA REITIT (Rakennemalli 3)

Rakennemallissa 3 on esitetty yksi sataman laajenemisvaihtoehto. Tässä mallissa sataman toiminnot pysyvät nykyisellä paikallaan ja sitä laajennetaan Ruuhiluoto –vaihtoehdon mukaisesti. Ratayhteys satamaan hoidettaisiin nykyisen linjauksen mukaisesti keskustan halki. Merellisyyttä on sen sijaan haettu etsimällä uusia kehitettäviä asuinalueita meren tuntumasta olemassa olevan kaupunkirakenteen etelä- ja pohjoispuolilta. Lähtökohtana on, että nykyisiä loma- ja vapaa-ajan rakentamiseen käytettyjä alueita muutettaisiin ympärivuotiseen asumiseen. Rauman keskustan lisäksi Lapin ja Kodisjoen taajamiin on osoitettu omat palvelukeskittymät. Kartalla on myös nostettu esille maa- ja metsätalousalueiden, saariston ja rannikkoseudun erityisarvoja. Muista malleista poiketen osa näistä alueista on nimetty laatumaisema- alueeksi. Tälle vyöhykkeelle sijoittuvien kyläalueiden maankäytön ohjaamiseksi on tarkoitus laatia usean kylän kattavia maankäyttö- ja maisemasuunnitelmia, joilla luodaan tarkemmat pelisäännöt alueelle sijoittuvaa rakentamista ohjaamaan. Kyliä yhdistämään on osoitettu kotiseutureitti, jolla halutaan vahvistaa seudun identiteettiä ja tunnettavuutta. Saariston, Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen yhdistävän ja Ottilasta kaakkoon järviseudulle suuntautuvan virkistys- ja matkailuyhteyksien lisäksi on tässä mallissa haluttu nostaa esille myös luoteisten saariston reitti.

Yleiskaavan rakennemallien 1-3 vertailu. Tiedot ovat yleiskaavasuunnitelmasta [8], paitsi pienhiukkasten vaikutukset, jotka ovat arvioinnista Pienhiukkaspäästöt Raumalla.
Vaikutus Rakennemalli 1 (Keskusta ja lähialueet) Rakennemalli 2 (Keskustasta merelle) Rakennemalli 3 (Rannat ja reitit)
Nettokustannus (milj.€) Jos vaihe II alkaa jo vuoden 2027 jälkeen* 461 507 461
Jos vaihe II alkaa vasta vuoden 2037 jälkeen* 461 407 461
Hiilijalanjäljen muutos (ton /a [CO2-ekv]) 2800 1700 3200
Turvallisuus Laitosten toiminta Erityisesti teollisuus laajentuessa heikentää turvallisuustasoa Heikentää turvallisuutta teollisuusalueen pohjoisosiin nykyisen sataman alueelle mahdollisesti sijoitettavalla asuinalueella. Teollisuustoimintojen laajentuessa voi myös heikentää turvallisuustasoa
Rautatie Rautatien viereen sijoitetaan lisää asutusta ja palveluita. Teollisuustoimitojen laajenemisen myötä liikenne lisääntyy ja lisää riskiä vakaville VAK-onnettomuuksille. Parantaa turvallisuustasoa merkittävästi siirtämällä rautatiekuljetukset pois keskustan alueelta Mahdollistaa rautatien laajemman käytön -> VAK-onnettomuusriski keskustan alueella kasvaa
Maantie Ei muutosta jos toiminta pysyy samanlaisena. Teollisuustoimintojen laajenemisen myötäliikenne lisääntyy ja lisää riskiä vakaville VAK-onnettomuuksille Keskustan läpi kulkeva VAK-liikenne loppuu. Ei poista keskustaa sivuavaa liikennettä E8 tieltä. Voi vähentää maantiekuljetusten määrää, jos rautatiekuljetukset lisääntyvät -> voi myös parantaa maantieliikenteen turvallisuustasoa
Kansalaismielipide Puolusti n. 1% mielipiteen antaneista. Varsinaista vastustusta ei ole, mutta osa Rakennemalli 3:n vastustuksen syistä koskee myös tätä. Herätti eniten mielipiteitä. Syitä puolesta selvästi enemmän kuin vastaan. Puolusti 0,3% mielipiteen antaneista. Herätti eniten vastustusta.
Pienhiukkasten terveysvaikutukset (ylimääräisiä kuolemantapauksia / vuosi) 2.83 2.28 2.79

* Rakentaminen tapahtuu kahdessa vaiheessa, joista toinen toteutetaan joko vuosina 2027-2037 tai 2037-2050.

Sataman laajennusvaihtoehdot

Vuonna 2009 valmistuneessa ympäristövaikutusten arvioinnissa oli neljä eri sataman laajentumisvaihtoehtoa. Nämä suhteutuvat yleiskaavan rakennemalleihin seuraavasti:

  1. Rakennemalli 1 (Keskusta ja lähialueet): Satama säilyy nykyisellä paikallaan ja laajenee johonkin kolmesta suunnasta: Saukot (Ve1), Ruuhiluoto (Ve2) tai Järviluoto (Ve3). Liikenne keskustan halki.
  2. Rakennemalli 2 (Keskustasta merelle): Satama siirtyy kokonaisuudessaan uuteen paikkaan, YVA-tarkastelun Järviluodon (Ve3) - Hansklopin (Ve4) alueelle. Liikenne osittain uutta eteläistä reittiä ja ratalinjausta.
  3. Rakennemalli 3 (Rannat ja reitit): Satama säilyy nykyisellä paikallaan ja laajenee Ruuhiluotoon (Ve2). Liikenne keskustan halki.
Rauman sataman laajennusvaihtoehdot ja eteläisiin vaihtoehtoihin liittyvä uusi raideyhteys. [1] Kuvassa on esitetty ne kaikki neljä vaihtoehtoa, jotka olivat ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena 2009. Näistä Järviluoto on siis nousemassa ykkösvaihtoehdoksi.

Toimenpidekuvaukset liittyen sataman eri laajenemisvaihtoehtoihin on arkistoitu tänne.

Pienhiukkaspäästöjen terveysvaikutusten arviointi

Tämä osio on siirretty sivulle Pienhiukkaspäästöt Raumalla.

Raiteiston linjaus

Pohjoinen raideyhteys, vaihtoehdot 5 ja 6 [2]

Pohjoisen ratalinjan linjausvaihtoehdot on esitetty suunnitelmakartoilla Ve5 ja Ve6. Suunnitelmassa on lähdetty siitä, että uusi Äyhön ratapiha sijoittuu Kokemäki-Rauma - rataosuudella eteläisen vaihtoehdon mukaisena ratakilometrille 324+400 – 325+614. Alue on sama mihin URPO -radan varauksessakin on kaavailtu uuden liikennepaikan sijoittuvan.

Satamaraiteiston pohjoinen linjausvaihtoehto Ve5 erkanee reunimmaiselta raiteelta 309 (024) Rauman ratapihan länsipäässä ja jatkuu Satamakadun alta Suojantien viertä, osittain nykyistä tehtaanraidetta, UPM:n tehdasalueelle. Siitä eteenpäin ratalinja kulkee telakka-alueen raiteen poikki Sampaanlahden yli ja kääntyy oikealle Järviluodon alueelle kaavaillulle uudelle satamaalueelle.

Satamaraiteiston pohjoinen linjausvaihtoehto Ve6 erkanee Anderssonin tien ylikulkusillan takaa ja ylittää Suojasatama-altaan Ve5 linjausta lännempää. UPM:n tehdasalueella ja siitä edelleen Järviluodon alueelle kaavaillulle uudelle satama-alueelle Ve6 linjaus on yhtenevä Ve5 linjauksen kanssa.

Linjaukset on suunniteltu siten, että ne kiertävät mahdollisimman kaukaa asutusalueet ja soveltuvat mahdollisimman hyvin ympäröivään maisemaan sekä aiheuttavat mahdollisimman pienet muutokset nykyiseen tie- ja katuverkkoon.[9]

Liikenne Rauman satamaan

Liikennemäärät Rauman keskustassa [3]
Liikenne nykyverkolla(KVL, ajon.vrk ja LA+KA-osuus %) [4]

Vuoden 2011 liikenneselvityksen mukaan raskaan liikenteen osuus keskustan alueella 4-5% ja keskusta-alueen ulkopuolella 10-14%. Pyörillä kulkevan tavaraliikenteen reitti alkaa satamasta valtatien 12 länsipäästä jatkuen valtatietä 12 pitkin itään päin tai valtatietä 8 pitkin joko pohjoiseen tai etelään. Valtatiellä 8 raskaan liikenteen osuus keskustan ulkopuolella on noin 10–14 % ja valtatiellä 12 osuus on noin 10–12 %. Valtatietä 12 käytetään vaarallisten aineiden ja erikoiskuljetusten reittinä.[10]

Rauman yleiskaavan strategisen osan liikenneselvityksen liitteessä 3 olevassa kuvassa näkyy Rauman liikenne nykyverkolla ja raskaan liikenteen osuus liikenteen määrästä. Valtatie 8:n vilkkaimmalla osuudella kulkee keskimäärin 10 850 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 11% on raskasta liikennettä ja vähemmän liikennöidyllä osuudella 6 970 ja 4%. Valtatie 12:lla vastaavat luvut ova 12 110 ja 5% sekä 6 120 ja 10%. [11]

Viiden kuukauden (tammi-touko 2012) liikenne oli yhteensä noin 1,7 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteen siirtymä konttikuljetuksiin on jatkunut ripeänä. Tammi-toukokuun aikana Rauman kautta kulki noin 118 000 konttiyksikköä.[12]

Rekkoja kulki satama-alueelle vuonna 2009 noin 1100 kpl vuorokaudessa. FCG Planekon tekemän liikenne-ennusteen (2008) mukaan 0-vaihtoehdossa rekkojen määrä kasvaa noin 150:llä. Eteläisten vaihtoehtojen eli Järviluodon ja Hansklopin (Satama-VE3 ja Satama-VE4) toteutuessa rekkamäärä yli kaksinkertaistuisi. Tämä johtuu siitä, että ennusteen mukaan eteläiset vaihtoehdot nojaavat pohjoisia vaihtoehtoja enemmän rekkaliikenteeseen. Erityisesti Satama-VE3 ja Satama-VE4 toteutuessaan lisäisivät rekka-autoliikennettä eteläisten kaupunginosien kautta, mutta toisaalta vähentävät sitä pohjoisilla alueilla.[5]

Vuoden 2007 YVA:ssa esitetyn arvion mukaan laajennetun sataman 1 500 työpaikkaa saavat vuonna 2030 aikaan noin 6 000 työ- ja asiointimatkaa vuorokaudessa. Sataman toiminta Rauman keskustan kupeessa ei edellytä suuria järjestelyjä joukkoliikenteessä, joka hoituu muun yhdyskunnan mukana. Rauman satama ja sen viereiset teollisuusalueet muodostavat suuren keskittymän, joka vetää työssäkävijöitä kymmenien kilometrien etäisyydeltä.

Kuorma-autoliikenne jakautuu satama- ja teollisuusalueen sisäiseen ja ulkoiseen liikenteeseen. Teollisuuden tuotteiden siirto satama-alueille voi toimia sataman sisäisinä siirtoina tai kuten nykyisin erikoisautoilla ja -luvilla. Ulkoista kuorma-autoliikennettä, lähinnä kontteja ja trailereita, voidaan arvioida olevan vuositasolla noin 5 miljoonaa tonnia vastaten 500 000 TEUyksikköä kymmenen tonnin keskikuormassa. Työpäivää kohti tästä tulee noin 1 750 TEU. Kun yhden kuorma-auton lasti on keskimäärin 2 TEU, niin kuorma-autoja käy satamassa noin 1 000/vrk. Tästä syntyy 2 000 erillistä raskaan liikenteen matkaa/vrk.

Järviluodon tai Hansklopin osuus Rauman Sataman kokonaisliikenteestä tulisi olemaan vuonna 2030 todennäköisesti vajaa puolet eli noin 5 miljoonaa tonnia vuodessa. Rautateitse kulkisi tästä liikenteestä ehkä kolmannes eli 1,7 miljoonaa tonnia. Tämä merkitsisi työpäivää kohti noin 7000 tonnia eli seitsemää keskikokoista tuhannen tonnin junaa ja lähes samaa määrää tyhjiä junia. [13]

Raumalle suunniteltavat uudet asuinalueet [5]

Junaliikenne Raumalle

Aikataulukaudella 14.3.–3.4.2011 Tampereelta Raumalle liikennöi säännöllisessä liikenteessä keskimäärin yhdeksän junaa arkivuorokaudessa. Raumalta Tampereen suuntaan lähtevien junien määrä oli seitsemän junaa vuorokaudessa. Lisäksi päivittäin ajettiin kaksi veturisiirtoa Raumalta Tampereelle.

Raumalle saapuvista junista 1 tulee Kaipolan paperitehtaalta, 2 Jämsänkosken paperitehtaalta ja loput Tampereen Viinikan ratapihalta. Suurin osa saapuvasta tavarasta (1,8 Mtonnia vuodessa) on kemiallisen metsäteolllisuuden tuotteita, paperia ja sellua. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteita, raakapuuta ja haketta kuljetetaan Raumalle 400 000 tonnia, kemian teollisuuden tuotteita 60 000 tonnia ja metalliteollisuuden tuotteita 15 000 tonnia vuodessa. Lähtevä liikenne on lähinnä tyhjien vaunujen ja konttien palautusta. Tyhjiin paperitehtaiden vaunuihin liitetään 10–15 vaunua kaoliinia päivittäin kuljetettavaksi paperiteollisuuden raaka-aineeksi.[14]

Kapasiteettitarkasteluissa nykyiseen aikataulurakenteeseen lisättiin ratakapasiteetin mahdollistama maksimimäärä eli 5 säännöllisesti ajettavaa junaa kumpaankin suuntaan välille Tampere–Rauma. Ennen uusien junien lisäämistä aikataulurakenne päivitettiin säännöllisen liikenteen lisäksi jo nykyiselle liikenteelle varatuilla, tarvittaessa ajettavien lisäjunien aikatauluilla. Säännöllisen liikenteen lisäksi nykyisiin aikatauluihin on varattu tilaa 4 junalle Tampereelta Raumalle ja 5 junalle paluusuuntaan tarvittaessa ajettaville lisäkuljetuksille. Myös Tampereen ja Porin välillä tarvittaessa ajettavat lisäjunat, noin 5 junaparia vuorokaudessa, otettiin huomioon kapasiteettitarkasteluissa.[14]

Rauman ratapihan kuormitusta vähentävänä puskuriraiteistona toimivaksi suunniteltu Äyhön ratapiha sijaitsee verrattain kaukana Rauman ratapihasta toimiakseen tehokkaasti. Kustannustehokkaampi vaihtoehto olisi todennäköisesti rakentaa Äyhöön yksinkertainen kahden junan kohtauspaikka siten, että sekä etelään että Raumalle ajavat junat voisivat sitä käyttää. Lisääntyvälle liikenteelle tarvitaan joka tapauksessa uutta puskuriraiteistoa, mutta se tulisi toteuttaa satamaan lähelle kuormaus- ja purkuraiteita.[14]

Liikenteen pienhiukkaspäästöt

Tarkempi kuvaus sivulla Pienhiukkaspäästöt Raumalla.

Tie- ja rautatieliikenteen pienhiukkaspäästöjen aiheuttamat ylimääräiset kuolemantapaukset 10-15 km:n säteellä. Laivaliikenteen päästöt ovat mukana arviossa.

Ylimääräisiä kuolemantapauksia vuodessa
Vaihtoehto Tulos
Rakennemalli 1 (Keskusta ja lähialueet) 2.83
Rakennemalli 2 (Keskustasta merelle) 2.28
Rakennemalli 3 (Rannat ja reitit) 2.79

Yleiskaavan rakennemallien tarkemmat kuvaukset ovat yllä.

Liikenteen suojaetäisyydet

  • Liikenteen suojaetäisyyksien takia ei ole tarvetta luopua uusien asuinalueiden kaavoittamisesta. Suojaetäisyydet ovat relevantteja pikemminkin keskustan pääväylien välittömässä läheisyydessä. HSY:llä on suositukset siitä, miten lähelle vilkasta tietä asuinrakennuksia voi rakentaa. Näitä suosituksia ollaan päivittämässä, ja ne todennäköisesti muuttuvat tiukemmiksi. Nykyiset suositukset sanovat, että 20000 auton vuorokausimäärillä suositusetäisyys on 28 metriä. Raumalla tätä liikennetiheyttä ei juuri ylitetä edes valtateillä[4] [5]. Satama ei tuo kokonaisajoneuvomääriin suurta muutosta, vaikka liikenteen tonnimääristä satamaan menevät rekat ovat huomattava osa. Valtateiden varsilla ei myöskään juuri ole asutusta näin lähellä tietä, poikkeuksena valtatie 12 keskustassa ja ehkä Pormestarinkadun seutu valtatien 8 vieressä.

Satamavaihtoehtojen vertailu

Sataman laajenemisvaihtoehtojen vaikutuksia yhteenvedettynä. Tiedot ovat YVA-raportista [5]
Nykytila 2008 Satama-VE0 Ulko-Petäjäs Satama-VE1 Saukot Satama-VE2 Ruuhiluoto Satama-VE3 Järviluoto Satama-VE4 Hanskloppi
Vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinotoimintaan
Rakentamisvaiheen ympäristövaikutukset Ulko-Petäjäksen toteutuksessa huomioidaan raskasmetaleilla ja orgaanisilla tinayhdisteillä pilaantunut ruoppausmassa. Ruoppaus ja läjitys suoritetaan lupaehtojen mukaisilla menetelmillä suurta huolellisuutta noudattaen. Räjäytystöistä aiheutuu melua. 1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset vesiekosysteemiin melko vähäisiä, koska ruopattavan massan määrä laajennusvaihtoehdoista pienin, toisaalta lähellä virkistysalueita. Liikenne kaupungin läpi. Rakennustöistä aiheutuu jonkin verran melua ja pölyämistä. 3 Rakentaminen aiheuttaa suurimmat ja pitkäaikaisimmat vaikutukset sedimenttiin, koska ruopattavan massa määrä on huomattavan suuri, lisäksi liikenne kaupungin läpi. Melun ja pölyn haittavaikutukset asutukselle vähäisiä suuren etäisyyden ansiosta. 3 Ruopattavan massan määrä suht pieni, ei sijaitse lähellä tärkeitä virkistysalueita, rakentamisen vaikutukseet vesiekosysteemiin vähäiset. Vaatii räjäytystöitä Maanpään alueella, mistä koituu meluhaittaa. 2 Ruopattavan aineksen ja veteen tehtävien täyttöjen määrät hyvin suuret, joten veden samentumista aiheutuu melko pitkän aikaa. Vaatii räjäytystöitä Maanpään alueella, mistä koituu meluhaittaa. 3
Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Nykyiset satama-alueet on kaavoitettu satama-alueiksi, kaavallisesti mahdollisuus laajentaa Ulko-Petäjäkseen. Ulko-Petäjäksen toteutus kaavoituksellisesti ongelmaton. Alueen käyttöönotto ei vaadi kaavamuutoksia. 0 Vaihtoehdon toetutus vaatisi kaavoituksellisia muutoksia kaikilla kaavatasoilla ja virkistysalueeksi merkittyjen alueiden muuttamista satama-alueeksi. Kaavoituksellisesti aiheuttaa Sataa-VE2:n kanssa suurimmat muutokset. 3 Vaihtoehdon toetutus vaatisi kaavoituksellisia muutoksia kaikilla kaavatasoilla ja virkistysalueeksi merkittyjen alueiden muuttamista satama-alueeksi. Kaavoituksellisesti aiheuttaa Satama-VE1:n kanssa suurimmat muutokset. 3 Järviluoto on kaavoitettu teollisuusalueeksi seutukaavatasolla. Maanpään alue puolestaan on kaavoitettu virkistysalueeksi eri kaavatasoilla. Toteuttaminen vaati kaavamuutoksen. 2 Hansklopin toteutus vaatii laajoja täyttöjä ja merialueen käyttöönottoa. Muutoksia tulisi kaikille kaavatasoille. Kulkuyhteys Maanpään alueen kautta vaatii virkistysalueen kaavamuutosta. 3
Vaikutus liikenteeseen ja liikkumiseen Nykyisin Rauman satamaan tietä pitkin suuntautuva liikenne kulkee pääosin Kompin asuinalueen vieressä sijaitsevan Hakunintien kautta. Sataman tavaraliikenteestä 40% kulkee maanteitse ja 60% rautateitse. Laivaliikenne satamaan ohjautuu etelästä Rihtniemen väylää (10 m) ja pohjoista Valkeakarin väylää (7,5 m) pitkin. Kokonaislikenne (t/a) kasvaa vain vähän nykytilaiseen verrattuna. Aluskäyntien määrä jopa laskee nykyisestä liikenteen tehostumisesta johtuen. Mikäli liikennemäärä kasvaa, kapasiteetti ei riitä tulevaisuudessa. 0 Kokonaisliikenteen kasvu (t/a) noin 1,5-kertainen 0-vaihtoehtoon verrattuna. Vaihtoehto estää toetutuessaan suurten alusten pääsyn Kompinlahdelle. Kasvattaa pohjoisella rautatiellä kulkevien junavaunujen määrän 1,5 kertaiseksi. 1 Kokonaisliikenne (t/a) kaksinkertaistuu 0-vaihtoehton verrattuna. Vaatii uuden linjauksen Kylmäpihlajan 2,4 metrin väylälle. Valkeakarin väylä ei ole enää sataman pääosan käytössä, vaan katkeaa penkereeseen. Kasvattaa raideliikennettä vaihtoehdoista eniten. Lisää liikennettä huomattavasti pohjoisillä tieosuuksilla ja rataverkossa. Vaatii liikenteen tehostamista ja nelikaistaista tieyhteyttä. 3 Kokonaisliikenne (t/a) kaksinkertaistuu 0-vaihtoehtoon verrattuna. Vaatii Metsä-Botnialle johtavan 6,3 metrin väylän uudelleen linjaamistä ja aiheuttaa todennäköisesti muutoksia Rauman 10 metrin väylän linjamerkkeihin. Raideliikenne vaatii uuden ratayhteyden. Mikäli ratayhteys toteutetaan itäistä reittiä, tuntuvat vaikutukset uusilla alueilla, kuten Kortelassa. Tosin kaupungin läpi kulkeva raideliikenne pysyy samalla tasolla kuin 0-vaihtoehdossa itäissen yhteyden toteutuessa. Lisää rekka-autoliikennettä Sampaanalassa. 2 Kokonaisluukenne (t/a) kaksinkertaistuu 0-vaihtoehtoon verrattuna. Edellyttää laiturille johtavan väylän ja satama-alueen syventämistä. Raideliikenne vaatii uuden ratayhteyden. Mikäli ratayhteys toetutetaan itäistä reittiä, tuntuvat vaikutukset uusilla alueilla, kuten Kortelassa. Tosin kaupungin läpi kulkeva raideliikenne pysyy samalla tasolla kuin 0-vaihtoehdossa itäissen yhteyden toteutuessa. Suurin osa raskaasta liikenteestä suuntautuisi eteläisille alueille. 2
Vaikutukset tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoiminta-alueisiin Rauman satamalla on suuri merkitys suoraan ja välillisesti alueen elinkeinotoiminnalle. Nykyiseltään satamassa on tilanpuutetta. Toiminnan tehostaminen ja alueenkäyttö johtaa siihen, että uusia työpaikkoja syntyy jonkin verran. 0 Mahdollistaa sataman liikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen työllistävät vaikutukset ovat suuria sekä rakennusvaiheessa että toiminnan aikana. 0 Mahdollistaa sataman liikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen työllistävät vaikutukset ovat suuria sekä rakennusvaiheessa että toiminnan aikana. 0 Mahdollistaa sataman liikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen työllistävät vaikutukset ovat suuria sekä rakennusvaiheessa että toiminnan aikana. 0 Mahdollistaa sataman liikenteen kasvun pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen työllistävät vaikutukset ovat suuria sekä rakennusvaiheessa että toiminnan aikana. 0
Vaikutukset matkailuun ja matkailupalvelualueisiin Rauman pohjoinen saaristo on tärkeää virkistys- ja luontomatkailualuetta. Alueet jatkuvat kauas nykyisestä satamasta ja laajennusvaihdoehdoista. Ulko-Petäjäksen rakentaminen saattaa välillisesti vaikuttaa matkailuelinkeinoon. Sataman elinvoimaisuudella ja sen tuomilla työpaikoilla ja hyvinvoinnilla on positiivisia vaikutuksia matkailuelinkeinoon. 0 Sataman laajentuminen Saukoihin saattaa vaikuttaa välillisesti matkailuelinkeinoon. Sataman elinvoimaisuudella ja sen tuomillä työpaikoilla voi olla positiivisia vaikutuksia matkailuelinkeinoon. 1 Vaihtoehdon vaikutukset matkailuun saattavat olla positiivisia, koska työpaikkojen laajentaminen synnyttää uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. 0 Vaihtoehdon vaikutukset matkailuun saattavat olla positiivisia, koska työpaikkojen laajentaminen synnyttää uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. 0 Vaihtoehdon vaikutukset matkailuun saattavat olla positiivisia, koska työpaikkojen laajentaminen synnyttää uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. 0
Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Maa- ja metsätalous ei ole kovin tärkeä elinkeino Raumalla nykyisin. Ei vaikutusta maa- ja metsätalouteen. 0 Saarilla on puustoa, mutta alueet eivät kuitenkaan ole olleet mittavassa metsätalouskäytössä. 0 Saarilla on puustoa, mutta alueet eivät kuitenkaan ole olleet mittavassa metsätalouskäytössä. 0 Saarilla on puustoa, mutta alueet eivät kuitenkaan ole olleet mittavassa metsätalouskäytössä. 0 Ei vaikutusta maa- ja metsätalouteen. 0
Vaikutukset kalatalouteen Ammattikalastus alueella on vähäistä. Suurin osa raumalaisista ammattikalastajista kalastaa ulkomerialueella Rihtniemi-Nurmes-linjan länsipuolella. Joitain pohjaverkkojen pyyntipaikkoja on kuitenkin aivan sataman ja sen mahdollisen laajennusalueen läheisyydessä. Sen sijaan virkistyskalastus Rauman merialueella on erittäin runsasta. Ulko-Petäjäksen kärjen läheisyydessä olevat ammattikalastahien pyyntipaikat siirtyvät hiukan ulommas merelle. 0 Merialueen täyttä vaikuttaa tärkeisiin poikas- ja kutualueisiin. Ulko-Petäjäksen lähellä olevat sekä Saukkoje pohjoispuoliset ammattikalastajien pyyntipaikat häiriintyvät satamarakenteden levittyessä alueelle. 1 Laajennus vaikuttaa Ruuhiluodon ja Petäjäksen välillä olevaan sevialueeseen, joka on tärkeää kalastusaluetta. Ulko-Petäjäksen lähellä ja Ruuhiluodon ympärillä olevat ammattikalastajien pyyntipaikat jäävät rakentamisen alle tai siirtyvät. Merialueen täyttö saattavat vaikuttaa ruuhiluodon ympärillä oleviin pokas- ja kutualueisiin. 1 Iso-Järviluodon lähellä olevat ja eteläpuoliset ammattikalastajien pyyntipaikat jäävät rakentamisen alle tai siirtyvät. Järviluodon ympäristö ei todennäköisessti ole yhtä merkittävää kutu- ja poikasaluetta kuin muut vaihtoehdot. 0 Hansklopin lähellä olevat ammattikalastajien pyyntipaikat jäävät rakentamisen alle tai siirtyvät. Hansklpoin pohjois- ja itäpuolella silaitseva silakan tärkeä kutualue tuhoutuu, millä voi olla vaikutuksia kalastuselinkeinoon. 1
Vaikutukset luonnonolosuhteisiin
Vaikutukset luonnovarojen käyttöön Ulko-Petäjäksen toteuttaminen on pinta-aloiltaan ja massamääriltään laajennusvaihtoehtoja huomattavasti pienempi hanke. Massoja riittävästi saatavilla paikanpäältä. 0 Massamäärien ja energiankulutuksen perusteella arvioituna luonnonvaroja säästävin vaihtoehto 1 Luonnonvarojen kannalta epäedullisin vaihtoehto. 4 Paljon louhintaa ja maankaivua vaativa vaihtoehto. Myös täyttöön tarvitaan paljon maa-ainesta muualta. Näiden perusteella huonompi vaihtoehto kuin Saukot tai Hanskloppi. 3 Paljon louhintaa ja maankaivua vaativa, mutta massatasapainoltaan edullinen vaihtoehto. Luonnonvarojen kulutuksen kannalta toiseksi edullisin vaihtoehto. 2
Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pohjaveden muodostukseen Rauman seutu kuuluu kallioperältään Svekofennialaiseen pääalueeseen ja sen eteläsuomalaiseen kaarikompleksiin. Yleisiä kivilajeja alueella ovat graniitit ja kiilleliuske. Satamatoiminnot eivät normaalitilanteessa aiheuta maaperän pilaantumista. Vaikutukset kallio- ja maaperään ovat pysyviä, kuten muidenkin vaihtoehtojen vaikutukset. 1 Saukojen flada jää laajennusalueen alle. Fladat ovat vesilain nojalla suojeltuja. 3 Toteutuessaan vaihtoehto peittää alleen Ruuhiliodon maa-alueet ja rantakalliot. Ruuhiliodossa ei ole seudullisesti arvokkaita maa- tai kallioperän muodostelmia. 2 Toteutuessaan koko Iso-Järviliodon saari jää laajennuksen alle. Todennäköisesti myös Maanpään kallioalueet tasataan satamakentäksi ja kiviaines käytetään täyttöihin. Tasattavan alueen pinta-ala on vaihtoehdoista suurin. Vaikutukset ovat huomattavat, vaikka seudullisesti merkittäviä kallioalueita ei jää laajennuksen alle. 3 Hansklopin vaihtoehdon toteuttaminen vaatinee kallioalueiden tasoittamista satamakentäksi Maanpään alueella. Vaihtoehto vaati paljon täyttöjä. 2
Vaikutukset pohjasedimenttiin Pohjan likaantumista Rauman edustalla on aiheuttanut puukuitu ennen jätevesien puhdistuksen aloittamista. Olemassa olevan sedimenttidatan perusteella Rauman sataman edustan sedumentit ovat saastuneet eniten kuparilla ja tributyylitinalla. Ulko-Petäjäksen toteutuksen yhteydessä suoritetaan merkittäviä puhdistusruoppauksia, joissa pilaantunut pohjasedimentti poistetaan ölysataman alueelta, Ulko-Petäjäksen alueelta sekä konttilaiturin kohdalta. Vesialueen tila paranee toimenpiteen myötä. 0 Ulko-Petäjäksen toteutuksen yhteydessä pilaantuneita sedimenttejä on poistettu huomattava määrä. Saukkojen toteutuksen yhteydessä pilaantunutta sedimenttiä ei välttämättä enää ole erityisen suuria määriä. Vaihtoehdon toteuttaminen parantaa pohjasedimentin tilaa vähäisesti. 0 Ruuhiluodon toteuttaminen parantaa pohjasedimentin tilaa vaihtoehdoista eniten, koska puhdistusruoppaukset tehdään Iso-Hakunin ja Ulko-Petäjäksen pilaantuneille alueille. Vesialueen tila paranee pitkällä tähtäimellä. 0 Laajennuksen toteuttaminen Järviluotoon mahdollisesti parantaa vesialueen tilaa hieman. Toisaalta Iso-Hakunin ja satama-altaan pilaantuneet pohjasedimentit jäisivät edelleen laivojen potkurivirtojen siireltäviksi. 0 Alueella ei ole tehty kattavia sedimenttitutkimuksia. Toteuttaminen saattaa vaatia puhdistusruoppauksia. Iso-Hakunin edustan ja satama-altaan pilaantuneet sedimentit jäisivät edellee laivojen potkurivirtojen liikuteltaviksi. 0
Vaikutukset virtauksiin ja veden laatuun Rauman edustan merialueelle tulee ravinteita eniten kaupungin ja metsäteollisuuden puhdistettujen jätevesien mukana. Merialue kuuluu rehevyystasoltaan suurimmaksi osaksi luokkaan lievästi rehevä. Vaikutukset virtauksiin ja veden laatuun ovat vähäisiä. 0 Sataman laajentaminen pohjoiseen Saukon saarille nostaa pitoisuuksia eniten Saukon saarten kaakkoiskulmalla ja hyvin suppeasti Kappelinsalmen purkukohdan edustalla. 1 Vaimentaa suoraa veden vaihtoa ja sekoittumista länteen ja keskittää virtauksia laajahkolta alalta sataman kärjen silta-aukkoon. Tämä nostaa pitoisuuksia Ruuhiluodon itäpuolella. Pitoisuudet nousevat hieman myös Järviluodosta etelään ja Saukon saarista itään. 1 Pitoisuudet nousevat Järviluodon itäpuolella yli kaksinkertaisiksi. Ravinnekuormitus ohjautuu pohjoisemmas ja nostaa pitoisuuksia pohjoisilla vesialueilla. 2 Estää ravinnekuormituksen kulkeutumista etelään, joten kuormitus ohjautuu Järviluodon vaihtoehdon tapaan pohjoisemmaksi. Yhteisvaikutuksena pitoisuudet pohjoisessa samalla hieman kasvavat. 1
Vaikutukset ilmanlaatuun Rauman seudun ilman laatu on kohtuullisen hyvä. Ilmanlaadun ohjeavroihin verrattuna hiukkaset ovat merkittävin haitta alueella. Luontaisen suojavyöhykkeen poistuminen on kompensoitava siten, että kaoliinin käsittelystä ei tulevaisuudessa aiheudu huononnusta nykytilanteeseen verrattuna. 0 Lisääntyvä liikenne kasvattaa päästöjä ilmaan Rauman alueella, mutta sataman vaikutus koko alueen ilmanlaatuun ei ole merkittävä. 1 Lisääntyvä liikenne kasvattaa päästöjä ilmaan Rauman alueella, mutta sataman vaikutus koko alueen ilmanlaatuun ei ole merkittävä. 1 Lisääntyvä liikenne kasvattaa päästöjä ilmaan Rauman alueella, mutta sataman vaikutus koko alueen ilmanlaatuun ei ole merkittävä. 1 Lisääntyvä liikenne kasvattaa päästöjä ilmaan Rauman alueella, mutta sataman vaikutus koko alueen ilmanlaatuun ei ole merkittävä. 1
Vaikutukset kasvi- ja eläinlajistoon sekä luonnon monimuotoisuuteen Luontonta puolesta Rauman seutu kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Kasvi- ja eläinlajitasoltaan alue on tavanomaista. Ulko-Petäjäs on kallioista männikköä. Merkittäviä luontoarvoja ei ole tiedossa. 0 Kasvillisuutensa puolseta suhteellisen tavanomainen. Vesikasvillisuuden puolseta tutkituista alueista arvokkaimpia. Saukonkarit pesimälinnoulle merkittävä pesimäalue. Saukkojen saari lepakoiden kannalta tutkituista allueista tärkein, vaikkakaan ei merkittävä. 2 Kasvillisuutensa puolesta tutkituista alueista arvokkain pienialaisten merenrantaniittyjensä sekä potentiaalisen ketonoidanlukko-esiintymien takia. Myös vesikasvillisuus verraten rikasta. Ruuhiluodon länsi- ja luoteispuoleiset luodot ja Ruuhiluodonklopit merkittäviä pesimälinnustolle. Yksi erityisesti suojeltavaksi säädetty eliölaji (merikotka). 4 Kasvillisuuden, vesikasvillisuuden ja linnuston puolesta tavanomainen. Uhanalaiseksi säädettyjä lajeja tavattiin kanervanpussikoi, joka esiintyy Maanpään alueella. 1 Tämän vaihtoehdon toteuttaminen aiheuttaisi pienimmän vahingon maakasvillisuudelle. Pesimälinnustoltaan merkittävä kohde. Uhanalaiseksi säädettyjä lajeja tavattiin kanervanpussikoi, joka esiintyy Maanpään alueella. 1
Vaikutukset suojeluarvojen säilymiseen ja Natura 2000-alueisiin Lähin Natura 2000-alue Rauman saaristo. Muita suojelualueita: Saukonkarien lintuluodot, Hylkikartan lintuluodot Vaikutukset ja suojeluarvojen säiymiseen ja luonnonsuojelualueisiin mukaan lukien Natura 2000-verkostoon kuluvat kohteet vähäisiä. 0 Laajennuksen toteutuminen todennäköisesti hekentää Saukonkarien lintuluotojen suojeluarvoa. Laajennuksella ei vaikutusta muihin suojelualueisiin. 2 Vaikutukset suojeluarvojen säilymiseen ja luonnonsuojelualueisiin mukaan lukien Natura 2000-verkostoon kuuluvat kohteet vähäisiä. 0 Vaikutukset suojeluarvojen säilymiseen ja luonnonsuojelualueisiin mukaanlukien Natura 2000-verkostoon kuuluvat kohtet arvioidaan vähäisiksi. 0 Vaikutukset suojeluarvojen säilymiseen ja luonnonsuojelualueisiin mukaan lukien Natura 2000-verkostoon kuuluvat kohteet arvioidaan vähäisiksi. 0
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
Vaikutukset maisemaan Nykytilassaan Rauman kaupunfin rannikon maisemakuva merelle on kaksijakoinen. Eteläpuolella maisemakuvaa leimaavat voimakkaasti teollisuuslaitokset sekä telakka- ja satamahallit, kun taas pohjoispuolella maisemakuva on vehreä ja useiden pienten vihreiden saarten ja luotojen täydentämä. Muutosta maisemaan voidaan pitää negatiivisena, sillä se tuhoaa meisemakuvallisesti tärkeän vihreän reunan. Muutos on suuri lähimaisemassa, mutta kaukomaisemaa pehmentää jäljelle jäävä saaristo ja metsäinen niemi. 1 Vaihtoehdon toteuttaminen muuttaisi eniten maisemaa tärkeän virkistyssaariston suuntaa. Lisäksi muutos kohdistuisi luonnonmaisemaan, joten muutosta voidaan pitää suurena ja maisemallisia haittoja aiheuttavana. Määrällisesti eniten ihmisiä vaikutusalueella. 4 Vaihtoehdon toteuttaminen muuttaa maisemaa lähes kaikkiin ilmansuuntiin ja muutokset näkyvät pitkälle. Muutuva alue pinta-alaltaan iso ja muutos luonnontilaisesta saaristomaisemasta satama-alueeksi huomattava. Positiivista vaihtoehdossa satama-alueen rajautuminen melko suppeaksi etelä-pohjoisakselilla. 3 Maisemalliset haitat jäävät Järviluodon vaihtoehdon osalta pienemmiksi sataman osalta. Maanpään alueelle muodostuu liikennejärjestelyistä varastoalueista maisemallista haittaa. 2 Maisemallinen haitta koituu enimmäkseen etelänsuuntaan. Vaihtoehto tuo satama-alueen lähemmäksi eteläistä asutus- ja loma-asutusalueita. Näkymät etelä-pohjoissuunnassa ahtautuvat. Maanpään slueelle muodostuu liikennejärjestelyistä ja varastoalueista maisemallist haittaa. 3
Vaikutukset kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin, kohteisiin ja alueisiin Inventoinnin perusteella Rauman sataman lähisaaret ovat olleet ihmisen käytössä vasta lyhyen ajan. Eniten muinaismuistoksi luokiteltavaa materiaalia löytyi Järviluodosta. Ulko-Petäjäksen länsiosassa sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitusjäänteet. Museovirasto ei ole kuitenkaan katsonut kokonaisuudeksi, joka tulisi suojella. Ei veden alaisia kohteita. 0 Vähäisiä muinaisjäännökseksi luokiteltavia kohteita (lähinnä kirjoituksia kallioissa). Eivät merkittäviä tai luonteeltaan ainutlaatuisia. 0 Piirtokirjoituksia kallioissa, mitta vanhimmatkin ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Eivät merkittäviä tai luonteeltaan ainutlaatuisia. 0 Järviluodossa vanhat venäläiset varustukset (tykkiasema, suoja-asema sekä näiden väliin louhittu yhdyskäytävä). Museoviraston ylläpitämässä valtakunnallisessa muinaisjäännösrekisterissä Järviluodon varustukset on luokiteltu II suojeluluokkaan. Tämä tarkoittaa, sitä, että varustuksiin ei voida kajota ilman lisäselvityksiä ja Museoviraston lupaa. 3 Ei tunnettuja muinaisjäännöskohteita alueella. Ei vaikutusta. 0
Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Vaikutukset terveyteen Terveyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. melu, päästöt ilmaan ja liikenteen aiheuttamat vaikutukset. Pölyävän lastin käsittely rajoittyy pääosin satama-alueeseen. Suurin riski terveydelle lienee satamaan suuntautuvan liikenteen päästöillä ja mahdollisilla liikenneonnettomuuksilla. Vaikutukset terveyteen todennäköisesti vähäiset. Kaoliinipölyä saattaa levitä pohjoisen saariston suuntaan hieman nykyistä enemmän Ulko-Petäjäksen tasaamisen myötä. 0 Häiriintyviä kohteita jonkin verran. Vaikutukset terveyteen ovat laajennusvaihtoehdoista vähäisimmät 1 Ruuhiluodon vaihtoehdossa liikenteen suuri määrä sekä liikenteen ohjautuminen kaupungin nostavat riskiä ihmisen terveydelle. Toisaalta turvaetäisyys asutukseen kaikkein suurin, jolloin kemikaalionnettomuuksien riskit pienemmät. 1 Vaikutukset terveyteen ovat todennäköisesti vähäiset. Teiliikenne ohjautuu uusille alueille, mutta tieliikennejärjestelyin voidaan riskiä ihmisen terveydelle vähentää. 1 Vaikutukset terveyteen ovat todennäköisesti vähäiset. Tieliikenne ohjautuu uusille alueille,mutta tieliikennejärjestelyin voidaan riskiä ihmisen terveydelle vähentää. 1
Vaikutukset asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen Sataman lähin asuinalue on sataman itäosan pohjoispuolella sijaitseva Komppi. Muita nykyisen sataman läheisiä asuinalueita on Otanlahdella ja Lonsissa. Satamatoimintojen läheistä vapaa-ajan asutusta on Saukojen saarissa sekä Iso- ja Vähä-Järviluodossa. Satama-alueen alle ei jää asutusta tai vapaa-ajanasutusta 0 Petäjäksen pohjoispuolella Otanlahden ja Poroholman kokonaisuus. Petäjäksen niemi on suosittua ulkoilualuetta ja niemen pohjoisrannoilla sijaitsee lukuisia lähinnä yhdistysten käytössä olevia kesämökkirakennuksia. Saukoissa vapaa-ajan asutusta. 2 Satama-alueelle ei jää asutusta tai vapaa-ajan asutusta 0 Järviluodossa vapaa-ajan asutusta. Lisäksi Maanpään alueen yhdeksän 1940-1950 luvun tyyppitalon kokonaisuus on vielä asutuskäytössä. Välillisiä vaikutuksia voi olla myös uusolla maaliikenneyhteyksillä. 2 Maanpään alueen yhdeksän 1940-1950 luvun tyyppitalon kokonaisuus on vielä asutuskäytössä. Välillisiä vaikutuksia voi olla myös uusilla maanliikenneyhteyksillä. Rauman sataman eteläpuolella, Mudaisissa sekä Hanhisten ja Rihtniemen pohjoisrannalla, sijaitsee runsaasti kesämökkirakennuksia. 2
Vaikutukset virkistys- ja ulkoilualueisiin Rauman saaristossa on useita virkistysalueita. Petäjäksen niemen pohjoispuolella sijaitsee virkistys-, ulkoilu- ja matkailutoimintojen tärkeä ranta-alue, Otanlahden ja Porohomlan kokonaisuus. Petäjäksen niemi on suosittua ulkoilualuetta. Rauman saaristossa liikutaan pääasiassa rihtniemen väylän luoteispuolella. Ulko-Petäjäksen käyttöönotto vaikuttaa lähialueiden virkistyskäyttöön vähäisesti. Melu- ja maisemavaikutukset koetaan ongelmallisiksi. 1 Saukojen saarten virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu. Satamamaisema avautuminen virkistysveneilyreiteille ja -rannoille saattaa haitata osaa ulkoilijoista. 4 Ruuhiluodon virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu. Käyttö ollut vähäistä alueen syrjäisyydestä johtuen. Satamamaiseman avautuminen virkistyssaariston suuntaan saattaa haitata osaa virkistysalueen käyttäsistä. 2 Järviluodon virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu. Käyttö ollut vähäistä teollisuuden ja satama-alueen puristuksessa. Myös Maanpään alue poistuu virkistyskäytöstä. 3 Maanpään alue poistuu virkistyskäytöstä. 2
Vaikutukset virkistyskalastukseen Virkistyskalastus sataman välittömässä läheisyydessä on satamatoimintojen ja -alueiden läheisyyden takia vähäistä. Virkistyskalastusmahdollisuudet säilyvät nykyisen kaltaisina. 0 Saukojen ympäristössä on vapaa-ajan kalastajien suosimia kalastuspaikkoja, jotka häviävät tai häiriintyvät vaihtoehdon toteutuessa. 2 Vaihtoehdon toteutuessa Ruuhiluodon ympäristössä olevat virkistyskalastusalueet häviävät. 2 Järviluodon eteläpuolella sijaitsevat virkistyskalastukseen käytetyt alueet häviävät tai häiriintyvät vaihtoehdon toteutuessa. Vapaa-ajan kalastus alueella kuitenkin pohjoisesta saaristoa vähäisempää. 1 Hansklopin läheisyydessä olevien virkistyskalastus-alueiden käyttö vaikeutuu. Vapaa-ajan kalastus alueella kuitenkin pohjoisesta saaristoa vähäisempää. 1
Melun ja tärinän vaikutukset Sataman aiheuttama melu on pääosin tasaista huminaa/kohinaa ja liikennemelua. Melutasopiikkejä ovat mm. kolahdus- ja merkinantoäänet. Rauman nykyisten satamatoimintojen aiheuttaman melun suhteen selvästi olennaisin häiriintyvä kohde on Kompin asuntoalue. Rauman sataman toiminnasta aiheutuvan melun lisäksi toinen merkittävä melunlähde on sataman liikenne. Asuinalueille asetetus rajat eivät ylity satamatoimintojen johdosta. Ei merkittävästi lisää liikenteen melua nykyisestä. Melusuojaustarve n. 3,8 km. Määrä koostuu suurimmalta osalta satamasta riippumattomista tekijöistä. 1 Asuinalueille asetetut rajat eivät ylity satamatoimintojen johdosta. Aiheuttaa virkistysalueille annettujen ohjearvojen ylittymisen osassa Kaskisia ja Petäjäksessä. Melusuojaustarve n. 5 km. 3 Ei aiheuta asutus- tai virkistysalueilla ohjearvojen ylityksiä, olemassa olevan asutuksen kannalta satamalaitteiden osalta hiljaisin vaihtoehto. Lisää toteutuessaan eniten tie- ja rautatieliikenteen melia. Melusuojaustarve n. 6,2 km. 2 Keskittää satamatoimintojen melulähteet pienimälle alueelle, eivätkä ohjearvot ylity millään alueella. Ei lisää merkittävästi liikennemelua, mutta melun painopiste siirtyy eteläisten kaupunginosien suuntaan. Melusuojaustarve n. 7,9 km. 2 Asuinalueille asetetut rajat eivät ylity satamatoimintojen johdosta. Aiheuttaa annetun ohjearvon ylittymisen Mudaisten luodoilla ja Mudaisten niemenkärjessä sekä Maanpään alueella. Ei lisää merkittävästi liikennemelua, mutta melun painopiste siirtyy eteläisten kaupunginosien suuntaan. Melusuojaustarve n. 7,9 km. 3
Valojen vaikutukset Rauman satamassa valot menevät päälle automaattisesti hämäräajastuksella. Vaikka valot on suunnattu tarkasti laiturialueelle, ne ovat nähtävissä melko pitkän matkan päästä varsinkin merialueella. Nykyisistä valoista ei ole viime aikoina tullut jurikaan valituksia esimerkiksi Kompin alueen asukkailta. Valaistun alueen määrä kasvaa nykytilanteeseen verrattuna. Ulko-Petäjäksen alueen valot näkyvät selkeännin Petäjäksen alueelle (loma-asutusta) 0 Sataman valot näkyvät selvemmin Otanlahteen ja Syväraumanlahden suuntaan. Valot voivat haitata asutusta, mutta tuskin vähentävät alueen virkistysarvoja. Valoilla voi olla jonkin verran vaikutuksia lihmisten viihtyvyyteen. 1 Valaistun alueen määrä kasvaa huomattavasti, mutta alue sijaitsee kaikana asutusalueista. Vaikutukset ihmisiin siten vähäisiä. 0 Sataman valojen vaikutus kasvaa eniten merelle ja teollisuusalueille. Vaikutukset ihmisiin siten vähäisiä. 0 Sataman valojen vaikutus kasvaa Mudaisten suunnalla. Osasta Maanpään alueen taloja muodostuu suora näköyhteys valomastoihin metsänreunan yli. Myös maasta ja pilvistä heijastuva valo erottuu entistä selvemmin näillä alueilla. 1
Ihmisten kokemat vaikutukset Raumalaiset suhtautuvat pääosin hyvin myönteisesti satamaan. Koska satama-alue sijoittuu hyvin lähelle raumalaisille tärkeitä virkistysalueita, aiheuttavat laajennutkeskustelut vilkasta keskustelua Raumalla. Vaikka Ulko-Petäjäksen laajennut ei sisältynyt YVA:an, nousi se usein merkittävimmäksi keskustelun aiheeksi erilaisissa tilaisuuksissa. Ulko-Petäjäksen laajentumista vastustamaan on syntynyt mm. Pro Petäjäs ry. 2 Yleisökeskusteluissa kaikkein huonoimmaksi nähty vaihtoehto 4 Yleisökeskusteluissa Ulko-Petäjäistä ja Saukkoja vähemmän vastustusta herättänyt vaihtoehto. 3 Selkeästi yleisökeskusteuilla eniten kannatusta saanut vaihtoehto 0 Yleisökeskusteluissa ei noussut merkittäväksi keskustelun aiheeksi. 2
Vaikutukset riskitasoon
Ympäristö- ja turvallisuusriskit Merkittävimmät riskit satamatoiminnassa liittyvät alisliikenteeseen ja maantieliikenteeseen. Suurimmat ympäristö- ja turvallisuusriskit liittyvät liikenteeseen ja erityisesti kasvavan maantieliikenteen sujuvuuteen. UPM:n kuljetukset risteävät osin satamaliikenteen kanssa. Satamatoiminnot sijaitsevat suhteellisen lähellä asutusta, jolloin vaarallisten aineiden varastointiin ja pölyävien lastien käsittelyyn liittyy riskejä. 1 Riskit ovat samat kuin 0-vaihtoehdossa. Lisäksi pienveneliikenteelle aiheutuu riskutason nousua. Satamatoiminnot sijaitsevat lähellä asutusta ja virkistysalueita, jolloin vaarallisten aineiden varastointiin ja pölyävien lastien käsittelyyn liittyvät riskit hieman suuremmat 0-vaihtoehtoon verrattuna. 2 Suurimmat ympäristö- ja turvallisuusriskit liittyvät liikenteeseen ja erityisesti kasvavan maantieliikenteen sujuvuuteen. UPM:n kuljetukset risteävät osin satamaliikenteen kanssa. Ulkopuolisen louheen määrä on suuri ja liikenne joudutaan ohjaamaan todennäköisesti keskustan läpi. 3 Eteläiset vaihtoehdot (Stama-VE3 ja Satama-VE4) mahdollistavat nykyistä turvallisemmat maantie- ja raidelogistiikan ratkaisut. Laivojen manööverauksen kannalta Satama-VE3 on Satama-VE4:ää huonompi. 1 Eteläiset vaihtoehdot (Satama-VE3 ja Satama-VE4) mahdollistavat nykyistä turvallisemmat maantie- ja raidelogistiikan ratkaisut. 0

Satamavaihtoehtojen oikeudenmukaisuusnäkökulmat

Satama-VE0 Satama-VE1 Satama-VE2 Satama-VE3 Satama-VE4
hytöty +Uusia työpaikkoja

+vaikutukset matkailuelinkeinoon

+Uusia työpaikkoja

+vaikutukset matkailuelinkeinoon

+Uusia työpaikkoja

+vaikutukset matkailuelinkeinoon

+Uusia työpaikkoja

+vaikutukset matkailuelinkeinoon

+Uusia työpaikkoja

+vaikutukset matkailuelinkeinoon

oikeus -Räjäytystöistä melua

-Maisemamuutokset

-Rakennustöistä melua ja pölyä

-Suosittua ulkoilualuetta ja niemen pohjoisrannoilla sijaitsee lukuisia lähinnä yhdistysten käytössä olevia kesämökkirakennuksia, myös vapaa-ajanasutusta

-Saukojen saarten virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu.

-Vapaa-ajankalastus häviää

-Valot voiva haitata asutusta

-Virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu. Käyttö ollut vähäistä alueen syrjäisyydestä johtuen

-Vapaa-ajankalastus häviää

-Räjäytystöistä melua

-Vapaa-ajanasutusta, alueen yhdeksän 1940-1950 luvun tyyppitalon kokonaisuus on vielä asutuskäytössä.

-Järviluodon virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu, myös Maanpään alue poistuu virkistyskäytöstä

-Alueen vähäinen vapaa-ajankalastus häviää

-Räjäytystöistä melua

-Alueen yhdeksän 1940-1950 luvun tyyppitalon kokonaisuus on vielä asutuskäytössä

-Runsaasti kesämökkirakennuksia

-Maanpään alue poistuu virkistyskäytöstä.

-Alueen vähäinen vapaa-ajankalastus häviää

-Valot aiheuttavat alueella häiriötä

reiluus -Ammattikalastajat joutuvat siirtymään -Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Ammattikalastajat joutuvat siirtymään

-Melutasot liian korkeat virkistysalueilla

-Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Ammattikalastajat joutuvat siirtymään

-Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Ammattikalastajat joutuvat siirtymään

-Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Ammattikalastajat joutuvat siirtymään

hyve -Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitusjäänteet -Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Flada jää laajennuksen alle

-Lintujen pesimä-alue jaa alle

-Lepakoiden asuinalue jää alle

-Todennäköisesti hekentää Saukonkarien lintuluotojen suojeluarvoa.

-Vähäisiä muinaisjäännöksiksi luettavia kirjoituksia kallioissa

-Saukojen saarten virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu.

-Vapaa-ajankalastus häviää

-Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Alueen luonto rikasta, asuu myös merikotkia

-Piirtokirjoituksia kalloissa, ei ainutlaatuisia

-Virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu. Käyttö ollut vähäistä alueen syrjäisyydestä johtuen

-Vapaa-ajankalastus häviää

-Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Kanervanpussikoin asuinaluetta

-Alueella vanhat venäläiset varustukset (tykkiasema, suoja-asema sekä näiden väliin louhittu yhdyskäytävä), suojeltu.

-Järviluodon virkistyskäyttö nykymuotoisena loppuu, myös Maanpään alue poistuu virkistyskäytöstä

-Alueen vähäinen vapaa-ajankalastus häviää

-Virkistysalueen kaavoitusmuutos

-Kanervanpussikoin asuinaluetta

-Maanpään alue poistuu virkistyskäytöstä.

-Alueen vähäinen vapaa-ajankalastus häviää

Katso myös

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

#: . lausuntoyleiskaavavisio ei latautunut --Lhiq (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 10.15 (EET) (type: truth; paradigms: science: relevant attack)