Hyvinvointibudjetti

Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun





Terminologiaa

Laskentamallin perusteet

  • Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.
  • Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot
  • Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus
  • Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).
  • Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.
  • Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.
  • Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.
  • Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33


BKT-laskenta

Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.

Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)

Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.

  • Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
  • Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
  • Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut


Excel-mallin tarkempi kuvaus

Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.


Hyvinvointipalvelujen menot

Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).

Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:

Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
  • Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.

Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa

  • Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksut
  • Välilliset verot

Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)


Työurien keskimääräisen pituuden muutos

Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)

  • Tulot
  • (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sos. turvamaksut
  • Välilliset verot
  • Menot
  • Eläkkeet
  • Työttömyys

Kotitalouksien tulot

  • Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista
  • Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu Palkka- ja yrittäjätulon osalta tarkasteluvuosille kaavalla:
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *
(BKT-kasvuennuste)
  • Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.
  • Saadut tulonsiirrot: Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella (THL sosiaalimenot ja rahoitus, Excel-taulukon välilehti 10A)

Muita huomioita laskennasta

  • Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.


Datalähteet

Julkisyhteisöjen menot

  • Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta (Pensions and public funding)
  • Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: julkiset menot tehtävittäin


Kotitalouksien menot

  • Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta Yksityiset kulutusmenot - kategoriasta: yksityiset kulutusmenot
  • Palvelumaksujen osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan THL:n sosiaalimenot ja rahoitus -datasta.
  • Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:
Vapaaehtoinen kulutus = Yksityiset kulutusmenot - Palvelumaksut
  • Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.


Julkisyhteisöjen tulot

Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot

  • Datalähde: Tilastokeskuksen verot ja veroluonteiste maksut (summat)
  • Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta ETK:n datasta tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)
Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.

Muut tulot

Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä)

  • Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.
  • Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.
  • HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.

Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus

  • Datalähde: Rahoitustilinpito. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)


Kotitalouksen tulot

  • Datalähde: Tulonjakotilasto
  • Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista


Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä)

  • Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.
  • Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta (B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto)
  • Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.
  • HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.


Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto)

  • Datalähde: Tilastokeskuksen kotitalouksien varallisuustutkimus. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.
  • Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.


Tulonlisäys- ja menoleikkauskysymysten taustatiedot

Hyvinvointibudjetin meno- ja tulopuolella voi pelaaja säätää eri palveluiden rahoitusosuuksia avaamalla kysymysmerkkipainikkeista erillisen lomakkeen. Samalla lomakkeella pelaaja voi myös halutessaan valita esimääritettyjä leikkaus- tai tulonlisäystoimenpiteitä, joiden rahallista vaikutusta hän voi käyttää arvioidessaan erilaisten ehdotusten suuruusluokkia. Alle on kerätty kaikki esimerkkikysymykset, niiden perusteet ja alkuperäinen lähde, jossa joko ehdotus tai perustelut on esitetty tai jota on hyödynnetty vaikutusarvioissa.


Tulonlisäykset

Välilliset verot

  • Otsikko: Sokeriveron korotus
  • Budjettivaikutus: 200 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
  • Selite: Liitteessä (ks. linkki alla) esitellyssä sokeriveromallissa verorasitus kohdistuu raskaimmin paljon sokeria sisältäviin tuotteisiin. Kokonaismäärältään valtaosa sokerimakeisista ja suklaatuotteista sisältää 40-60 prosenttia sokeria. Makeisista, jäätelöstä ja virvoitusjuomista nykyinen verotuotto kerättäisiin asettamalla verotaso noin 1,6–1,9 euroon sokerikilolta. Uuden veromallin oletetaan kaksinkertaistavan tämänhetkiset verotulot nykyisestä makeisverosta eli kokonaistuotto valtion kassaan olisi n. 2 * 200 miljoonaa = 400 miljoonaa euroa. Dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu.
  • Lähteet:
  1. http://vm.fi/documents/10623/1236817/Sokeriveroty%C3%B6ryhm%C3%A4+loppuraportti/8ebdf05f-710a-4878-aeb5-9d814f6e63c9
  • Otsikko: Alkoholiveron korotus
  • Budjettivaikutus: 60 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
  • Selite: Alkoholiveron kertymä vuonna 2013 oli 1 336 miljoona euroa. Hallitus esittää korotusta, joka nostaisi hintoja keskimäärin 2,3 prosenttia. Korotus jakautuisi varsin tasaisesti eri juomille. Samana vuonna arvioitiin alkoholiveron tuotton kasvavan noin 63 miljoonalla eurolla vuodessa.
  • Lähteet:
  1. http://vm.fi/alkoholiverotus
  2. http://yle.fi/uutiset/alkoholiveron_korotus_etenee_eduskuntaan/6875369
  • Otsikko: Elintarvikkeiden ALV-verotuen pienentäminen
  • Budjettivaikutus: 600 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
  • Selite: Elintarvikkeiden ja rehujen alennetun ALV-kannan kustannuksiksi vuodelle 2015 on arvioitu 1200 miljoonaa euroa. Tämän tuen puolittaminen toisi valtion kassaan n. 600 miljoonaa lisäeuroa.
  • Lähteet:
  1. http://www.vatt.fi/file/verotukiselvitys/Verotuet_2013_-_2015e.pdf


Työnantajan sosiaaliturvamaksut

  • Otsikko: Työnantajan sosiaaliturvamaksut
  • Budjettivaikutus: riippuu pelaajan valinnoista


Maksetut tulonsiirrot

  • Otsikko: Perintöveron (sukupolvenvaihdos) korotus
  • Budjettivaikutus: 80 miljoonaa euroa (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
  • Selite: Sukupolvenvaihdostilanteet muodostivat vain 2,5 prosenttia kaikista perintöverotilanteista vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä perintöveron huojennuksia, joiden seurauksena vero on noin 40 prosenttia siitä, mitä se muuten olisi. Sukupolvenvaihdoshuojennukset aiheuttivat arviolta noin 160 miljoonan euron vähennykset verotuloihin vuonna 2013. Toimenpide-ehdotuksena esitetään huojennussäädösten muuttamista niin, että sukupolvenvaihdoksista aiheutuva verovähenemä puoliintuisi.
  • Lähteet:
  1. http://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/index.php/fi/8-finnish/25-raportti2014#otsikko55
  • Otsikko: Ajoneuvoveron korotus (lisäystä aikaisempaan tuottoon)
  • Budjettivaikutus: 300 miljoonaa euroa
  • Selite: Hallituksen esittämä ajoneuvoveron korotus toisi keskimääräiselle autonomistajalle noin 60 euron lisän ajoneuvoveroon vuodessa. Korotuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Karkea vaikutusarvio budjettivaikutuksesta saadaan siis kertomalla liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrällä veronlisäys: liikennekäytössä oli 5 000 000 * 60 EUR = 300 000 000 EUR.
  • Lähteet:
  1. http://www.stat.fi/til/mkan/
  2. http://vm.fi/ajoneuvovero
  3. http://ls24.fi/jutut/uutiset/rauma-ja-alue/juttu-ajoneuvoveron-korotus-keskimaarin-60-euroa


Lisäesimerkkejä tulonlisäyksistä

Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä tulonlisäysvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.



Menoleikkaukset

Työttömyysturva

  • Otsikko: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan puolittaminen
  • Budjettivaikutus: 70 miljoonaa euroa
  • Selite: Ansiosidonnainen työttömyysturva puolitetaan maksimikestostaan (400-500 päivää) 250 päivään. Valtion osuus ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta vuonna 2015 on noin 1 miljardia euroa.)
  • Lähteet:
  1. http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista

Eläkkeet

  • Otsikko: Työeläkkeen ja ansiosidonnaisten etuuksien indeksijäädytys
  • Budjettivaikutus: 120 milj. euroa
  • Selite: Työeläkkeessä tai ansiosidonnaisissa etuuksissa ei kompensoida hintojen ja palkkojen nousua lainkaan.
  • Lähteet:
  1. http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)

Perhepolitiikka

  • Otsikko: Lapsilisää vain kaikkein pienituloisimmille
  • Budjettivaiktus: 1 100 miljoonaa euroa.
  • Selite: Merkittäviä säästöjä saataisiin aikaan leikkaamalla lapsilisät pois muilta kuin kaikkien pienituloisimmilta.
  • Lähteet:
  1. http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)

Terveys ja hyvinvointi

  • Otsikko: Yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto
  • Budjettivaikutus: 290 milj. euroa
  • Selite: Lääkäripalkkiot 80 miljoonaa euroa + hammaslääkäripalkkiot 130 miljoonaa eura + tutkimus ja hoidon palkkiot 80 miljoonaa euroa)
  • Lähteet:
  1. http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)
  • Otsikko: Lääkekorvausten pienentäminen
  • Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa
  • Selite: Budjettivaiktuksen arvioinnissa on huomioitu peruskorvausprosentin korotuksen peruminen (voimaantulo 1.1.2016) ja rinnakkaislääkkeiden käyttön lisääminen.
  • Lähteet:
  1. http://www.piksu.net/artikkeli/ben-zyskowicz-valtiontalouden-leikkauslista

Koulutus

  • Otsikko: Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korvaaminen opintolainalla
  • Budjettivaikutus: 390 miljoonaa euroa
  • Selite: Lopetetaan opintoraha korkeakouluopiskelijoilta ja korvataan se opintolainalla.
  • Lähteet:
  1. http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401#false (Valtion menokartoitus 2011)
  • Otsikko: Annetaan oppisopimusjärjestelmän kautta tukea vain alle 25-vuotiaille
  • Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa
  • Selite: Budjettisäästöt, jotka seuraisivat oppisopimusjärjestelmän uudistamisesta niin että vain alle 25-vuotiaat saisivat tukea.
  • Lähteet:
  1. http://yle.fi/uutiset/mista_sina_saastaisit_jos_olisit_ministeri_kokeile_laskurilla/6544401 (Valtion menokartoitus 2011)
  • Otsikko: Maksuttomalle korkeakouluopiskelulle asetetaan määräaika
  • Budjettivaikutus: 100 miljoonaa euroa
  • Selite: Määräajan ylittävistä opiskeluista peritään lukukausimaksu, joka olisi saman suuruinen kuin ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille (hallituksen esityksessä ehdotettu 4000 euroa/lukuvuosi).
  • Lähteet:
  1. http://kauppakamari.fi/2015/01/30/keskuskauppakamarin-leikkauslista/

Lisäesimerkkejä menoleikkauksista

Alla olevaan Näytä yksityiskohdat -laatikkoon on koottu lisäesimerkkejä menoleikkausvaihtoehdoista, joita nykyisessä peliversiossa ei ole käytetty, mutta joita pelaaja voi hyödyntää suuruusluokkien arvioinnissa.



Linkkejä

  1. Havaintoja: Budjettipelikehitys
  2. Varhaisempi versio budjettipelin kehityswikistä: Palveluvastuut
  3. Palveluvastuut -arviointia tukeva kirjallisuuskatsaussivu: Palveluvastuut-kirjallisuuskatsaus
  4. SATA-komitean (sosiaaliturvan uudistamis-komitean) esitys sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä linjauksista: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf