Keskustelu:Rauman sataman laajennuksen vaikutus terveyteen

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ympäristöterveydenhuollon lausuntopyyntö THL:ltä 5.7.2012

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LAUSUNTOPYYNTÖ

Rauman kaupungissa on käynnistetty uuden yleiskaavan valmistelutyö Kodisjoen ja Lapin kuntaliitosten sekä nykyisen yleiskaavan aluevarausten loppuun käyttämisen myötä. Valmistelu on aloitettu 2008. Nyt on valmistunut yleiskaavan pohjaksi tuleva maankäytön alustava strateginen visio 2025.

Strategisessa visiossa on esitetty kolme eri vaihtoehtoa suunnittelun pohjaksi. Terveysvalvonta on antanut asiasta lausunnon, jossa todettiin vaihtoehdon VE2 olevan ympäristöterveyden kannalta paras.

Kaavoituksesta saatujen tietojen mukaan kaavan jatkovalmistelua on tarkoitus jatkaa kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta vaihtoehdon VE3 pohjalta. Tässä vaihtoehdossa satamaa laajennettaisiin nykyisellä paikallaan ja satamaliikenne johdettaisiin edelleen keskustan halki.

Satamaa on tarkoitus laajentaa, ja suunnitellun laajennuksen myötä voidaan odottaa satamaliikenteen kaksinkertaistumista. Satamaliikenteen vaikutusalueella on runsaasti asutusta ja sen välittömälle vaikutusalueelle on suunniteltu kaavoitettavan myös uusia asuinalueita.

Pyydämme Terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta arvioimaan strategisessa visiossa esitettyjen kolmen eri suunnitteluvaihtoehdon (VE1, VE2 ja VE3) merkitystä alueen asukkaille ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta. Erityisesti pyydämme arvioimaan liikenteestä peräisin olevien pienhiukkasten aiheuttamaa terveyshaittaa Rauman kaupungin asukkaille nykytilanteessa sekä eri suunnitteluvaihtoehtojen osalta olettaen, että satamaliikenne kaksinkertaistuisi. Toivoisimme saavamme arvion siitä, kasvaisivatko pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat satamaliikenteen vaikutusalueen asukkaille eri suunnitteluvaihtoehdoissa niin suuriksi, että uusien asuinalueiden kaavoittamisesta raskaan liikenteen liikennereittien läheisyyteen tulisi luopua. Jos pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat arvioidaan merkittäviksi, pyytäisimme myös mahdollisuuksien mukaan tietoa siitä, kuinka laaja ”suojavyöhyke” olisi syytä pyrkiä jättämään vilkkaimpien raskaan liikenteen reittien ja asutuksen ja sitä vastaavien toimintojen välille. Pyytäisimme lisäksi tietoa siitä, onko tiedossa etäisyyden lisäksi muita keinoja rajoittaa alueen asukkaiden altistumista pienhiukkasille.

Toivomme saavamme lausunnon 28.9.2012 mennessä.

Tämä lausuntopyyntö korvaa aikaisemman, 3.7.2012 päivätyn lausuntopyynnön.

Tiina Laitala
Ympäristöterveydenhuollon johtaja
puh. 044 707 2930
tiina.laitala rauma.fi


Liitteet

  • Rauman kaupunki, Strateginen yleiskaava
  • Rauman yleiskaavan strateginen osa, selostus
  • Liikenneselvitys
  • Väestöselvitys
  • Suuronnettomuuksien turvallisuusriskikartoitus
  • Rata- ja ratapihaselvitys
  • Ympäristöterveydenhuollon johtajan lausunto 31.5.2012

Lisää asiaan liittyvää aineistoa löytyy osoitteesta www.rauma.fi/tevi/kaavoitus/yleiskaava


Ympäristöterveydenhuollon lausunto 31.5.2012

LAUSUNTO

Rauman kaupunki Tekninen virasto/kaavoitus PL 104 26101 RAUMA


Viite: Lausuntopyyntö 23.3.2012


Ympäristöterveydenhuollon johtajan lausunto Rauman yleiskaavan alustavasta visiosta

Rauman kaupungin kaavoitus on pyytänyt terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Rauman yleiskaavan alustavasta visiosta 2025. Alustava visio on strateginen suunnitelma, jonka perusteella laaditaan juridinen yleiskaava.

Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa huomattavasti kaupungin asukkaiden elinympäristön viihtyisyyteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Ihmisten elinympäristön terveellisyyden edistämisen ja nykyisten ympäristöterveyden epäkohtien vähentämisen tulisi olla yhtenä kaavoituksen keskeisenä tavoitteena. Terveydensuojeluviranomainen haluaa kiinnittää yleiskaavan laatimiseen liittyen huomiota seuraaviin seikkoihin:

Talousveden laadun turvaaminen

Rauman kaupungin asukkaiden kannalta talousveden hyvän laadun turvaaminen on jatkossakin erittäin tärkeää. On muistettava, että tehokaskaan vedenkäsittely ei poista kaikkia ihmisen terveydelle haitallisia aineita, minkä vuoksi vesilaitoksen raakaveden laadun suojeleminen on erittäin tärkeää ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

Raakaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja ei tule sijoittaa vesilaitoksen tai raakavesikanavan läheisyyteen tai pohjavesialueelle. Maankäytön suunnittelussa pitää myös kiinnittää huomiota siihen, että rakentaminen ei saa aiheuttaa vaaraa raakaveden laadulle esimerkiksi aiheuttamalla raakavesikanavan rakenteiden rikkoutumisen vaaraa. Raakavesikanavan molemmin puolin pitäisi kaavoituksella varata riittävä suoja-alue. Alueella, jolla raakavesikanava kulkee käytöstä poistetun kaatopaikka-alueen alitse, tulee erityisesti huolehtia siitä, että alueen maankäyttö ei aiheuta raakaveden pilaantumisen vaaraa.

Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon valmisteilla oleva Lapin pohjavesialueen suojelusuunnitelma.

Vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävät liikenneväylät tulee sijoittaa siten, että mahdollinen onnettomuus ei aiheuta välitöntä raakaveden saastumisen vaaraa. Vaarallisten kemikaalien kuljetukset tulee pyrkiä ohjaamaan pois vesilaitoksen raakavesialtaiden läheisyydestä.

Äyhölle kaavoitettua kaatopaikka- ja energiahuollon aluetta tulee rajata siten, että vesilaitokseen johtavan raakavesikanavan ympärille jää riittävä suoja-alue, jolle kaatopaikka- tai energiahuollon toimintojen sijoittaminen ei ole mahdollista.

Pienhiukkaset

Nykytiedon valossa ulkoilman pienhiukkaset ovat keskeinen ympäristöterveysongelma. Kaupunki-ilman pienhiukkaspitoisuudet on yhdistetty lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen jo hyvin pienillä pitoisuuksilla. On arvioitu, että elin- ja työympäristön pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. On osoitettu, että ulkoilman päivittäiset hiukkaspitoisuudet ovat yhteydessä lisääntyneeseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen ja että kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin, hengitystiesairauksiin ja keuhkosyöpään on suurempaa alueilla, joissa ulkoilman hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet ovat runsaita.

Kaikkein haitallisimmiksi katsotut ultrapienet hiukkaset ovat pääosin peräisin liikenteestä. Tästä syystä maankäytön suunnittelussa tulee pyrkiä liikenteen päästöjen vähentämiseen alueilla, joilla ihmiset oleskelevat pitkiä aikoja, kuten asuinalueilla ja päivähoitopaikkojen, koulujen, oppilaitosten ja erilaisten pitkäaikaishoitolaitosten läheisyydessä. Toisaalta edellä mainittuja toimintoja käsittävää uudisrakentamista ei tule sijoittaa vilkkaasti liikennöityjen liikenneväylien läheisyyteen. Vaihtoehtoja pohdittaessa tulee etusijalle asettaa ratkaisut, joissa erityisesti raskas liikenne ohjataan kulkemaan asutusalueiden ohi.


Kemikaalien varastointi ja kuljetukset

Rauman satama ja siihen liittyen kemikaalien kuljetus ja varastointi lienevät myös tulevaisuudessa Rauman kaupungille tärkeitä toimintoja. Yleiskaavatyön yhteydessä on laadittu suuronnettomuuksien turvallisuusriskikartoitus. Kartoituksen perusteella suuronnettomuuksien todennäköisyys on pieni. Alustavan vision selostuksen mukaan loppuraportissakin kuitenkin todetaan, että haavoittuvien toimintojen, kuten asumisen, sijoittaminen suuronnettomuuksien vähäistä merkittävämpien vaikutusten alueille on varsin haastavaa. Selostuksen mukaan loppuraportissa todetaan myös ainakin pelastustoimen pitävän vaarallisten aineiden kuljetuksia laitosten toiminnan riskejä suurempana.

Terveysvalvonta yhtyy pelastustoimen käsitykseen siitä, että vaarallisten aineiden kuljetus muodostaa varastointia suuremman onnettomuusriskin. Terveysvalvonta yhtyy myös Gaia Consulting Oy:n näkemykseen siitä, että haavoittuvia toimintoja, kuten asumista, päivähoitoa, kouluja, vanhainkoteja tai muita pitkäaikaisen hoidon yksiköitä ei tule sijoittaa alueille, joilla kemikaalien varastointialueella sattuvan onnettomuuden vaikutukset olisivat merkittäviä.

Edellisestä johtuen terveysvalvonta katsoo, että yleiskaavan vaihtoehtoja harkittaessa tulee pyrkiä vaihtoehtoon, jossa kemikaalisataman toiminnot ja erityisesti vaarallisten aineiden kuljetusreitit, varsinkin rautatie, sijoittuvat riittävän etäälle keskusta-alueesta, tiheästi asutuista alueista ja muista helposti haavoittuvista kohteista. Maankäytön suunnittelulla tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että mahdollisen onnettomuuden sattuessa onnettomuuden seurauksille altistuvien henkilöiden määrä jää mahdollisimman pieneksi. Asumista tai muita haavoittuvia toimintoja käsittävää uudisrakentamista ei tule sijoittaa vaarallisia kemikaaleja käyttävien tai varastoivien laitosten läheisyyteen. Asumista ja haavoittuvia kohteita käsittävää uudisrakentamista tulee myös välttää merkittävien kemikaalien kuljetusreittien läheisyydessä.

Muut ympäristöhaitat

Maankäytön suunnittelussa ja erityisesti uudisrakentamisessa tulee pyrkiä siihen, että häiriintyviä kohteita ei sijoiteta merkittävää melu- tai pölyhaittaa aiheuttavien toimintojen läheisyyteen eikä merkittävää haittaa aiheuttavia kohteita häiriintyvien kohteiden läheisyyteen.

Yhteenveto

Kaupungin asukkaiden elinympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta tärkeimmiksi asioiksi Rauman maankäytön suunnittelussa nousevat suurimpien liikenneväylien, raskaan liikenteen ja rautatiekuljetusten sijoittaminen keskusta-alueen, suurempien asuinalueiden ja talousveden laadun kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Nämä tavoitteet toteutunevat parhaiten vaihtoehdossa VE2. Sekä asumiselle aiheutuvien melu-, pöly- ja liikennehaittojen että mahdollisen onnettomuuden vaikutusten vähentämisen kannalta satamatoimintojen sijoittaminen kokonaan keskusta-alueen ulkopuolelle olisi tarkoituksenmukaisinta. Ennen nykyisen satama-alueen kaavoittamista asuntoalueeksi tulee varmistua siitä, ettei alueella ole tapahtunut maaperän saastumista ja tarvittaessa huolehtia saastuneiden alueiden asianmukaisesta puhdistamisesta.

Tiina Laitala
Ympäristöterveydenhuollon johtaja
puh. 044 707 2930